Kissa pöydällä: Tekoäly ei ratkaise kiirettä – tietotyön asiantuntijan näkökulma
Kirjoitin eilen 26.10.2024 Linkkariin tyypillisestä lauantaiaamustani. Lähes kymmenen tunnin yöunien jälkeen energiaa riitti. Ja kuten postauksessa totesin, se piti kanavoida erään akateemisen artikkelini viimeistelyyn. Aikani prokrastinoitua pääsin tosiaan kirjoittamisessa vauhtiin ja hyvin se etenikin, kunnes piti siirtyä sovittuihin menoihin. Tänään kirjoittaminen jatkuu, jos toki olin siihen hyvin varautunutkin ja ennen iltaa päivä on varattu aiheelle. Kunhan tämän blogin viimeistelyltä nyt joudan…
Halusin kuitenkin vielä reflektoida palautumistani eilisestä, tai tarkemmin sen puutetta – ja miksi en usko, että tekoäly ei ratkaise kiirettä tai vähentää kuormitusta. Vaikka – tehtävistä aikaa vapautuessa – siihen pitäisi entistä paremmat edellytykset. Lähestyn asiaa sekä tekoälyjen vaikutusten väitöskirjatutkijan että kausiluontoisesti väsyneen kokemusasiantuntijan näkökulmasta ja valitsin siksi aiheeksi: “Kissa pöydällä: Tekoäly ei ratkaise kiirettä – tietotyön asiantuntijan näkökulma”.
Taustaa aihepiiristä
Jos en, ainakaan vielä, ole tietotyöläisen väsymyksestä ja kuormityksesta virallista tutkimusta suorittanut, niin sitä kuitenkin paljon akateemista puoltani enemmän käsitellyt. Erityisesti blogissani ja myös aiemmissa vlogeissani olen puhunut palautumisen merkityksestä ja stressistä tietotyön kontekstissa. Esimerkiksi juuri ennen Covid-19-pandemiaa 14.2.2020 kirjoitin blogiini oheisesti haitallisen ja pitkäkestoisen stressin vaikutuksista:
Jo erittäin huolestuttava merkki pitkään jatkuneesta haitallisesta stressistä on lähimuistin rapautuminen. Tällöin keho on marinoitu liian pitkään aivoja surkastuttavassa kortisolissa.
“Vähitellen asiat alkavat unohtua, ja stressaantuneen on yhä vaikeampi tehdä päätöksiä. Hän ei pääse enää oikein missään asioissa eteenpäin. Myös elämän mukana tuomat haasteet tuntuvat mahdottomilta. Ulkoisesti pienetkin ärsykkeet saavat suunnattomat mittasuhteet.”
Petteri Kilpinen ja Antti Hagqvist, Varianssi (2020, Fitra)
Pahimmillaan vauriot muistissa ja terveydessä voivat jäädä pysyviksi, tai ainakin pitkäaikaisiksi, tästä tosin ei tietääkseni ole ihan vielä riittävää näyttöä. Työuupumukseen sairastuneet ovat seurantatutkimuksissa olleet oireisia ainakin vielä 5–8 vuoden seurantajakson jälkeen.
Tietotyön asiantuntijan näkökulma yliviritykseen
Toista hyvää yöunista yötä en siis saanut putkeen, tämäkin oli ennustettavissa. Kaupan päälle tuli vielä kellojen siirto, joka on mielestäni idioottimainen jäänne jostain ajalta kun sähkövalo oli niukassa. Tutkimukseni pyöriessä mielessä niin nukkumaan mennessä kuin unilta herätessä, heräsin aamuyöstä kolmen-neljän hujakoilla (ilman kellojen siirtoa siis kai neljän-viiden) ja nyt ei ole “ihan” yhtä energinen ole kuin eilen.
On toki varsin tyypillistä, että aktiiviset aivot ratkovat yön yli päivän aikana työstettyä asiaa, eikä sillä ole oikeastaan väliä, onko asia mielessä positiivinen vai negatiivinen unen määrän näkökulmasta. Ylivirittyminen on ylivirittymistä. Samalla tämä aivojen(i) ominaisuus myös paljastaa sen, että mitenkä tärkeää olisi pitää huolta palautumisesta korkean tason tietotyössä ja tutkimuksessa – vaikka se olisikin kuinka inspiroivaa. On minulle eräs alallaan Suomen huipulla toimiva johtaja myös todennut, että alkoi voida paremmin, kun vaihtoi vastuunsa vähemmän inspiroiviksi.
Vaikka kuinka olisi innoissaan asiastaan ja unet jäävät noin viiteen-kuuteen tuntiin tai allekin, on seurauksena väistämättä alentunut kognitiivinen suorituskyky vrt potentiaali.
Lääke parempaan palautumiseen ei vaadi apteekissa käyntiä
Lääke aivojen palautumiseen on toki kaikkien – paitsi työn ohessa väitöskirjatutkimusta tekevien – saatavilla muualtakin kuin apteekista.
“Käytännössä sain vinkiksi lopettaa kaikkien työhön liittyvien sovellusten, kirjojen ja sivustojen pläräämisen sen jälkeen kun työpäivä päättyy eli läppärin kansi menee kiinni. Parasta olisi, jos laittaisin heti työt lopetettuani lenkkarit jalkaan ja lähtisin tunniksi kävelylle puolison kanssa metsään.“
Lähde: https://jukkaniittymaa.com/2021/04/25/tunti-lisaa-unta/
…
“Tee vapaalla aivoillasi sitä mitä et tee työksesi ja nuku 7-8 tuntia yössä.
Nukkumisen tärkeys on useimmille helppoa ymmärtää, mutta tuo “tee vapaalla aivoillasi sitä mitä et tee työksesi” saattaa kaivata hieman selittämistä. Asia ei kuitenkaan ole kovin monimutkainen, vaan kyse on siitä, että jos ihminen käyttää työkseen aivoja, kannattaisi hänen vapaalla käyttää enemmän kehoaan. Ja jos taas työ on kovin fyysistä, niin vastaavasti iltaisin saattaa kannattaa tehdä muutakin kuin tuijottaa televisiota.”
Lähde: https://jukkaniittymaa.com/2020/02/14/palautuminen-ja-sen-tarkeys-asiantuntijatyossa/
Tekoälystä apua kokemusasiantuntijalle?
Olen varmaan koko ikäni tasapainoillut innostumisen seurauksena seuraavan väsymyksen kanssa. Aina en yksinkertaisesti malttaisi nukkua ja saan kyllä paljon aikaan, koska innostus ja inspiraatio, mutta se ei tule koskaan ilmaiseksi.
Yleensä huomaamatta sitä lipuu tilaan, jossa kivakin asia alkaa muuttua kuormittavaksi ja sitten pitää taas koittaa saada tasapaino tekemiseen. Puheet tyyliin “Find a job you enjoy doing, and you will never have to work a day in your life” olen jo kauan sitten todennut toksiseksi positiivisuudeksi, joka johtaa ihan jokaisella sitä hokevalla burn-outtiin. Työ voi ja saa kyllä tuntua työltä, ja silti myös vapaa-aika voi kuormittaa, jos se on omalle hermostolle liian yli- tai aliaktiivista.
Mitä enemmän olen oppinut ajattelusta, ihmisen toiminnasta ja myös tutkimisesta, sitä paremmin olen ymmärtänyt, että hätäilemällä ei hyvää ajattelua synny. Ei tekoälyn avulla eikä ilman. Tästä aiheesta olen kirjoittanut jo vuonna 2018 blogiini melko kattavasti luettuani Cal Newportin loistavan teoksen ”Deep Work”. Siinä olisi siteerattavaa, vaikka kuinka paljon, mutta ohessa nyt uksi tekoälykkäässäkin ajassa edelleen relevantti nosto:
”Big trends in business today actively decrease people’s ability to perform deep work”
Näitä trendejä ovat esimerkiksi nopeus, tehokkuus, helppous, multitasking ja jatkuva tavoitettavuus. Ja vaikka nuo varmasti näyttävät kaikkien silmiin hyviltä asioita, on niiden seurauksena usein valitettavasti asiantuntijatyön laadun heikentyminen. Tulemalla tästä tietoiseksi, kuin myös siitä, että usein työlle asetetut mittarit ovat juurikin pinnalista työtä tukevia, on helppo havahtua ongelman mittakaavasta.”
Lähde: https://jukkaniittymaa.com/2018/03/04/kirja-arvostelu-deep-work/
Mitä tekoäly voisi tehdä tietotyölle?
Olen sittemmin esittänyt akateemisessa artikkelissani (Niittymaa & Luoma-aho, 2024, ProComma Academic), että viestinnän (joka voidaan tässä yleistää laajemminkin tietotyöksi) saralla uudet tekoälyt tulevat vapauttamaan aikaa entistä enemmän strategisen tason ajattelulle. Sitä kohti mennessä on hyvä palauttaa mieliin se, että vaikka tietoa onkin tarjolla entistä enemmän ja helpommin, ei ihmisen ajattelun nopeus ole muuttunut ratkaisevasti mihinkään oli käytössä tekoälyjä tai ei.
Oikeastaan päinvastoin: kognitiivisesta kuormituksesta palautumiseen pitäisi kiinnittää entistä enemmän huomiota, jotta saamme ns. ilon irti uudesta ajasta ja myös hyödymme teknologioista. Se, että käytämme vapautuneen ajan entistä enemmän höseltämiseen tuntuu lähinnä traagiselta mahdollisuuden hukkaamiselta työelämän arvontuotantoa ajatellessa.
Itse uskon, sekä tutkijana että tekoälykkään tietotyön asiantuntijana, että meillä on paremmat edellytykset kuin koskaan tehdä nyt työelämästä entistä parempaa. Se ei silti tapahdu itsestään ja ihmeellisesti ja yllättäen, vaan vaatii tietoista päätöstä siirtää aikaa ajattelulle, eikä vain robottimaisesti tehdä keskimääräistä tuubaa entistä nopeammin ja enemmän. Jätetäänkö ne hommat tekoälylle?
Jälkisanat: “What you think, you become.”
Olen kohta puoli vuosisataa elettyäni sisäistänyt sen, että kukaan muu ei kierrettä katkaise kuin yksilö itse. Rakenteet voivat tukea muutoksessa ja “tuupata” oikeaan suuntaan, mutta jos ihminen itse ei priorisoi terveyttään, on ihan sama mitä paperilla lukee tai auktoriteetti linjaa. Tämä pätee aikuisella aina addiktioista ajatteluun ja arjen hallintaan. Tekoäly ei ratkaise kiirettä: sen voi tehdä vain yksilö itse.
“What you think, you become.
Buddha
What you feel, you attract.
What you imagine, you create.”
Disclaimer: Tämän tekstin käsittelyssä EI ole käytetty tekoälyjä.