Eurooppalaisten OpenAI:n datakeskuksien merkitys

OpenAI on ilmoittanut perustavansa datakeskuksia Eurooppaan, tarjoten mahdollisuuden datan säilyttämiseen EU:n alueella Enterprise-, Edu- ja API-asiakkaille (OpenAI, 2025). Tämä kehitys vastaa erityisesti eurooppalaisen tietosuojasääntelyn vaatimuksiin. Vaikka tämä on merkittävä askel, suurin potentiaali realisoituu vasta, jos datankäsittelyn laajentaminen koskee myös Team tai Plus-lisenssin käyttäjiä. Seuraavassa pohdin päätöksen merkityksiä ja myös sen poliittisia taustatekijöitä.

Pienet ja keskisuuret yritykset unohtuivat

Suomessa yrityskenttää hallitsevat pienet ja keskisuuret yritykset: 99,8 % kaikista yrityksistä kuuluu tähän ryhmään, ja yli 95 %:ssa yrityksistä on alle 10 työntekijää. Yksinyrittäjiä on noin 185 000 (Suomen Yrittäjät, 2024). Näille yrityksille halvempi Team tai Plus-lisenssi olisi luonnollisin reitti hyödyntää ChatGPT:n kaltaisia generatiivisia tekoälyratkaisuja. Siksi OpenAI:n päätöksen todellinen vaikuttavuus riippuu siitä, milloin näiden lisenssien data saadaan EU:n sisälle. Toistaiseksi tästä kehityksestä hyötyvinä yrityksinä OpenAI listaa esim. Klarnan, Santanderin, Scanian ja Spotifyn kokoluokan yritykset (OpenAI, 2025).

Datan sijoittaminen: pelkkää politiikkaa?

Datakeskusten sijoittamiseen liittyy aina poliittisia ja geopoliittisia ulottuvuuksia. Oppimalla ja vaikuttamalla algoritmien avulla voidaan pyrkiä vaikuttamaan niin sisä- kuin ulkopolitiikkaan. Tässä ovat kunnostautuneet erityisesti Kiina, Venäjä ja Iran (OpenAI, 2024). Esimerkiksi Yhdysvalloissa kongressi on kieltänyt kiinalaisen DeepSeek AI:n käytön turvallisuussyistä, mutta maksullista ChatGPT-versiota saa käyttää rajatusti. Toisaalta Microsoft Copilotin käyttö on ollut kielletty viranomaistehtävissä, joskin Microsoftilla on kehitteillä jo hallintokäyttöön räätälöityjä ratkaisuja. (Business Standard, 2025) Tämä haastaa osaltaan eurooppalaista näkemystä Copilotista ChatGPT:tä luotettavampana tekoälyalustana.

Turvallisuusnäkökulma onkin keskeinen muistaa. Poliittinen vakaus ei ole itsestäänselvyys, kuten Venäjän aiheuttamat geopoliittiset jännitteet ja Yhdysvaltojen sisäpolitiikan nopeasti lisääntynyt ennakoimattomuus osoittavat. Onkin totta, että datan sijainti EU:n sisällä voi tarjota yrityksille ja valtioille paremman suojan yllättäviltä poliittisilta muutoksilta ja kyberuhkilta. Toisaalta, jos tilanteet eskaloituvat, data ei tunnusta eikä tunnista valtioiden rajoja. Tästä syystä sekä omien eurooppalaisten että myös suomalaisten AI-teknologiakyvykkyyksien kehittäminen saattaisi olla viisasta vielä kun siihen on hyvä mahdollisuus.

EU:n sääntely: vastalääke myrkyn kyytipoikana

OpenAI:n päätökseen on varmasti vaikuttanut merkittävästi EU:n tiukka tietosuojasääntely, kuten GDPR ja EU AI Act. Vaikka tämä voidaan nähdä eurooppalaisen regulaation voittona, on aiheellista pohtia sääntelyn laajempia vaikutuksia. Ankara sääntely tuo mukanaan hallinnollista taakkaa, on todella kallista ja hidastaa uusien innovaatioiden kehitystä.

Regulaatio sitoo jo lähtökohtaisesti liian pieniä eurooppalaisia resursseja myös kehittämällä regulaatiosta bisnestä, kuten tulevat EU AI Actin hiekkalaatikkomallit. Niiden kaunis idea on tarjota yrityksille turvallinen testiympäristö uusien tekoälysovellusten kehittämiseksi. Kuitenkin on aiheellista kysyä, olisiko ollut parempi reguloida selkeämmin ja vähemmän, näin vapautten resursseja innovointiin ja yritysten ydinliiketoimintoihin. Yksikään vakavasti liiketoimintaansa suhtautuva yritys ei laske liikkeelle sovellusta, joka on lähtökohtaisesti viallinen. Näin ollen palvelujen testaus ja turvallisuuden varmistaminen on integroitu digitaaliseen liiketoimintaan ilman lisäregulaatiotakin.

OpenAI on ilmoittanut perustavansa datakeskuksia Eurooppaan

Ruohonjuuritasolla OpenAI:n päätös perustaa datakeskuksia Eurooppaan on hyvä edistysaskel, joka voi madaltaa kynnystä tekoälyn käyttöönotolle vielä ChatGPT:n käyttöä empivissä suomalaisissa yrityksissä. Se tarjoaa parempia edellytyksiä erityisesti niille organisaatioille, jotka ovat aiemmin epäilleet dataturvallisuuden ja tietosuojan riittävyyttä. Lopulta kuitenkin Team tai Plus-lisenssin datan sijainti ratkaisee, kuinka laajasti suomalainen yrityskenttä pääsee hyötymään tästä kehityksestä. Kun nämä tekniset ja poliittiset palaset loksahtavat kohdalleen, OpenAI:nkin kehittyneet teknologiat voivat auttaa myös varovaisempia suomalaisia pk-yrityksiä pysymään kehityksen kelkassa.

Ps. Lopuksi on kuitenkin todettava, että työkalut yksin eivät kehityksen seurantaa varmista ja koulutus on ratkaisevassa roolissa. Jonka muuten AI Actin 4. artikla pakottaa järjestämään alkaen 2.2.2025. Voit lukea lisää aiheesta oheisesta kirjoituksestani:
https://sherpa.fi/eu-ai-act-vaatii-jarjestamaan-ai-lukutaidon-koulutusta/

Lähteet

• OpenAI. (2025). Introducing data residency in Europe. Haettu 8. helmikuuta 2025 osoitteesta https://openai.com/index/introducing-data-residency-in-europe/
• OpenAI. (2024). Disrupting deceptive uses of AI by covert influence operations. Haettu 8. helmikuuta 2025 osoitteesta https://openai.com/index/disrupting-deceptive-uses-of-AI-by-covert-influence-operations/
• Suomen Yrittäjät. (2024). Yrittäjyys Suomessa. Haettu 8. helmikuuta 2025 osoitteesta https://www.yrittajat.fi/tietoa-meista/tietoa-yrittajajarjestosta/yrittajyys-suomessa/
• Business Standard. (2025). US Congress bans DeepSeek AI over security risks. Haettu 8. helmikuuta 2025 osoitteesta https://www.business-standard.com/technology/tech-news/us-congress-bans-deepseek-ai-security-risks-125020101088_1.html