fbpx
Megatrendi: vihreä siirtymä

Megatrendi: vihreä siirtymä

Loading the Elevenlabs Text to Speech AudioNative Player...

Olen jo aiemmin kirjoitellut jokusen kerran megatrendeistä esimerkiksi täällä. Perehdyin tuolloin aiheeseen pykälää tarkemmin, sillä megatrendit olivat osa MBA-opintojani tulevaisuudentutkimuksen kurssilla. Ja vaikka kyseinen kurssi olikin vain pintaraapaisu aiheeseen, auttoi se ymmärtämään aiempaa paremmin mihin maailma on matkalla. Nimittäin jos esimerkiksi pyörittää trendin varaan rakentuvaa bisnestä, on luvassa tempoilua sinne tänne; trendit muuttuvat nopeasti. Megatrendit eivät. Siksi ennen varsinaiseen aiheeseen siirtymistä, vihreään siirtymään megatrendinä, käsittelen lyhyesti sen mikä megatrendi oikeastaan on ja miksi ne ovat niin mielenkiintoisia.

Mikä on megatrendi

Tiivistettynä megatrendit ovat yhteiskuntia muokkaavia ilmiöitä, jotka eivät jää vain muutaman vuoden mittaisiksi ilmiöiksi. Leveälahkeiset farkut, avokadopasta, drum’n’bassin uusi tuleminen tai TikTokin suosion jatkuva kasvu eivät esimerkiksi ole megatrendejä. Sen sijaan tunnetuimpia megatrendejä ovat mm. digitalisaatio (sisältäen esim. datan, IoT:n ja AI-sovellukset), väestön ikääntyminen, lääketeollisuuden ja -teknologian kehitys ja ilmastonmuutos. Näistä todennäköisesti vaikuttavin, ja kaikkiin muihin vaikuttava, on digitalisaatio, jonka vauhdittajana toimii ennen kaikkea Internet kaikkine mahdollisuuksineen.  

Megatrendin määritelmää summaa esimerkiksi Mittelstaedt et al. (2014) seuraavasti (käännös omani ja lyhennelmä alkuperäisestä):

“…megatrendit ovat alkuperältään monimutkaisia taloudellisten, poliittisten, kulttuuristen, filosofisten ja teknisten tekijöiden yhdistelmiä. Riippumatta niiden alkuperästä, on niillä taipumus muokata kaikkia yhteiskunnan osa-alueita. … Toiseksi megatrendit ovat vaikutuksiltaan valtavia. … Kerran alkaneet megatrendit alkavat itse asiassa elää omaa elämäänsä, eivätkä ne ole helposti hallittavissa edes niiden osalta, joilla on ollut merkittävä rooli niiden muodostumisessa.”

Mittelstaedt et al. (2014)

Joskus törmään väittelyyn siitä mikä megatrendeistä on tärkein ja mihin tulisi katse suunnata. Se on mielestäni silti turhaa, sillä jokainen megatrendi on omalla tavallaan tärkeä ja valtavan vaikuttava. Lisäksi koska kaikki myös vaikuttavat toisiinsa, kyse on lähinnä sen megatrendin keskiöön ottamisesta mikä itse kutakin sattuu puhuttelemaan.

Henkilökohtaisesti olen eniten kiinnostunut digitalisaation eri ulottuvuuksista, jopa sillä tarkkuudella, että pyrin tulevassa väitöskirjassani vuonna X perehtymään siihen, miten koettu arvo (value) syntyy (interactive value formation) / tuhoutuu (value co-destruction) ihmisten ja organisaatioiden välisen kommunikaation seurauksena online-ympäristöissä. Olen valinnut aiheeni tietoisesti niin, että se mahdollistaa lähes minkä tahansa ilmiön tarkastelun. Se ei myöskään rajaidu pelkästään laadulliseen tai määrälliseen tutkimukseen, vaan arvonmuutoksia voi tutkia eri keinoin esimerkiksi niin yksilöiden kuin (kulttuuristen) ilmiöiden kautta. Käytännössä kun (minua) kiinnostavia arvonmuutoksia tapahtuu käytännössä kaikkialla missä ihminen (agent) on interaktiossa toisten agenttien kanssa; joko suoraan tai kolmannen osapuolen kautta.

Vihreä siirtymä

Tässä kirjoituksessani käsittelen kuitenkin digitalisaation sijaan ehkä vähän tuoreempaa megatrendiä: vihreää siirtymä. *

Vihreässä siirtymässä ei tietenkään ole kyse uudesta asiasta, ja energia-alaa tarkemmin seuraavat ovat varmasti perillä siitä, lähes mahdottomasta (?) urakasta, jonka edessä ihmiskunta on. Sillä koska ilmaston lämpeneminen ja hiilidioksidipäästöt on saatava edes jollain tasolla kuriin, on meidän yksinkertaisesti pakko päivittää bensa- ja dieselkoneet bioenergia-, vety- ja sähkökäyttöisiin vastaaviin.

Vihreällä siirtymällä tarkoitetaan muutosta kohti ekologisesti kestävää taloutta ja kasvua, joka ei perustu luonnonvarojen ylikulutukseen ja fossiilisiin polttoaineisiin. Kestävä talous nojaa vähähiilisiin sekä kiertotaloutta ja luonnon monimuotoisuutta edistäviin ratkaisuihin.”

Ympäristöministeriö, lainattu 30.12.2022

* Disclaimerina todettakoon, että en ole ko. megatrendin huippuasiantuntija, pikemminkin ehkä hieman keskimääräistä kiinnostuneempi maallikko. Minua perehtyneemmät saavat mielellään oikaista ja tarkentaa, kommentteja nimellä ja aiheesta voit kirjoittaa artikkelin lopussa olevan lomakkeen kautta.

Energiakriisi ja vihreä siirtymä

Vielä vain vuosi sitten, 2021, edellä mainittu näytti minunkin silmääni siltä, että siitä vain autokauppaan ostoksille ja uutta alle. Rahalla saa ja sähköautolla pääsee. Tämä on toki totta, rahalla lähes kaikki asiat ratkeavat, tai ainakin helpottuvat merkittävästi, mutta jos ja kun katse nostetaan omasta navasta koko Suomeen – saati maailmaan – ollaan melkoisten haasteiden parissa. Jos ja kun rahaa ei ehkä ole sitäkään tarpeeksi kaikilla, niin varsinkin sähköenergian rajallisuus tuli varmasti monelle yllätyksenä, myös minulle.

Energian riittävyyden ongelmat nimittäin vyöryivät koko kansan tietoisuuteen 2022, kun (ainakin sivistyneen demokratian näkökulmasta tarkasteltuna) Venäjä aloitti järjettömän hyökkäyssotansa Ukrainaan. Venäjän kaasuhanojen mennessä kiinni omavaraisen sähkön riittämättömyys paljastui siis karusti kaikille kun pörssisähkön hinta räjähti käsiin ja ajoi monet ihmiset taloudelliseen katastrofiin myös Suomessa.

Lisäksi tätä kirjoittaessani 30.12.2022, varaudutaan sydäntalven lähestyessä sähkön säännöstelyyn alueellisten sähkökatkojen avulla. Sähköä ei yksinkertaisesti riitä edes nykymallisen maailman pyörittämiseen, jossa edelleen suurin osa kulkuneuvoista kulkee edelleen fossiilisilla polttoaineilla. Mitä tapahtuu, kun ajoneuvokanta halutaan päivittää sähköiseksi… Siitäkin lisää seuraavassa.

Mitä tiedämme, mitä ennustamme?

Tästä ajasta voimme oppia jo sen, että ihmiset eivät ole valmiit vähentämään merkittävästi sähkönkäyttöä, sillä jos olisivat, olisi pörssisähkö kohtuullisemman hintaista emmekä esimerkiksi Suomessa olisi usein ruotsalaisen tuontisähkön varassa*.

Edellä mainittu taas on ongelma siksi, ainakin jos GTK:n tuoretta yhteenvetoa ”Assessment of the scope of tasks to completely phase out fossil fuels in Finland” (Vadén et al., 2022) on uskominen, että tulevaisuudessa siirtyminen pois fossiilisista polttoaineista vaatii todella suuria leikkauksia sähkönkulutukseen, vaikka investoinnit tuuli- ja bioenergiaan olisivat valtavat. On hyvä myös huomioida, että yhteenvedossa esitetty energiankäytön leikkaus puoleen on GTK:n tutkijoiden suosittelema skenaario, eli se perustuu asiantuntijanäkemykseen, jota ainakaan minun tiedoillani ei ole mahdollista tai syytä haastaa.

GTK: 6. skenaarion yhteenveto (Vadén et al., 2022):

  • Demand for power consumption reduced by 50%. Half of fossil fuel electrical power generation replaced.
  • Residential building heat through heat pumps sourcing shallow (600m) geothermal wells; industrial heat through wood biomass fueled CHP plants. (Oma lisäys toisaalta paperista: Heat is generated in Combined Heat and Power (CHP) plants, where heat and electricity are generated at the same time.)
  • 50% of non-fossil fuel power production re-tasked to production of hydrogen and the charging of EV batteries (26.98 TWh). Annual distance travelled by short range vehicles, trucks and maritime transport fleet reduced by 50%.
  • To supply the required extra 17.32 TWh, 13.3 new Lestijärvi scale wind farms constructed (918 wind turbines of 6.6 MW capacity, 6.06 GW in total). (Oma lisäys: tai vaihtoehtoisesti noin yksi 1,5 isompaa tai 2 pienempää uutta ydinvoimalaa; jos OL3 tuottaa vuodessa noin 12 TWh , kunhan nyt vaan joskus toimii täydellä teholla…)
  • Required stationary power storage for buffer new wind generation station fleet @ 4 weeks capacity, 1.33 TWh.
  • Downgrade forest industry by -3.39% (assuming a harvest level of 80.5 Mm3 /a).

* Ajantasaisen sähkön kulutus-, tuonti- ja vientitilanteen voi katsoa esimerkiksi osoitteessa: https://www.fingrid.fi/-/custom/sahkojarjestelman-tila-169/

Ennustukseni vihreän siirtymän seurauksista

Kun sitten tuohon 6. skenaarioon hieman ajatusta käyttää, ymmärtää nopeasti sen aiheuttaman muutoksen mittakaavan Suomessa. Eli kun puhutaan vihreän siirtymän energiaseurauksista, ennustan mm. seuraavia asioita tapahtuvat. On luonnollisesti aina hyvä muistaa, että tulevaisuuden ennustaminen on erittäin vaikeaa. Maailma on monimutkainen paikka kaikkine muuttujineen. Ennustuksestani näkee kuitenkin hyvin sen, kuinka yksi megatrendi voi suoraan tai välillisesti vaikuttaa yhteiskuntaan monilla sen tasoilla, kuten megatrendin määritelmä vaatiikin.

  1. Siirtyminen pois fossiilista polttoaineista ei käy nopeasti, sillä korvaavia vaihtoehtoja ei ole riittävästi + Suomi on pitkä ja kylmä maa.
  2. Jos joskus, niin nyt ja tulevaisuudessa maalämpöyritykset ovat kultakaivos, jos eivät sitä ole jo olleet.
  3. Infran sähköistyksen parissa toimivilta eivät työt lopu ja
  4. kestävä kehitys, vihreä siirtymä ja energiatehokkuuden kommunikointi ovat viestinnän avaintrendejä ajasta ikuisuuteen.
  5. Etätyömyönteisyyttä on sekä kannattavaa että jossain vaiheessa jopa pakollista ylläpitää (jos liikuttujen kilometrimäärien pitäisi puolittua),
  6. digitalisaation merkitys on entistäkin suurempi, myös AI:n ja IoT:n mahdollistama energiatehokkuus on ratkaisevassa roolissa.
  7. Lähimatkustaminen kukoistaa, kaukomatkustaminen muuttuu harvojen syntiseksi ilotteluksi (turismin ja matkailun muutos tulee olemaan valtavaa).
  8. Digitaalisten viihdemuotojen (pelit, elokuvat, VR) parissa on ennen näkemättömiä mahdollisuuksia AI:n demokratisoidessa kehitystä kuten some aikoinaan demokratisoi tiedonvälityksen.
  9. Kotimaisten elintarvikkeiden merkitys ja arvostus kasvaa ja
  10. siirrymme mahdollisesti globalisaation ajasta kansallisen omavaraisuuden aikaan.

Edellisten lisäksi ko. megatrendi voi muuttaa oikeastaan kaiken mihin silmä osuu. Nimittäin se valtava määrä, joka maametalleja pitää louhia esim. sähköauto-, akku- ja aurinkopaneelituotantoon on käytännössä käsityskyvyn ulkopuolella.

Uusiutuvien energiamuotojen haasteet ja mahdollisuudet

Oma lukunsa on myös se, että se määrä joka tuulivoimaloita tullaan tarvitsemaan, ei mahdu Suomeen. GTK:n yhteenveto kommunikoi ongelman harvinaisen suorasanaisesti seuraavasti:

”Wind may be the most flexible and practical non-fossil fuel electrical energy generation system to be deployed in Finland. One of the challenges to make this possible will be the commissioning of stationary energy storage to act as a buffer for intermittent power supply from the wind turbine arrays. The scale of this task is enormous and will face practical challenges. It may not be physically possible to site so many wind turbines in Finland, either on land or offshore. If so, then the capacity of the wind electrical power generation station fleet will have to be adjusted accordingly.”

(Vadén et al., p. 90, 2022)

Edellisellä en tarkoita sitä, etteikö tuulivoimaan olisi hyvä panostaa, päin vastoin. Tuulivoima on erittäin tärkeä ja hyvä osa energiakokonaisuutta myös siksi, “se on myös suhteellisen edullisesti ja nopeasti tuotettavaa, kansallisesti omavaraista energiaa. Tuulivoiman lisäämisellä on merkittävä rooli Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.” (https://ym.fi/tuulivoimarakentaminen, lainattu 30.12.2022). Tuulivoima yksin tuskin kuitenkaan riittää, ja siksi mielestäni myös muita vaihtoehtoja pitää kehittää ja rakentaa mahdollisuuksien mukaan.

Aurinkoenergian roolin näen pitkästä ja pimeästä talvesta johtuen vähäisempänä, joskin esimerkiksi jäähdytystä vaativat liiketoiminnot voivat hyötyä sen rakentamisesta merkittävästikin. Suomen energiantarve on kuitenkin suurin juuri niinä ajanjaksoina, kun aurinkoenergiasta ei saada käytännössä juuri ollenkaan tehoja irti. Tästä syystä aurinkopaneeleista ei ole esimerkiksi asuinrakennusten lämmittämiseen talvella.

Vesi-, vety- tai bioenergiatuotantoon en tässä sen tarkemmin mene, sillä niihin en ole juuri ollenkaan perehtynyt (ainakaan vielä), enkä osaa sanoa tarkemmin näiden (lisä)potentiaaleista juuri mitään. GTK:n raportissa niitä kuitenkin käsitellään tarkemmin, sillä esimerkiksi meriliikenteen osalta vetymoottoreista povataan vastausta fossiilivapaaseen rahtiin.

Fuusioenergia taas on vielä toistaiseksi scifiä ja viimeaikaisesta läpimurrosta huolimatta kaupallisten sovellusten odotetaan olevan realismia vasta vuosikymmenten päässä.

Yhteenveto megatendistä vihreä siirtymä Suomessa

Kaikki tämä edellä mainittu alleviivaa sitä muutosta, johon vihreä siirtymä meidät pakottaa. Tämä tulee vaikuttamaan enemmän tai vähemmän kaikkeen liiketoimintaan, kotitalouksiin, kuluttamiseen ja viihteeseen. Mutta jos nyt voi puhua onnesta onnettomuudessa, niin se on – ainakin GTK:n raportin mukaan – se, että Suomella lähtötilanne uuteen aikaan voisi olla pahempikin. Tätä tukebat myös tuoreet uutiset teollisuuden saralta:

Vihreä siirtymä eli irtaantuminen fossiilisista raaka-aineista on käynnistänyt globaalisti teollisuuden uudelleenjaon. Kun yritykset investoivat uuteen, fossiilittomaan teknologiaan, se ei muuta ainoastaan prosesseja tehtaan aitojen sisäpuolella. Samalla muuttuvat arvoketjut. Tuotantoa hakeutuu uusiin paikkoihin, uusien kriteerien ajamana.

(valinta) “Kriteereistä tärkein on päästöttömän ja edullisen energian saatavuus. Sen perässä on myös Blastr. Yhtiön fossiiliton, vetyyn perustuva tuotantoprosessi nielee valtavia määriä sähköä. Kuuden terawattitunnin vuosikulutuksella tehdas olisi Suomen suurin yksittäinen sähkön käyttäjä. Sähkönnälkänsä yhtiö aikoo tyydyttää ennen kaikkea tuulivoimalla, ja Suomessa potentiaalia on valtavasti.”

“Käynnissä on nyt valtioiden välinen kilpailu investoinneista. Voittajia ovat valtiot, jotka pystyvät auttamaan yrityksiä ratkomaan omia päästövähennystavoitteitaan. Suomi on hyvässä asemassa.”

Lähde: https://www.hs.fi/talous/art-2000009304144.html

Olemme nykytilanteessa lähes omavarainen sähköntuotannon osalta, joka on tilanteena parempi kuin monella muulla maalla. Sen tiedon turvaan ei kuitenkaan kannata tuudittautua, sillä kun pohdimme sähkömarkkinan kehitystä lähitulevaisuudessa, vihreä siirtymä huomioiden, on luvassa jotain muuta kuin yltäkylläisyyttä.

”Develop a plan for energy contraction. Given that fossil fuels are becoming unreliable now, and the post fossil fuel system has yet to be constructed, the next 10 to 20 years may well be required to function with less energy inputs. Given a predicted a low energy future, develop a hierarchy of priorities. The first priority would be to attend to the basic needs of Finnish society. After that the most important strategic priority could be ensuring the sustainability of the Finnish industrial sector. This will be vitally important to maintain international trade and securing Finland’s future long term sovereignty.”

(Vadén et al., p. 91, 2022)

Mitä seuraavaksi

Edellä esitetyn pohjalta oma näkemykseni on, että Suomelle parasta olisi käynnistää jatkuvan tuulivoiman lisätuotannon lisäksi välittömästi kahden uuden ydinvoimalan – tai vastaavan jatkuvaan tuotantoon kykenevän energialähteen – rakentaminen. Lisäksi meidän tulisi panostaa vihreää siirtymää tukevien innovaatioiden kehitykseen jatkossakin voimakkaasti, sillä käytännössä tälle tiedolle, taidolle ja tekniikalle on maailmassa tämän megatrendin seurauksena valtava kysyntä.

Tiedostan tietenkin hyvin, että mielipiteelläni ei ole mitään merkitystä isossa kuvassa. Ehkä kuitenkin joku minua vaikutusvaltaisempi saa tästä kirjoituksesta energiaa edistää asioita, sillä ottaen huomioon tarpeemme, kykymme säästää sähköä ja ennen kaikkea tulevaisuuden kasvava sähköntarve kylmässä ja pitkien etäisyyksien maassa, on muiden ratkaisujen varaan laskeminen merkittävä uhka Suomen kyvylle päättää omista asioistaan, kuten myös Geologian tutkimuslaitos edellä esittää.

Lähteet

Mittelstaedt, J. D., Shultz, C. J., Kilbourne, W. E., & Peterson, M. (2014). Sustainability as Megatrend: Two Schools of Macromarketing Thought. Journal of Macromarketing, 34(3), 253–264. https://doi.org/10.1177/0276146713520551

Vadén, Tere & Korhonen, Janne M. & Eronen, Jussi & Michaux, Simon. (2022). Assessment of the scope of tasks to completely phase out fossil fuels in Finland. http://dx.doi.org/10.13140/RG.2.2.24079.66723

“Inkoon terästehdas on vain jäävuoren huippu – Suomessa käynnistyi varkain teollisten investointien buumi” https://www.hs.fi/talous/art-2000009304144.html

Versiohistoria

  • 30.12.2022: alkuperäinen kirjoitus
  • 31.12.2022: lisätty lähdeviitteet ja tehty tarkennuksia

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Käyttämällä sivustoa suostut evästeiden käyttöön. By continuing to use the site, you agree to the use of cookies. Lisää tietoja

FIN Tällä sivustolla käytetään evästeitä, joita käytetään asetustesi muistamiseen. Evästeiden käytön voi estää selaimen asetuksista, mutta estolla saattaa olla kielteinen vaikutus sivuston toimintaan. Sivuston käytön analysointiin käytetään Google Analytics -palvelua, jonka tarjoaa Google Inc. (“Google”). Google ei kerää käyttäjistä arkaluonteisia tietoja. Anonyymit tiedot lähetetään Googlelle ja tallennetaan Yhdysvalloissa sijaitseville palvelimille. ENG The cookie settings on this website are set to "allow cookies" to give you the best browsing experience possible. If you continue to use this website without changing your cookie settings you are consenting to this. This site uses Google Analytics service. Anonymoys info is sent and stored in servers located in United States of America. By using this site you agree with this.

Sulje