fbpx
Mikä on ihmisen elämän tarkoitus tekoälykkäässä ajassa?

Mikä on ihmisen elämän tarkoitus tekoälykkäässä ajassa?

Luin tässä joululomaa viettäessäni intialais-amerikkalaisen sijoittajan, Vinod Khoslan, ja mm. Teslan, Space X:än, Neuralinkin, xAI ja OpenAI:n perustajan Elon Muskin visoista tekoälyn taloudellisista vaikutuksista. Ne – kuten myös aiemmat omat pohdintani esimerkiksi LinkedInissä – heijastavat syvällistä talouden murrosta, jota olemme mahdollisesti lähestymässä. Esimerkiksi, Khoslan, joka sijoitti jo vuonna 2019 OpenAI:hin 50 miljoonaa dollaria, ennustaa AI:n tuovan mukanaan massiivista taloudellista deflaatiota seuraavan 25 vuoden aikana.

Tämä deflaatio ei ole pelkästään hintojen laskua, vaan se viittaa perustavanlaatuiseen muutokseen siinä, miten arvo ja vauraus luodaan ja jaetaan yhteiskunnassa. Tekoälyn mahdollistama automaatio ja tehokkuuden lisääntyminen voivat johtaa tilanteeseen, jossa hyödykkeiden ja palveluiden tuotanto on niin tehokasta, että niiden kustannukset pienenevät merkittävästi, jopa muuttuvat olemattomiksi. Akateemisessa maailmassa tätä samaa ovat pohtineet mm. Peres ja kumppanit (2023) esittäen kysymyksen, että “jos idean jalostaminen konkreettiseksi tuotteeksi, ja sen mahdollinen tuottaminen isossa mittakaavassa ei ole enää iso este (yksilöille), mitä tämä tarkoittaa yrityksille ja käyttäjille?” Ja kun tähän vielä yhdistää tiedon siitä, että yksilöt jakava usein innovaationsa ilmaiseksi (Gambardella et al., 2016), niin millainen talous rakentuu ilmaisen – ja silti tekoälyillä buustattuna korkealaatuisen – innovaatiomaailman päälle?

Seuraavassa artikkelissani pohdin mitä tämä voisi sitten tarkoittaa ihmisen elämän tarkoitukselle, yrittäen löytää vastausta otsikon kysymykselle: mikä on ihmisen elämän tarkoitus tekoälykkäässä ajassa?

Kelpaisiko Universal Basic Income tai Universal High Income?

Elon Musk visioi entisessä Twitterissä, nykyisessä X:ssä tulevaisuutta, jossa AI:n ansiosta vallitsee yleinen korkea tulotaso, josta hän oheisessa postauksessaan käyttää termiä “Universal High Income” (UHI). Tämän voisi olettaa tarkoittavan sitä, että AI:n tuottama taloudellinen ylijäämä jaetaan laajasti, mahdollistaen jokaiselle pääsyn niihin hyödykkeisiin ja palveluihin, joita he tarvitsevat tai haluavat.

Lähde: https://x.com/elonmusk/status/1739495563043701011?s=20

Khoslanin, Muskin ja monien muiden maailman kehitystä ohjaavien innovaattoreiden näkemykset yhdessä maalaavat kuvan tulevaisuudesta, jossa perinteiset talouden mittarit, kuten bruttokansantuote (BKT), menettävät merkityksensä. Uuden talouden ytimessä ei ole enää pelkkä taloudellinen kasvu vaan ihmisten hyvinvoinnin laajentuminen. Tässä uudessa taloudessa, jossa perustarpeet on helposti tyydytetty, ihmiset voivat keskittyä henkiseen ja kulttuuriseen kehitykseen, luovuuteen ja yhteisöllisiin pyrkimyksiin.

Ihmisten tarpeet rahoitettaisi tulevaisuudessa, hieman Muskin UHI-ajatusta maltillisemmin muotoiltuna, UBI:n (Universal Basic Income, perustulo) avulla. Sen ovat visoineet tapahtuvan ennen pitkää mm. Bill Gates ja Sam Altman (huom! jo 2014), sekä lukuisat muut vaikuttajat ympäri maailman, sillä jos kaikki menee hyvin, niin tässä skenaariossa puute ei ole enää resurssien saatavuudesta kiinni. Tämä voi merkitä perustavanlaatuista muutosta siinä, miten ymmärrämme taloudellisen arvon ja vaurauden ja niiden merkityksen.

Ihmisen rooli tekoälyaikakaudella: Uusi suunta merkitykselle ja statukselle

Autonomisesti ja ihmisenkaltaisesti ongelmia ratkovien tekoälyjen (yleisen älykkyyden tekoäly, Artificial General Intelligence, AGI) saapuessa yleiseen käyttöön, ensin sovelluksina ja sitten androidien, eli ihmisten kaltaisen robottien “aivoina”, meitä odottaa perusteellinen muutos työn roolissa ihmisten elämän keskipisteenä. Hyvin järjestetyssä tekoälykkäässä ajassa ihmiskunnan perustarpeiden tyydyttäminen – koulutus, energia, ruoka, asuminen, terveydenhuolto – on joko merkittävästi tehokkaampaa kuin ennen tai ei jopa enää vaadi ihmistyötä samassa mittakaavassa. 

Ja jos hyvän elintason perusedellytykset ovat turvattu tekoälyn toimesta, ihmiset voivat keskittyä syvemmin niihin toimintoihin, jotka tuottavat henkistä ja emotionaalista tyydytystä ja merkityksen tunnetta. Taide, urheilu, perhe-elämä, vapaaehtoistyö, musiikki, pelit ja viihde nousevat näin uuteen arvoon arjessa. Lisäksi, ne eivät vain tarjoa henkilökohtaista täyttymystä, vaan niistä tulee myös uudenlaisen sosiaalisen statuksen ja arvostuksen mittareita.* Toisaalta, nähdäkseni tämä korostaa entistä enemmän sosiaalisen median roolia tulevaisuudessa, koska ihmiset tarvitsevat yhä enemmän areenoja esitellä statuksensa erinomaisuutta.

* Erittäin status-orientoituneena ja hierarkkisena lajina me vaadimme jonkinlaisen tavan arvottaa toisiamme – oli se sitten oikein, reilua tai ei. Tämä näkyy ihan kaikkialla ja pohjautuu lopulta pariutumiseen ja jälkeläisten tekoon. Käytännössä lisääntymiseen soveltuvan kumppanin kartoitus on aina (naapuriheimoihin hyökkäämisen jälkeisessä ajassa) tehty sen perusteella, että mikä on paras mahdollinen kumppani takaamaan jälkeläisten selviytyminen, käytännön lisääntymishalusta riippumatta. 

Taide tekoälykkäänä aikana

Koska taide on jo pitkään ollut hyvä tapa esitellä älykkyyttä, eli geenejä, voi sen merkitys edelleen kasvaa, kun ihmisillä on enemmän aikaa ja resursseja omistautua luovuudelle ja taiteelliselle ilmaisulle. Taide ei enää ole vain eliitin harrastus, vaan se voi tulla kaikkien ulottuville, luoden uudenlaisia kulttuurisia virtauksia ja yhteisöllisiä kokemuksia. Tätä kehitystä luonnollisesti taide-eliitti tulee vastustamaan, kuten aina eliitti vastustaa asemansa menetystä. Myös argumentit kuten “tekoälyllä ei voi tehdä taidetta”, “taiteeseen pitää nähdä vaivaa” ja “vain ihmisen kädenjälki on arvokasta” värittävät varmasti vielä pitkään keskustelua taiteen arvosta. Tämä keskustelu ei sinäänsä ole mitään uutta auringon alla ja sama polemiikki on tullut käytännössä aina kun uusia taidemuotoja on teknologisten innovaatioiden myötä syntynyt.

Lähde: https://daily.jstor.org/when-photography-was-not-art/

Urheilu ja hyvinvointi tekoälykkäänä aikana

Urheilu ja fyysinen aktiivisuus voivat saada uuden ulottuvuuden, kun terveellinen elämäntapa ja henkilökohtainen hyvinvointi korostuvat. Urheilusta voi tulla paitsi kuntoilun ja kilpailun väline, myös tapa yhdistää ihmisiä ja luoda yhteisöllisiä tapahtumia. Lisäksi ulkonäkökeskeisyys korostunee entisestään tulevaisuudessa, jos arki on helpompaa, pitää olla todella “fit” (tai överisti leikelty, tuunattu, kaunisteltu, mitä tahansa nimeä siitä haluaa käyttää) jotta pystyy signaloimaan olevansa hyvillä geeneillä varustettu. Jälleen, toiminnan pohjalta löytyy statuksen ja omien vahvuuksien kommunikointi parinvalintamarkkinoilla. Toki joku saattaa myös ajatella oikeasti terveyttään, ainakin kun ikää alkaa olla sen verran, että sitä ei pidä itsestäänselvyytenä. Jos onneksi siinäkin tulevaisuudessa tekoäly rientää apuun ja kykenee parantamaan ihmisten terveyttä ennen näkemättömillä tavoilla.

Sosiaaliset suhteet tekoälykkäänä aikana

Onneksi myös perhe-elämä ja sosiaaliset suhteet voivat syventyä, kun ihmisillä on enemmän aikaa keskittyä toisiinsa ja rakentaa vahvempia perhesiteitä. Tämä voi johtaa onnellisempaan ja tasapainoisempaan elämään. Tämä koskettaa ennen kaikkea niitä ihmisiä, jotka onnistuvat löytää kaltaisensa ihmisen, jonka kanssa jakaa elämää ja arkea onnellisesti. Tämä tosin taitaa muuttua yhä hankalammaksi tulevaisuudessa, kun ihmiset eivät enää tarvitse toisiaan samassa mittakaavassa selviytymiseen kuin ennen. Uusi muuttuja sosiaalisten suhteiden yhtälössä ovat myös digitaaliset kaksoset / avatarit, tekoälyvaikuttajat sekä tekoälykumppanit.

“Aitana Lopéz” on ensimmäinen espanjalainen tekoälyvaikuttaja ja tienaa jo jopa 10 000 euroa kuukaudessa yhteistyöpalkkioina. Lähde: https://www.euronews.com/next/2023/12/02/meet-the-first-spanish-ai-model-earning-up-to-10000-per-month Kuva: The Clueless Agency

Tekoälykkään ajan varjopuolia

Toki on hyvä mainita, että jo sivutusti myös syrjäytyminen lisääntyy, yhä useampi valitsee ottaa mainitusti kumppanikseen tekoälyn, kuin myös pako peleihin, virtuaalimaailmoihin ja päihteisiin lisääntynee valtavasti. Onneksi siihen myös löytyy paremmat resurssit hoitaa ongelmia. Jossain kohtaa varmasti suhdetta päihteiden käyttöön arvioidaan uudelleen ja Suomi seuraa muuta maailmaa lainsäädännön höllentämisessä käyttöä kohtaan. Henkilökohtaisesti en näe tuota positiivisena kehityksenä, saatavuuden helpottaminen kun lisää aina käyttöä ja käyttö lisää aina ongelmia, mutta ei tässäkään ole faktoilla väliä. Ihminen on aina itsensä suurin uhka, ei tekoäly tai mikään muukaan innovaatio historiassa tulesta keittiöveitsen kautta atomipommiin.

Lähde: https://fortune.com/2023/07/12/brainstorm-tech-chatbot-dating/

Toisaalta, syrjäytymiseen ja avuntarpeeseen liittyen myös vapaaehtoistyö ja auttamistoiminta saavat uuden merkityksen, kun ihmisten tarve tuottaa leipäänsä vähenee. Ihmiset voivat löytää tarkoituksensa auttamalla toisia ja edistämällä yhteiskunnallista hyvää. Opettaminen, tukeminen, läsnäolo, luonnonsuojelu ja myös tieteiden edistäminen kaikki ovat kaikki aiheita, joihin mielelläni näkisin ihmisten käyttävän entistä enemmän aikaa.

Utopian suurin uhka ovat vallitsevat valtarakenteet

Ihmisen työt autonomisesti tekevä tekoäly tuo mukanaan muutoksen, joka ei rajoitu vain teknologiaan ja talouteen; se haastaa myös syvästi vallitsevat valtajärjestelmät. Tekoälyn ja sen myötä osaamisen sekä omistamisen demokratisoituminen luovat pohjan yhteiskunnalle, jossa ihmiset ovat aiempaa itsenäisempiä ja vapaampia. Tämä itsenäisyys voi kuitenkin olla ristiriidassa nykyisten valtarakenteiden kanssa, jotka perustuvat kasvun ja budjetoinnin ennustettavuuteen, ja siksikin sekä kontrolliin että hierarkiaan: jokaiselle on osoitettava paikkansa ja merkityksensä systeemissä, tai muuten systeemi menee “rikki”.

Valtajärjestelmien keskeinen haaste on siinä, miten ne sopeutuvat ja reagoivat tähän paradigman muutokseen. On kaksi pääsuuntaa, jotka voivat muodostua: sopeutuminen tai vastustaminen.

1. Tekoälyyn sopeutuminen

Valtajärjestelmät voivat nähdä tekoälyn tuomat muutokset mahdollisuutena uudistua ja kehittyä. Tämä edellyttää vanhojen rakenteiden uudelleenarviointia ja mahdollisesti niiden uudelleenmuotoilua vastaamaan tulevaisuuden tarpeita. Tällainen sopeutuminen voisi tarkoittaa esimerkiksi uudenlaisia taloudellisia malleja (kuten aiemmin mainitut UBI ja UHI) ja robottien / tekoälyjen verotus, jotka ottavat huomioon AI:n tuoman yleisen hyvinvoinnin, ja uudenlaisia sosiaalisia turvaverkkoja, jotka tukevat ihmisiä heidän pyrkiessään löytämään merkitystä ja tarkoitusta elämälleen tekoälyn aikakaudella.

2. Tekoälyn vastustaminen

Valtajärjestelmien toinen potentiaalinen reaktio on vastustaa muutosta säilyttääkseen nykyisen asemansa. Tämä voi johtaa jännitteisiin ja konflikteihin, kun vanhat valtarakenteet yrittävät pitää kiinni kontrollistaan yhteiskunnassa, joka muuttuu yhä itsenäisemmäksi ja itseohjautuvammaksi. Tällainen vastustaminen voi ilmetä esimerkiksi tekoälyn kehityksen rajoittamisena, sen käytön säätelynä tai jopa disinformaation levittämisenä tekoälyn vaikutuksista. Toisaalta työ voidaan kokea myös itseisarvolliseksi, ja jopa arvokkaammaksi, kuin ihmisen hyvinvointi.*

* Tästä konkreettinen esimerkki on mm. Suomen perustulokokeilu aikajaksolla 2017-2018, jonka psyykkistä hyvinvointia merkittävästi parantaneet vaikutukset eivät olleet päättäjien (Juha Sipilän hallitus päätti perustulokokeilun 31.12.2018) mielestä riittävä peruste kokeilun laajentamiselle, siitäkään huolimatta, että perustuloa saaneiden työllistyminenkin oli hieman vertailuryhmää parempaa.

Lähde: Perustulokokeilun tulokset: työllisyysvaikutukset vähäisiä, toimeentulo ja psyykkinen terveys koettiin paremmaksi (valtioneuvosto.fi)

Isot päätökset tehdään valtioiden johdossa

Isossa kuvassa, valtajärjestelmien reaktiot tekoälyn tuomaan muutokseen määrittävät pitkälti, millainen yhteiskunta tulee olemaan tulevaisuudessa. Sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Haluammeko yhteiskunnan, joka hyödyntää tekoälyn mahdollisuuksia luodakseen avoimemman, tasa-arvoisemman ja ihmiskeskeisemmän maailman? Vai haluammeko yhteiskunnan, joka pyrkii säilyttämään vanhat rakenteet ja hierarkiat, riippumatta niiden soveltuvuudesta tulevaisuuden tarpeisiin? Entä miten toimimme niiden valtioiden kanssa, jotka haluavat eri asioita kuin me – mahdollisesti käyttää tekoälyjä ensisijaisesti ihmisten alistamiseen eliitin, valtion, diktaattorin, tms. tarpeisiin.

Niin valitettavaa kuin se onkin, tarvitaan tulevaisuudessa myös massiivisia investointeja turvallisuuden ylläpitoon demokratialle vihamielisiä tahoja vastaan. Onkin mahdollista, että maailma jakautuu entistä dramaattisemmin utopiamaiseen ja dystooppimiseen leiriin, joiden rajalla osa hyviksistä tekee raskasta mutta sitäkin tärkeämpää työtä pitäessään idän trollit, örkit ja madot poissa pilaamasta bileitä.

Mutta valitettavasti myös, kuten historia opettaa, on mahdollista, että lännessäkin valtaan valitaan demokraattisesti päättäjiä, jotka sitten johdattavat kansansa sotiin, kurjuuteen ja vuosikymmenten vaellukseen pimeässä. Siinä mielessä vastuu tulevaisuudesta on jokaisella, eikä yhteiskunnalla.

Kuvitukseen käytetty tekoälyä.

Yhteenvetona

Tekoäly tuo mukanaan mahdollisuuden muutokseen, joka ei ole ainoastaan teknologinen tai taloudellinen, vaan myös sosiaalinen ja kulttuurinen. Se tarjoaa meille mahdollisuuden uudelleenarvioida, mitä pidämme arvokkaana ja miten rakennamme tekoälykkään yhteiskuntamme. Emme mielestäni saisi sortua siihen virheeseen, että roikumme vanhoissa tavoissa vain siksi, että ne ovat tuttuja ja tuntuvat siksi turvallisilta ja oikeammilta. Tai siksi, että henkilökohtainen etu menee koko maailman edun edelle. Tämä on varmasti se vaikein asia monelle – myös minulle. Lopulta varmasti lähes jokainen on alisteinen omille tarpeille ja tunteille tärkeydestä, arvosta ja arvostuksesta. Kuitenkin meidän olisi uskallettava kysyä itseltämme rohkeita kysymyksiä: Mitä tasa-arvo todella tarkoittaa tekoälyn aikakaudella ja annammeko sille aidosti mahdollisuuden? Miten voimme varmistaa, että jokaisella on yhtäläiset mahdollisuudet kasvuun ja kehitykseen tässä uudessa maailmassa?

Tekoälyn tuoma vapaus rutiininomaisesta työstä avaa ovia luovuudelle, empatialle ja yhteenkuuluvuudelle – jos myös pakenemiselle päihteisiin ja virtuaalimaailmoihin. Kehitys ei siis välttämättä tarkoita, että työ itsessään katoaa, vaan että työn luonne muuttuu. Meillä on mahdollisuus keskittyä enemmän siihen, mikä tekee meistä ihmisiä: kykymme luoda, tuntea ja yhdistää.

Ainakin minua kiehtoo valtavasti ajatus siitä, että mitä jos tulevaisuuden yhteiskunnassa menestystä ei enää mitata perinteisin mittarein, kuten taloudellisella voitolla tai asemalla hierarkiassa, vaan sillä, miten hyvin pystymme luomaan merkityksellisiä yhteyksiä toistemme ja ympäröivän maailman kanssa.

Tämä merkitsee myös sitä, että meidän kaikkien on uskallettava tutustua itseemme ja löydettävä oma polkumme ja tapamme antaa elämällemme merkitystä. Minulle tekoälykäs aika ei ole uhka, vaan kutsu jokaiselle meistä kuvitella ja luoda yhdessä maailma, joka kunnioittaa yksilön ainutlaatuisuutta ja potentiaalia.


Akateemiset lähteet

Gambardella, Alfonso & Raasch, Christina & Hippel, Eric. (2015). The User Innovation Paradigm: Impacts on Markets and Welfare, https://doi.org/10.1287/mnsc.2015.2393

R. Peres, M. Schreier, D. Schweidel et al., On ChatGPT and beyond: How generative artificial intelligence may affect research, teaching, and practice, International Journal of Research in Marketing, https://doi.org/10.1016/j.ijresmar.2023.03.001


Tämän artikkelin kirjoittamisessa on käytetty GPT-4-tekoälyä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Käyttämällä sivustoa suostut evästeiden käyttöön. By continuing to use the site, you agree to the use of cookies. Lisää tietoja

FIN Tällä sivustolla käytetään evästeitä, joita käytetään asetustesi muistamiseen. Evästeiden käytön voi estää selaimen asetuksista, mutta estolla saattaa olla kielteinen vaikutus sivuston toimintaan. Sivuston käytön analysointiin käytetään Google Analytics -palvelua, jonka tarjoaa Google Inc. (“Google”). Google ei kerää käyttäjistä arkaluonteisia tietoja. Anonyymit tiedot lähetetään Googlelle ja tallennetaan Yhdysvalloissa sijaitseville palvelimille. ENG The cookie settings on this website are set to "allow cookies" to give you the best browsing experience possible. If you continue to use this website without changing your cookie settings you are consenting to this. This site uses Google Analytics service. Anonymoys info is sent and stored in servers located in United States of America. By using this site you agree with this.

Sulje