Tarkastelussa Sam Altman ja OpenAI potentiaalisen AGI:n kynnyksellä

Viimeisten kahden vuoden aikana 2015 perustettu yhdysvaltalainen OpenAI on kasvanut valtavasti niin kooltaan, arvostukseltaan kuin merkitykseltään – jopa koko maailmalle. Vielä loppuvuoteen 2022 asti pienenä tutkimuslaboratoriona toiminut organisaatio on nopeasti noussut yhdeksi tekoälyn johtavista toimijoista, jollei jopa johtavaksi. Sen toimintaa ohjaa missio uudenlaisista malleista, jotka kykenevät monimutkaiseen, ihmisen älykkyyden veroiseen päättelyyn (AGI, artificial general intelligence). Tämän “Tarkastelussa Sam Altman ja OpenAI potentiaalisen AGI:n kynnyksellä” blogin pohjana ovat Sam Altmanin kirjoitus omaan blogiinsa 5. tammikuuta 2025 (https://blog.samaltman.com/reflections) ja samana päivänä julkaistu haastattelu Bloombergissä (https://www.bloomberg.com/features/2025-sam-altman-interview/). Altman jakaa niissä poikkeuksellisen avoimesti oivalluksiaan johtajuudesta, organisaation kehittämisestä ja tekoälyn muuttuvasta luonteesta. Seuraavassa summaan tekstejä ja olen myös lisännyt joukkoon muutamia omia ajatuksiani kursivoituna.

Tutkimuslaboratoriosta maailmanlaajuiseen vaikuttavuuteen

Vuonna 2022 OpenAI työsti työnimellä palvelua ”Chat With GPT-3.5”. Kun sitten sitä koekäyttämään päässeet olivat innoissaan kokemastaan ja ”leikkikentällä” kehittäjät nauttivat API:n kautta GPT-3.5:n käytöstä, OpenAI:n tiimi päätteli, että tässä voisi olla jotain kiinnostavaa. Nimemuutoksen jälkeen syntyi ChatGPT, joka julkaistiin 30. marraskuuta 2022. Tätä työkalua pidetään nyt yleisesti generatiivisen tekoälyvallankumouksen käännekohtana. Silti edes julkaisuhetkellä ei ollut tietoa miten palvelu monetisoidaan tai mihin tarkalleen ottaen sillä pyritään, tämä lienee melko tyypillistä start-upeissa, joissa uskotaan, että matkalla on mahdollista viisastua. Liiaksi hyvää ei kannata hillota, piirre, josta varsinkin meillä suomalaisilla olisi paljon opittavaa.

Vain kahdessa vuodessa – ChatGPT:n syntymäpäivästä tähän päivään – OpenAI on kasvanut keskittyneestä tutkimustiimistä isoksi organisaatioksi, jolla on yli 300 miljoonaa aktiivista viikkokäyttäjää. Altman onkin todennut, ettei tällaisen yrityksen perustamiseen kartoittamattomalla alueella ole selkeää käsikirjaa. Virheistä on opittu ja toimintaa korjattu reaaliajassa, ja myös paljon hän tekisi toisin nyt, jos voisi.

Nopean kasvun haasteet

OpenAI:n kehitys viimeisten kahden vuoden aikana on tuntunut monista tiimin jäsenistä kuin vuosikymmenen mittaiselta muutokselta. Uusia haasteita ja prioriteetteja on noussut esiin, joita ei olisi voinut kuvitellakaan muutama vuosi sitten, ja toiminnan mittakaava on kasvanut valtavasti. Tämä nopea laajentuminen on tuonut mukanaan paljon ulkoista arviointia ja kritiikkiäkin; yht’äkkiä kaikilla on mielipide niin OpenAI:sta kuin Sam Altmannista. Toisaalta myös nopeasti kasvavassa yrityksessä varmasti myös mielipiteiden määrä kasvaa, jotka tyypillisesti voimistuvat sitä mukaa kuin asiantuntija ymmärtää arvonsa.

Paineista huolimatta visio on pysynyt muuttumattomana: tekoälyn ja lopulta AGI:n hyötyjen tuominen mahdollisimman monien ulottuville samalla turvallisuudesta ja linjauksista huolehtien. Organisaation haasteena on tasapainoilla tuotteidensa menestyksen ja syvällisen tutkimustyön, joka vaatii keskittynyttä ponnistelua, välillä.

Johtaminen ja hallinto

Tehokas hallinto tekoälyyn keskittyvässä organisaatiossa perustuu monipuoliseen hallitukseen, jolla on laaja asiantuntemus. Luottamus ja uskottavuus sidosryhmien keskuudessa ovat olennaisia edistyneen teknologian monimutkaisuuksien hallinnassa. Viimeisen vuoden aikana OpenAI:n johto ja ulkopuoliset kumppanit ovat tehneet tiivistä yhteistöä vahvistaakseen hallintojärjestelmään. Useat komiteat, kuten Safety Advisory Group, Safety and Security Committee ja Decisions Shared Board, varmistavat, että tekoälyn hyödyt ja riskit käsitellään laaja-alaisesti. Bloombergin haastattelussa Altman tosin pohtii avoimesti myös sitä, että ehkäpä komiteoita on jo liikaakin ja suoraviivaistamiselle olisi tarvetta.

Sam Altmanille johtaminen tämän intensiivisen tarkastelun aikana on paljastanut haasteet, joita laajan vision ja päivittäisten operatiivisten vaatimusten tasapainottaminen tuo. Altmannin työpäivät koostuvat toistuvista tiimikokouksista, strategisista illallisista eri kumppaneiden kanssa, palveluideoiden kehittämisestä ja harvemmin syvällisistä tutkimuksellisista sessioista. Vaikka Altman keskittyy yhä enemmän strategian ohjaamiseen, satunnaiset tekniset syväsukellukset kuitenkin muistuttavat, kuinka tärkeää on pysyä yhteydessä itse kädet-savessa työhön.

Pitkän aikavälin suunnitelmat ja kasvustrategiat

OpenAI:n historia osoittaa, että nopeasti kasvaessa organisaatiorakenteiden on kehityttävä jatkuvasti. Alun perin tutkimuslaboratoriona toiminut tiimi ei osannut ennakoida valtavia pääomavaatimuksia tai tarvetta rakentaa globaalin mittakaavan palveluinfrastruktuuria. Tämän realismin takia tehtäviä säätöjä strategiaan kritisoidaan maailmalla laaja-alaisesti, kun oikeastaan kyse on lopulta mission laittamisesta organisaatiomallin edelle.

Nyt merkittävä osa Altmannin johtajuuden ajasta kohdistuu kysymyksiin, kuten laskentatehon saatavuuteen, laajamittaisiin käyttäjätarpeisiin ja uusiin turvallisuushaasteisiin. Erittäin merkittävä tekijä – myös tulevaa menestystä ajatellen – on huippuluokan tutkimuksen varmistaminen. Tärkeä osa eturivin tutkimuksen varmistamista on ollut järjestää tutkimusyksikölle rauha tehdä tutkimusta. Kuka tahansa asiantuntijatyötä tehnyt tietää, että varsinkin myynnillä on taipumus “oikaista mutkia” kassavirran vauhdittamiseksi, varsinkin tämän tietää, jos on sekä tehnyt asiantuntijatyötä, tutkimusta, myyntiä että vetänyt myyntiä. Ei ole poikkeuksellista, että tuottojen ja tuotteiden vaatimukset voiva syrjäyttää tieteellistä tarkkuutta vaativan tason tutkimuksen monissa Piilaakson yrityksissä. OpenAI on kuitenkin sitoutunut säilyttämään tutkimuskeskeisen kulttuurin – turvaten AGI:n ja lopulta superälyn kehittämisen ydinpäämäärän. Ilman huippututkimustaan OpenAI:lla tuskin olisi mitään sellaista, mitä kiinalaiset eivät pöllisi muutamassa kuukaudessa, vaikka niin he tekevät joka tapauksessa. Siinä vain kestää hieman pidempään, tästä tuoreimpana esimerkkinä ilmeisesti kiinalaisten uusi DeepSeek v3.

Tie superälyyn

OpenAI:n tulevaisuutta ennustaessa näkyy lisää mullistavaa potentiaalia. Luottamus siihen, että AGI voidaan rakentaa ihmiskunnan hyödyksi ja turvallisesti, on yrityksessä vahvistunut entisestään. Tämän voi todeta myös somepostauksista, joissa OpenAI:n henkilökunta avoimesti kertoo keksineensä miten saavuttaa AGI tai jopa ASI (Artificial Super Intelligence).

OpenAI:n fokus onkin siirtymässä jälkimmäiseen, mitä kutsutaan ASI:ksi, eli superälyksi – tekoälyksi, joka voi merkittävästi nopeuttaa tieteellistä läpimurtoa useilla aloilla ja potentiaalisesti kykenisi myös kehittämään itseään valtavalla nopeudella. Vaikka tämä saattaa kuulostaa tieteiskirjallisuudelta, OpenAI:ssa muistetaan, kuinka ”epätodennäköiseltä” AGI:n rakentaminen aikoinaan tuntui.

Kehittäminen, varsinkaan ihmistä älykkäämmän teknologian kehittäminen, ei koskaan ole yksinkertaista; se vaatii huolellista valvontaa. Altman korostaa iteratiivisia julkaisustrategioita, joiden avulla yhteiskunta voi sopeutua kehittyvään tekoälyyn ja kasvaa sen rinnalla. Turvallisuus säilyy ensiarvoisen tärkeänä, samoin kuin globaali perspektiivi. Altman huomauttaa myös, että julkisen sektorin tuki, virtaviivaistettu infrastruktuuri ja tulevaisuuteen suuntautuvat politiikat ovat ratkaisevia tekoälyjohtajuuden ylläpitämisessä. Selvää on kuitenkin se, että kun suuret rahavirrat tulevat muuttumaan arvontuotannon mekanismien muuttuessa, pahaa mieltä ja panikointia on historiallisesti aina tapahtunut. Olen aiemmin käsitellyt aihetta blogissani otsikolla “Superälykkäät robotit tulevat, oletko valmis?“.

Altmannin oppitunteja johtajuudesta ja organisaation kehittämisestä

• Hyväksy epävarmuus: Maailmaa nopeasti muuttavan tekoäly-yrityksen luomiseen ei ole olemassa vakiintunutta käsikirjaa. Virheitä tapahtuu nopeasti, ja ne on korjattava yhtä nopeasti.
• Edistä yhteistyötä ja luottamusta: Suurten tavoitteiden ja päivittäisten paineiden tasapainottaminen vaatii erilaisia ajattelijoita sekä myös vahvoja hallintomekanismeja. Kaoottista organisaatiota on vaikea ohjata kovassa vauhdissa.
• Varmista ydintutkimus: Tutkimusryhmien suojaaminen markkinavetoisilta painostuksilta varmistaa, että pitkän aikavälin läpimurrot pysyvät etusijalla. Se on kaiken menestyksen perusta.
• Pidä jalat maassa: Nopealla päivittämisellä jo julkaistuissa sovelluksissa saadaan arvokkaita oivalluksia turvallisuudesta, linjauksista ja käyttäjien tarpeista. On parempi julkaista nopeasti vähän, kuin harvoin paljon.
• Vaali yhteistä missiota ja visiota: Yhdistävä missio – kuten AGI:n rakentaminen – yhdistää lahjakkuuden, kannustaa omaperäiseen ajatteluun ja ohjaa päätöksentekoa kaikilla tasoilla. Visio uudesta ja paremmasta maailmasta, toimii yhdistävänä tekijänä niin perhettä perustaessa, politiikkaa tehdessä kuin maailmaa muuttavaa algoritmia rakentaessa. Ilman jaettua visiota ja missiota ei millään organisaatiolla ole edellytyksiä onnistua ja sen pitäisi olla aina ensimmäisenä ratkaistavissa ongelmissa.

Tarkastelussa Sam Altman ja OpenAI potentiaalisen AGI:n kynnyksellä

Viimeiset kaksi vuotta ovat lähteissä kuvatusti olleet sekä Sam Altmanille että OpenAI:lle erityisen merkittäviä – varmasti täynnä palkitsevia hetkiä, suuria haasteita, traumatisoivia vastoinkäymisiä ja valtavasti uuden oppimista. Tekoälyn konkreettisten vaikutusten näkeminen maailmassa ovat motivoineet sekä Altmania että OpenAI:n tiimiä ylittämään itsensä kerta toisensa jälkeen. Monelle varmasti myös mahdollisuus olla maailman huipulla (ja saada sen mukainen korvaus ajastaan) toimii merkittävänä voimanlähteenä. Visio AGI:n rakentamisesta ihmiskunnan hyödyksi on antanut työlle selkeän suunnan: varmistaa, että tekoälyyn pohjautuva tulevaisuus tarkoittaa ihmiskunnalle parempaa aikaa tekoälyn ratkaistessa sellaisia haasteita, joihin pelkästään ihmisvoimin olisi paljon enemmän aikaa, jos se olisi ollut edes mahdollista. Samalla varmasti myös haittoja ilmestyy, ja niiden poistamiseksi on tehtävä voitava, pysäyttämättä kuitenkaan kehitystä. Lopulta kuitenkin se on aina ihminen, joka päättää tekoälyä käyttää pahantahtoiseen toimintaan…

Johtajuudessa, ja ylipäätään kaikessa, missä vaaditaan sitoutumista ja pitkäjänteisyyttä, usko oman tekemisen merkityksellisyyteen on ratkaisevaa. Varsinkin silloin, kun muu maailma lähinnä pyrkii nujertamaan innovatiivisempia. Tämä on itse asiassa yllättävän tyypillistä. Sillä juhlapuheista huolimatta ihmiset, organisaatiot ja yhteiskunnat rakastavat keskimääräistä. Se on helpommin ennustettavaa, ei vaadi liikaa ajattelua eikä tyypillisesti ainakaan uuden opettelua.

Tämän blogin kirjoittamisessa on hyödynnetty ChatGPT:tä.