fbpx
Onko Kansalaispulssin lopettaminen järkevä päätös?

Onko Kansalaispulssin lopettaminen järkevä päätös?

Loading the Elevenlabs Text to Speech AudioNative Player...

Ylen uutisoitua 20.6.2024 Valtioneuvoston kanslian (VNK) päätöksestä lopettaa Kansalaispulssi-tutkimus [1] tämän vuoden jälkeen heräsi minulle ajatuksia niin säästötoimien järkevyydestä kuin päätöksen mahdollisista poliittisista motiiveista. Kansalaispulssi on tarjonnut mielestäni sekä arvokasta tietoa kansalaisten mielialoista että luottamuksesta eri instituutioihin noin kerran kuussa [2]. Se on ollut hyödyllinen työkalu ainakin maamme tilasta kiinnostuneille (ja ehkä myös hallitukselle?) ymmärtää kansalaisten näkemyksiä ja reagoida ajankohtaisiin kysymyksiin. Seuraavassa pohdin, onko Kansalaispulssin lopettaminen järkevä päätös. Ja onko tutkimuksen lopettaminen perusteltavissa taloudellisin tai poliittisin motiivein, ja mitä vaikutuksia päätöksellä voi olla?

Taloudellinen näkökulma

Kansalaispulssi-tutkimuksen vuosittaiset kustannukset, noin 120 000 euroa, ovat hyvin pieni osa valtion budjettia, joka liikkuu useissa miljardeissa euroissa. Ylen uutisen mukaan VNK:n säästötarve ensi vuonna on 8 miljoonaa euroa, Kansalaispulssin osuus tästä on vain noin 1,5 %. [1]

Näin ollen tutkimuksen lopettaminen ei tuota merkittäviä säästöjä ja objektiivisesti tarkasteltuna tutkimuksen lopettaminen ei ole merkityksellinen säästötoimenpide valtiontaloudessa eikä edes VNK:n budjetissa.

Toiminnallinen merkitys

Kansalaispulssi on ollut arvokas työkalu ainakin tutkijoille, sekä mahdollisesti myös hallitukselle ja virkamiehille. Se on tarjonnut melko reaaliaikaista tietoa kansalaisten mielialoista ja luottamuksesta hyvällä otoksella, ollen siksi varsin luotettava pulssi kansalaisten tuntemuksista. Tämä tieto on ainakin mahdollistanut tiedolla johdetun päätöksenteon ja politiikan suunnittelun. Tietoa tutkimuksen käyttöasteesta ei minulla ole, mutta joka tapauksessa tämän tyyppisen tutkimuksen tärkeyttä ei voi arvioida dokumenttien latausmäärän tai saadun julkisuuden mukaan.

Tutkimuksen lopettaminen heikentää varmasti tutkijoiden kykyä analysoida politiikan vaikutusta kansalaisten kokemuksiin, mutta todennäköisesti myös vähentää hallituksen kykyä seurata kansalaisten näkemyksiä ja tarpeita – olettaen että tähän kiinnostusta olisi. Joka tapauksessa luotettavan tiedon puute voi aiheuttaa suurempia kustannuksia väärien päätösten ja politiikkatoimien kautta.

Poliittinen ja symbolinen merkitys

Päätös lopettaa Kansalaispulssi voi myös vaikuttaa kansalaisten luottamukseen hallintoa kohtaan. Jos päätös on tehty poliittisesti motivoituneena, erityisesti koska tutkimuksen tulokset ovat olleet epäedullisia nykyiselle hallitukselle, on mahdollista, että se heikentää entisestään hallituksen jo rapautunutta julkisuuskuvaa (kts. kuva 1) ja toimintakykyä. Läpinäkyvyyden ja kansalaisten kuulemisen vähentäminen on riski, joka voi pitkällä aikavälillä heikentää demokraattista päätöksentekoa ja kansalaisten luottamusta instituutioihin.

Kuva 1. “Kuinka paljon henkilökohtaisesti luotat seuraaviin tahoihin?”, Kansalaispulssi 56. (VNK, 2024). Punertava pystypalkki lisätty graafiin selventämään hallitusneuvottelujen ajanjaksoa.

Yhteenveto: onko Kansalaispulssin lopettaminen järkevä päätös?

Kansalaispulssin merkitys ulottuu huomattavasti yksittäisiä kyselykierroksia laajemmalle eikä sen lopettaminen ei tuota merkittäviä taloudellisia säästöjä. Ensinnäkin, se on tarjonnut arvokasta pitkän aikavälin dataa, mahdollistaen yhteiskunnallisten trendien ja muutosten havaitsemisen ajan myötä. Toiseksi, COVID-19-pandemia osoitti tutkimuksen arvon kriisiajan työkaluna, tarjoten nopeaa tietoa kansalaisten reaktioista poikkeustilanteessa. Kansalaispulssi toimii myös demokratiaa vahvistavana elementtinä, osoittaen hallinnon kiinnostuksen kansalaismielipiteeseen myös vaalien välillä. Lisäksi se voi toimia varhaisena varoitusjärjestelmänä yhteiskunnallisille ongelmille, mahdollistaen niihin puuttumisen ennen tilanteen eskaloitumista. Tutkimus tarjoaa myös lähes reaaliaikaisen työkalun poliittisten päätösten vaikuttavuuden arviointiin. Lopuksi, kun huomioidaan tutkimuksen laajuus ja säännöllisyys, sen vuosittainen 120 000 euron kustannus vaikuttaa varsin kohtuulliselta investoinnilta kansallisen tason tiedonkeruuseen.

Onko siis järkevää lopettaa tutkimus, joka tarjoaa poikkeuksellisen arvokasta tietoa päätöksenteon tueksi, suhteellisen pienen säästön vuoksi? Tämä on kysymys, johon mielestäni vastaus näyttäisi olevan selvä: ei. Kestävä ja demokraattinen päätöksenteko tarvitsee luotettavaa tietoa kansalaisten mielialoista ja luottamuksesta, ja Kansalaispulssin lopettaminen on askel taaksepäin tässä pyrkimyksessä.

Lopuksi selvennettäköön se, että minulla ei ole tiedossani olevia sidonnaisuuksia VNK:hon, tutkimuksen tekijöihin tai tutkimuksen tuloksiin. Uskon kuitenkin läpinäkyvään demokratiaan ja sen osalta olen huolissani vallitsevasta poliittisesta trendistä lakaista maton alle mahdollisesti epämiellyttävä data.

Lähteet

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Käyttämällä sivustoa suostut evästeiden käyttöön. By continuing to use the site, you agree to the use of cookies. Lisää tietoja

FIN Tällä sivustolla käytetään evästeitä, joita käytetään asetustesi muistamiseen. Evästeiden käytön voi estää selaimen asetuksista, mutta estolla saattaa olla kielteinen vaikutus sivuston toimintaan. Sivuston käytön analysointiin käytetään Google Analytics -palvelua, jonka tarjoaa Google Inc. (“Google”). Google ei kerää käyttäjistä arkaluonteisia tietoja. Anonyymit tiedot lähetetään Googlelle ja tallennetaan Yhdysvalloissa sijaitseville palvelimille. ENG The cookie settings on this website are set to "allow cookies" to give you the best browsing experience possible. If you continue to use this website without changing your cookie settings you are consenting to this. This site uses Google Analytics service. Anonymoys info is sent and stored in servers located in United States of America. By using this site you agree with this.

Sulje