Vinkkejä animaatioiden tekoon

En ole asiaa juurikaan blogissani ottanut esille, mutta olen tehnyt monenlaisia animaatioita historiassa ja teen myös edelleen, nykyään yleensä tuottajan tai säveltäjän ja äänisuunnittelijan roolissa. Ja koska animaatiot ovat nykyään kovin kysyttyjä, ajattelin hiukan kerrata, miten oma historia on niiden parissa mennyt viimeisen n. 15 vuoden aikana.

Lopuksi annan myös vinkkejä animaatioiden tekoon ja tilaamiseen ja uskon, että kokemuksellani osaan aika hyvin vastata mahdollisiin heränneisiin kysymyksiin, joita voit laittaa minulle esimerkiksi LinkedInin kautta.

Keskityn vinkeissä kaupallisiin animaatioihin, mutta prosessina homman tulisi mielestäni mennä jotakuinkin samalla tavalla, vaikka kyse olisi taideprokkiksesta.

Postaus on ehkä vähän pitkä, mutta koska asiaa tuli helposti paljon, annoin palaa! 🙂

Alkuvuodet animaattorina

Jos aloitinkin kuvattujen videoiden tekemisen jo 90-luvulla, niin ensimmäinen vakituinen markkinointiin ja mainontaan liittyvä työpaikkani oli leikkaajana & animaattorina mainoselokuvayhtiössä. Leikkauksen ohella työ oli tosin enemmänkin kompositointia (suomeksi = liikkuvan kuvan ”photoshoppausta”), jos toki joskus jotain tuli animoituakin.

Melko pian siirryin silloisessa yrityksessä enemmän mainostuottajan ja -ohjaajan rooliin ja pääsin näissäkin rooleissa tekemään monenlaisia animaatioita. Hienoimpia projekteja siinä ajassa muistaisin olleen erään kyberturvallisuusvideon, jonka jälkityöt tein itse kokonaan, ja eräiden (muistaakseni) elokuvafestivaalien mainosvideon, jonka käsikirjoitin, tuotin ja ohjasin. Kaikkia melkein viiden vuoden aikana tekemiäni projekteja en millään muista, sen verran tiukalla tahdilla tuotantoja varsinkin syksyyn 2008 asti tehtailtiin.

2008 syyskuussa kuitenkin rysähti, kun Lehman Brothers meni nurin ja Suomessakin mainosala ajoi seinään siitä seuranneen talouskriisin seurauksena. Niistä fiiliksistä kirjoitin joku tovi sitten muisteluita tänne.

Pysyvää on vain muutos

2008 alkaneen talouskriisin – ja osittain myös digitalisaation aiheuttaman mainos- ja tuotantoalan tuotanto- ja kustannusrakenteen muutoksen – myötä ensimmäinen kunnon työpaikkani lähti lopulta alta 2011. Tämä oli todella kurjaa aikaa ja jos siitä jotain opin, oli se se, että vaikeina aikoina ei kannata pitää itsepäisesti kiinni vanhasta, vaan sopeutua uuteen mahdollisimman nopeasti.

Tässä ajassa tuntuu olevan vähän muuten samoja fiiliksiä nyt ollut viimeiset kohta kolme vuotta…Monet ihmiset – minäkin – haluavat aina palata tuttuun ja turvalliseen, mutta todennäköistä on, että aika entinen ei koskaan palaa.

3D-animaation opettelua

Vuoden 2011 jälkeen kokeilin hetken myös pelialaa ja käväisin kääntymässä taas TV-sarjojen puolella, kunnes palasin takaisin mainosten ja yritysvideoiden leikkaaja & animaattoriksi. Tähän asti olin käyttänyt animoinnissa ja kompositoinnissa oikeastaan pelkästään Adoben After Effects -ohjelmaa. Leikkaamiseen taas olin hiukan työpaikasta riippuen käyttänyt joko Avid, Premiere tai Final Cut -ohjelmistoja.

Tehdessäni paluun jälkituotantoon opettelin myös 3D-mallintamisen ja animoinnin. Jo silloin, noin 2014, oli Blender3D aivan todella hyvä ilmainen 3D-ohjelma ja tällä hetkellä se alkaa olla jo niin hyvä, että haastaa vakavasti kalliita kaupallisia ohjelmistoja. Lisäksi B3D kehittyy ihan älytöntä vauhtia koko ajan! Blenderin voit ladata ilmaiseksi täältä.

Noihin aikoihin näytti hetken jopa siltä, että 3D on se mitä olen aina halunnut tehdä työkseni. Jotain ilokseni tekemiäni 3D-kuvia voit katsoa Behance-tililtäni: https://www.behance.net/jukkaniittymaa

Vaan eipä kuitenkaan mennyt kauaa, kun löysin itseni taas (vastaavan) tuottajan roolista. Syitä oli monia, mutta iso tekijä oli se, että koin voivani edistää asiakkaiden bisnestä tehokkaammin esihenkilönä ja bisneksen johtajana.

Viimeisen omin käsin tehdyn animaation asiakkaalle taisin pyöräyttää 2015 ennen siirtymistä videotiimin vetäjäksi silloisessa työpaikassani ja jonkin aikaa luulinkin, että animaatiot olivat osaltani pitkälti done deal.

Miksi teen edelleen animaatioita roolissa tai toisessa

Vaikka nykyistä työpaikkaani, joka on ns. luova toimisto, ei ehkä yleisestä mielletä animaatioiden tekijätahoksi, niin kyllä niitä tasaisin väliajoin tehdään. Historiastani johtuen ei ole ehkä yllättävää, että usein olen jollain tavalla niissä mukana. Toki osin siksikin, että toimin myös Sherpan studiotiimin vetäjänä myyntijohtajan työn ohessa. Tunnustan kyllä senkin, että lähden usein mukaan animaatioihin myös siksi, että minusta animaatioita on todella kiva tehdä.

Joku tovi sitten innostuin myös koittamaan 3D:n tekemistä monen vuoden tauon jälkeen. Ja vaikka ihan kaikki ei palautunutkaan mieleeni automaattisesti, oli oheisen pienen testipätkän rakentaminen sekin super-hauskaa.

Animaatioiden tekeminen ja ostaminen vaatii taitoa

Onnistuneessa animaatioprojektissa korostuu mielestäni erityisesti kokemus animaatioiden parissa, hyvän suunnittelun tärkeys ja asiakkaan sitoutuminen projektisuunnitelmaan. Siinä vaiheessa, kun kuvasuunnitelman pohjalta on tehty ns. animatic, ja se on hyväksytty, on juna liikkeellä ja sen suunnan kääntäminen raiteiltaan pois tulee usein kalliiksi.

En seuraavalla tarkoita arvottaa tekemisiä, olen itsekin tehnyt paljon enemmän kuvattuja videoita, mutta animaatioiden ostaminen vaatii mielestäni vielä enemmän ammattitaitoa kuin kuvattujen videoiden ostaminen. Aina edes huolella tehdyt ”tyyliruudut”, eli (lähes) lopullista renderöintiä havainnollistavat kuvat, eivät riitä avaamaan sitä, mitä tulossa on. Silloin varsinkin on tärkeää, että yhteistyö perustuu luottamukseen ja kaikki kysymykset kysytään ja ratkaistaan ennen siirtymistä lopulliseen animointiin. 

Kuvaan seuraavassa hiukan yksinkertaistettuna animaatioiden tuotantoprosessin, jos siitä vaikka olisi iloa jollekin animaation tilaamista tai tekemistä suunnittelevalle.

Animaation suunnittelu (planning)

• Animaatioiden tekemisessä suunnitteluvaiheen merkitys on valtava ja ratkaiseva onnistumisen näkökulmasta.
• On tosi tärkeää miettiä se, miksi animaatio tehdään ja kenelle. Myös se missä sitä katsotaan ja käytetään, on erittäin tärkeää animaation muotoa suunniteltaessa. Sitä yhtä ja samaa animaatiota kun ei kannata laittaa sellaisenaan joka paikkaan, vaan kanavien vaatimukset huomioiden on syytä varautua budjetissa ja aikataulussa versiointiin. 
• Joskus tilanne on se, että animaation tilaajalla ei ole käsitystä tarvittavasta budjetista, jolloin tuottaja antaa arvion kokemukseensa perustuen.
• Tuli animaation budjetti sitten asiakkaalta tai tuottajalta, tehdään siitä yleensä aina erittely, eli kustannusarvio.
  • Animaatioita tuottaessa kustannusarvion tekeminen on vaikeaa ilman käsikirjoitusta ja treatmenttia, mutta jos joku hinta on pakko saada aikaan, muuttuu se vahvasti käsikirjoitusta ohjaavaksi kahleeksi – mutta toisaalta, sitähän budjetti aina on.
  • Tyypillisesti animaatiotuottaja myös vastaa budjetissa pysymisestä, alihankkijoiden (esim. freelance-animaattorit, kertoja, äänisuunnittelija, jne.) kanssa neuvotteluista, aikataulusta ja sen toteutumiseen vaadittavien resurssien allokoinnista, tärkeimmistä asiakasyhteyksistä projektissa, ja loppuviimein asiakkaan tyytyväisyydestä ja animaation laadusta.
  • Animaatiotuottajaa voikin ajatella projektikohtaisena “toimitusjohtajana”, siinä missä ohjaaja on “taiteellinen johtaja”.

Animaation käsikirjoituksesta ja projektisuunnitelmasta

• Näiden – yleensä briefissä (joka on asiakkaan tilaus, sisältäen toivottavasti sen mitä tarvitaan, mihin, miksi ja kenelle ja millä resursseilla ja rahalla) kommunikoitavien – speksausten pohjalta tehdään animaation käsikirjoitus. Se syntyy usein tiiviissä yhteistyössä asiakkaan kanssa, jossa tasapainoillaan aina animaation informaation määrän kanssa. 
  • Jos animaation on tarkoitus herättää huomio, kannattaa panostaa erityisesti tunteeseen, jos taas animaation tarkoitus on opettaa tai antaa lisätietoja ennen ostopäätöstä, voi sisältö olla informatiivisempi. 
  • Tylsä tai sekava animaatio ei kuitenkaan koskaan saa olla, sillä niillä on tapana jäädä katsomatta, jolloin kyse on mielestäni huonosti suunnitellusta työstä ja viime kädessä budjetin haaskaamisesta. 
• Projektin alussa tehdään myös usein alustava projektisuunnitelma, joka sitten tarkentuu projektin edetessä. Se sisältää vähintäänkin aikataulun ja vastuut (kuka tekee ja mitä).
  • Animaatiota tehdessä on kuitenkin hyvä varautua siihen, että se ottaa pidempään kuin ehkä osasi aavistaa.
  • Mitään kovin tarkkoja nyrkkisääntöjä aikatauluun on vaikea antaa, sillä lopulta käsikirjoitus, sen kesto, tyyli ja tekniikka vaikuttavat aina työmäärään niin paljon, että kyse on aina tapauskohtaisesta arviosta. 

Animaation esituotanto (pre-production)

• Hyväksytyn käsikirjoituksen pohjalta siirrytään esituotantoon, jossa usein ensin tehdään treatment, jollei sitä ole jo suunnitteluvaiheessa tehty. Treatment, eli ohjaajan näkemys käsikirjoituksen toteutuksesta, sisältää mm. tarkennuksia animaation visuaalisesta tyylistä, äänimaailmasta ja tunnelmasta. 
• Joskus treatment sisältää jo kuvakäsikirjoituksen, mutta viimeistään kun treatment on hyväksytty, tehdään ensin käsikirjoitukseen pohjautuva kuvalista ja siitä jalostettu storyboard (eli kuvakäsikirjoitus). 
• Kun stobo (eli storyboard) on hyväksytty, voidaan joskus tehdä ns. blocking-video, joka on eräänlainen raakaversio animaticista, jolla testataan kuvien ja kohtausten nopeuksia. Kokemattoman voi olla vaikea ymmärtää blockingissa näkemäänsä, ja siksi sitä harvemmin näytetään muille kuin animaatiotyöhön perehtyneille. 

Animaation tyyliruudut ja animatic

• Tämän jälkeen viimeistään tehdään sekä jo mainitut tyyliruudut ja animatic, joka on eräänlainen liikkuvan kuvan stobo, jolla voidaan testata tarkemmin mm. kuvakulmia, äänimaailmaa ja raakasävellystä, demospiikkiä ja kerronnan rytmiä tarkemmalla tasolla. Myös animaticia voi kokemattoman olla vaikea katsoa, sillä tyyliruuduissa näkemäänsä voi olla hankala projisoida sielunsa silmin hyvinkin pelkistetyn animaticin päälle. 
• Monella tapaa animatic on myös animaation raakaleikkaus, eli kuten joskus puhutaan; offline-versio, vaikkakaan se ei tarkalleen ottaen ole sitä.
• Esituotannon osalta korostuu erityisesti asiakkaan luottamus animaation ammattilaisiin ja ilman sitä yhteistyö tulee olemaan todella vaikeaa ja hidasta.

Animaation tuotanto (production)

• Kun sitten kaikki esisuunnittelussa kuvattu on hyväksytty, siirrytään tuotantoon. Tässä kohtaa jo sovitun ja lukitun muuttaminen muuttuu usein lisäkustannukseksi. 
• Äänistudiossa äänitetään mahdollinen lopullinen kertojan ääni eli speak, säveltäjä hioo sovitun perusteella musiikkia (tai jos on valittu katalogibiisi, niin se saksitaan määrämittaan) ja animaattorit alkavat rakentaa kohtauksia usein lomittain. 
• Animaatio ei siis aina valmistu lineaarisesti, eli syystä tai toisesta kohtauksia saatetaan tehdä muussa järjestyksessä kuin alusta loppuun. 
• Kokemus kuitenkin osoittaa, että ensimmäinen kohtaus, tai ns. moneyshot (videon tärkein kuva/kohtaus), kannattaa tehdä ensimmäisenä ja myös näyttää asiakkaalle se, sillä jos nyt vielä sitten jokin tuli yllätyksenä, on parempi aloittaa alusta päivän tai kahden työn jälkeen kuin viikon tai kahden. 

Animaatio on käsityötä

• Se, mikä saattaa asiakkaan yllättää, on animaatioiden tekemisen verrattain suuri työllistävä vaikutus. Koska animaatio on aina käsityötä, korreloi laatu aina käytetyn ajan (eli budjetin) kanssa ainakin tiettyyn pisteeseen asti. 
  • Mikäli aikataulu on poikkeuksellisen tiukka, pitää budjettia lisätä tosi paljon, sillä vaikka suunnittelun kohdassa sanoinkin, että aikataulun arvioiminen on tapauskohtaista, niin hiukankin yksityiskohtaisempaa animaatiota kun tehdään, syntyy yhden animaattorin voimin päivässä käytännössä noin 8–15 sekuntia valmista animaatiota. 
  • Tämä toki on todella karkea ja myös työtä liikaa yksinkertaistava tieto, sillä riippuen valitusta tekniikasta, voi olla, että esim. 3D:ssä ensin tehdään ns. assetteja (animoitavia elementtejä) ja scenejä 1–4 viikkoa, ja sitten sen jälkeen itse 3D-animaatio syntyy niiden pohjalta parissa päivässä. 
  • Toisaalta taas jos tehdäänkin hahmoanimaatiota tai After Effectsillä 2D-animaatio, ohjelmoidaan aikajanalle key frameja joka päivä se 8–15 sekuntia päivässä. 
  • Ja tietenkin jos käytetään valmiita animaatio-scriptejä/templateja esim. tekstianimaatioissa, voi valmista syntyä vaikka minuutti päivässä, mutta jälleen puhutaan sitten ihan eri asiasta kuin mitä edellä kuvattu. 

Ruutujen laskeminen eli renderöinti

• Se mikä usein voi unohtua myös jo hiukan animaatioita tehneeltäkin on renderöintiaikojen huomiointi aikataulussa. Isommissa tuotannoissa on toki erikseen henkilöt, jotka vastaavat siitä, että yllätyksiä ei tule eikä ”rauta kyykkää”, mutta pienemmissä projekteissa on usein animaattorin vastuulla kommunikoida tuottajalle arvio renderöinnin (eli kuvien laskemiseen vaadittava aika) kestosta. 
  • Renderöinneissä, varsinkin 3D:tä tehdessä, kannattaa muistaa ruudun resoluution huima vaikutus renderöintiaikoihin. 
  • Nykyään edelleen pärjää useimmiten ihan hyvin FullHD-resoluutiolla (1920×1080), mutta jos syystä tai toisesta animaatioon tarvitaankin 4K tai isompi resoluutio, pitää varautua läpi prosessin paljon järeämmällä kalustolla. 
  • Resoluutio kun vaikuttaa renderöintiaikojen lisäksi myös mm. tekstuurien vaatimuksiin ja sitä kautta myös laitevaatimuksiin varsinkin, jos renderöinti on tarkoitus tehdä näytönohjaimen GPU-suoritinta käyttäen.

Animaation jälkituotanto (post-production)

• Kun kaikki animaation elementit ovat kasassa, siirrytään jälkituotantoon, joka ehkä on hieman hassu termi, jos kaikki animaatiossa on käytännössä ollut jälkituotantoa per se. 
• Tyypillisesti animaatioprosessi jaetaan vain kolmeen jälkimmäiseen vaiheeseen, mutta omasta kokemuksestani luovan / mainostoimiston edustajana suunnittelu on hyvä eriyttää omakseen, joten siksi käytän jakoa näihin neljään. 
• Jälkituotannossa kuitenkin eri elementit, kuvat, kohtaukset ja grafiikat ja tekstitykset yhdistetään kokonaiseksi videoksi, videon värit käsitellään eli tehdään värimäärittely, tehdään lopullinen äänisuunnittelu ja miksaus. 
• Tässä kohtaa isojen muutosten tekeminen on jo sitten ihan oma projektinsa, mutta joskus toki joudutaan tekemään muutoksia yksityiskohtiin ja niitä sitten fiksaillaan sinne tänne. 

Viisas huomioi versioinnin jo suunnitteluvaiheessa

• Jos jo suunnitteluvaiheessa versiointi on huomioitu, niin yleensä eri formaattien ja kestojen, eli edittien tai cut-downien, tekeminen ei ole mahdoton lisäprojekti. Mutta jos käsissä on sitten vaikka 5 minuuttia pitkä listaus tuotteen X ominaisuuksia ilman ennakkosuunnittelua miten versiot tullaan leikkaamaan ja rajaamaan ns. master-versiosta, voi versiointi tuottaa paljonkin harmaita hiuksia, tai ainakin se ottaa paljon enemmän aikaa.
• Ennen pitkää kuitenkin aina animaatio löytää lopullisen muotonsa ja on oikeastaan aika maaginen tunne katsoa ensimmäistä kertaa se valmis versio.

Sanoista tekoihin

Loppuun ajattelin laittaa näytille pari Sherpassa tuottamaani animaatiota. Lisäksi sävelsin videoihin musiikit ja tein äänisuunnittelun. Animaatioiden tekemiseen osallistui Sherpasta ja verkostostamme monta eri ammattilaista ja myös asiakkaan tiimillä oli iso rooli tuotantojen onnistumisessa.

Ensimmäisenä tehtiin ns. HERO-video, jonka tarkoitus on herättää kiinnostus ja esitellä tuote pääpiirteissään. Sen pohjalta yhteistyötä jatkettiin HUB-videolla, joka vastaavasti avasi enemmän yhtä tuotteen ominaisuutta ostopolulla jo hieman pidemmällä olevalle kohderyhmälle. 

Käytännössä videot voi katsoa hyvinkin peräkkäin, sillä ne ovat samaa maailmaa, hieman vain eri kulmista tarkasteltuna. Se mitä ehkä katsoja ei tule miettineeksi on äänimaailman iso merkitys tunnelmassa. Käytännössä sävellys ja äänitehosteet ovat puolet tunnelmasta ja niistä olen henkilökohtaisesti myös aika ylpeä.

Mutta nyt selittäminen sikseen, animaatiot puhukoot puolestaan!

70-sekuntinen HERO-animaatio

100-sekuntinen HUB-animaatio

Lisätiedot ja tilaukset:

Jukka

0456734942