Onko Kansalaispulssin lopettaminen järkevä päätös?

Yle uutisoi 20.6.2024 Valtioneuvoston kanslian (VNK) päätöksestä lopettaa Kansalaispulssi-tutkimus [1] tämän vuoden jälkeen. Tästä minulle heräsi ajatuksia niin säästötoimien järkevyydestä kuin päätöksen mahdollisista poliittisista motiiveista, näistä lyhyesti seuraavassa. Onko tutkimuksen lopettaminen perusteltavissa taloudellisin tai poliittisin motiivein, ja mitä vaikutuksia päätöksellä voi olla?

Mikä on Kansalaispulssi

Kansalaispulssi on tarjonnut sekä arvokasta tietoa kansalaisten mielialoista että luottamuksesta eri instituutioihin noin kerran kuussa [2]. Se on ollut hyödyllinen työkalu ainakin maamme tilasta kiinnostuneille ymmärtää kansalaisten näkemyksiä ja reagoida ajankohtaisiin kysymyksiin.

“Kansalaispulssi-kyselyn avulla selvitetään kansalaisten mielipiteitä ajankohtaisista aiheista, viranomaisten toiminnasta sekä vastaajien omasta mielialasta ja tulevaisuuden odotuksista. Kyselyaineiston keräämisestä vastaa Tilastokeskus.

Ensimmäinen kysely tehtiin huhtikuussa 2020, ja se toistetaan noin kuukauden välein. Vastaajat vaihtuvat joka kierroksella. Kyselyyn voi vastata suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.“

Lähde: https://valtioneuvosto.fi/kansalaispulssi

Taloudellinen näkökulma

Kansalaispulssi-tutkimuksen vuosittaiset kustannukset, noin 120 000 euroa, ovat hyvin pieni osa valtion budjettia, joka liikkuu useissa miljardeissa euroissa. Ylen uutisen mukaan VNK:n säästötarve ensi vuonna on 8 miljoonaa euroa, Kansalaispulssin osuus tästä on vain noin 1,5 %. [1]

Näin ollen tutkimuksen lopettaminen ei tuota merkittäviä säästöjä ja objektiivisesti tarkasteltuna tutkimuksen lopettaminen ei ole merkityksellinen säästötoimenpide valtiontaloudessa eikä edes VNK:n budjetissa.

Toiminnallinen merkitys

Kansalaispulssi on ollut arvokas työkalu ainakin tutkijoille, sekä mahdollisesti myös hallitukselle ja virkamiehille. Se on tarjonnut melko reaaliaikaista tietoa kansalaisten mielialoista ja luottamuksesta hyvällä otoksella, ollen siksi varsin luotettava pulssi kansalaisten tuntemuksista. Tämä tieto on ainakin teoriassa mahdollistanut tiedolla johdetun päätöksenteon ja politiikan suunnittelun. Tietoa tutkimuksen käyttöasteesta ei minulla ole. Joka tapauksessa tämän tyyppisen tutkimuksen tärkeyttä ei voi arvioida dokumenttien latausmäärän tai saadun julkisuuden mukaan, sillä esimerkiksi tutkimuksen tukena laatu korvaa varmasti määrän.

Tutkimuksen lopettaminen heikentää varmasti tutkijoiden kykyä analysoida politiikan vaikutusta kansalaisten kokemuksiin, mutta todennäköisesti myös vähentää hallituksen kykyä seurata kansalaisten näkemyksiä ja tarpeita – olettaen että tähän kiinnostusta on. Nykyhalllituksen poliittisten reformien kohdalla asiantuntijanäkemysten kuuntelu on median mukaan tosin ollut heikkoa. Joka tapauksessa luotettavan tiedon puute voi aiheuttaa suurempia kustannuksia väärien päätösten ja politiikkatoimien kautta.

Poliittinen ja symbolinen merkitys

Päätös lopettaa Kansalaispulssi voi myös vaikuttaa kansalaisten luottamukseen hallintoa kohtaan. Jos päätös on tehty poliittisesti motivoituneena, erityisesti koska tutkimuksen tulokset ovat olleet epäedullisia nykyiselle hallitukselle, on mahdollista, että se heikentää entisestään hallituksen jo rapautunutta julkisuuskuvaa (kts. kuva 1) ja toimintakykyä. Läpinäkyvyyden ja kansalaisten kuulemisen vähentäminen on riski, joka voi pitkällä aikavälillä heikentää demokraattista päätöksentekoa ja kansalaisten luottamusta instituutioihin.

Tulevaisuudessa olemmekin enemmän median tekemien kyselyiden varassa, joista esimerkkinä HS.fi:n yhteenveto Uutissuomalaisen kesäkuussa 2024 teettämästä kyselystä:

“Uutissuomalaisen teettämän kyselyn perusteella selvästi yli puolet suomalaisista on sitä mieltä, että pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus on onnistunut työssään melko tai erittäin huonosti.

32 prosenttia vastaajista arvioi hallituksen onnistuneen erittäin huonosti ja 26 prosenttia melko huonosti.”

Lähde: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010551524.html

Yhteenveto: onko Kansalaispulssin lopettaminen järkevä päätös?

Kansalaispulssin merkitys ulottuu huomattavasti yksittäisiä kyselykierroksia laajemmalle eikä sen lopettaminen ei tuota merkittäviä taloudellisia säästöjä. Ensinnäkin, se on tarjonnut arvokasta pitkän aikavälin dataa, mahdollistaen yhteiskunnallisten trendien ja muutosten havaitsemisen ajan myötä. Toiseksi, COVID-19-pandemia osoitti tutkimuksen arvon kriisiajan työkaluna, tarjoten nopeaa tietoa kansalaisten reaktioista poikkeustilanteessa. Kansalaispulssi toimii myös demokratiaa vahvistavana elementtinä, osoittaen hallinnon kiinnostuksen kansalaismielipiteeseen myös vaalien välillä. Lisäksi se voi toimia varhaisena varoitusjärjestelmänä yhteiskunnallisille ongelmille, mahdollistaen niihin puuttumisen ennen tilanteen eskaloitumista. Tutkimus tarjoaa myös lähes reaaliaikaisen työkalun poliittisten päätösten vaikuttavuuden arviointiin. Lopuksi, kun huomioidaan tutkimuksen laajuus ja säännöllisyys, sen vuosittainen 120 000 euron kustannus vaikuttaa varsin kohtuulliselta investoinnilta kansallisen tason tiedonkeruuseen.

Onko siis järkevää lopettaa tutkimus, joka tarjoaa poikkeuksellisen arvokasta tietoa päätöksenteon tueksi, suhteellisen pienen säästön vuoksi? Tämä on kysymys, johon mielestäni vastaus näyttäisi olevan selvä: ei. Kestävä ja demokraattinen päätöksenteko tarvitsee luotettavaa tietoa kansalaisten mielialoista ja luottamuksesta, ja Kansalaispulssin lopettaminen on askel taaksepäin tässä pyrkimyksessä.

Lopuksi selvennettäköön se, että minulla ei ole tiedossani olevia sidonnaisuuksia VNK:hon, tutkimuksen tekijöihin tai tutkimuksen tuloksiin. Uskon kuitenkin läpinäkyvään demokratiaan ja sen osalta olen huolissani vallitsevasta poliittisesta trendistä lakaista maton alle mahdollisesti epämiellyttävä data.

Lähteet

• [1] Yle: ” Valtioneuvosto lakkauttaa tutkimuksen, jossa hallitus on saanut kylmää kyytiä” (20.6.2024), https://yle.fi/a/74-20095400
• [2] VNK, Kansalaispulssin sivusto: https://valtioneuvosto.fi/kansalaispulssi
• [3] VNK: viitattu 56. Kansalaispulssin kierros: https://valtioneuvosto.fi/-/kansalaispulssi-kansalaisten-mielialat-ja-luottamus-yhteiskuntaan-ovat-vahvistuneet-selvasti