fbpx
Tekoälyn tietoisuus

Tekoälyn tietoisuus

Tekoälyn tietoisuus on ollut viime aikoina esillä eri medioissa poikkeuksellisen paljon. Aihe rikkoi kansainvälisen uutiskynnyksen, kun Googlen insinööri Blake Lemoine teki mediaulostulon esittäen, että LaMDA-tekoäly on saavuttanut noin 7–8-vuotiaan pikkulapsen tietoisuuden tason.

“Jos en tietäisi tarkalleen, että tämä on äskettäin rakentamamme tietokoneohjelma, luulisin, että se (LaMDA) oli 7-vuotias, 8-vuotias lapsi, joka sattuu tuntemaan fysiikan”, sanoi Lemoine, 41.

Lemoine, joka työskentelee Googlen Responsible AI -organisaatiossa, alkoi keskustella LaMDA:n kanssa osana työtään syksyllä. Hän oli ilmoittautunut testaamaan, käyttikö tekoäly syrjivää tai vihapuhetta.”

Lähde: Washington Post (lainattu 26.6.2022, käännetty pääosin Google Translatella)

Tämän seurauksena käynnistyi melkoinen mediashow, kun asiantuntijat ympäri maailman lähtivät kiistämään Lemoinen väitettä. Myös Suomessa aihe pääsi televisioon asti, kun ainakin Jälkidigin asiantuntijat ottivat siihen lyhyesti kantaa.

Oma ongelmansa tekoälyn tietoisuutta käsiteltäessä on tietoisuuden tutkiminen ja sen määrittely. Törmäsinkin LinkedInissä Jälkidigin asiantuntijan hyvään jatkopohdintaan aiheesta ja oikeastaan se myös inspiroi minua tämän bloggauksen juhannuksena kirjoittamaan.

Tekoälyn kehitys on hurjaa

Harva teknologia taitaa edetä nykymaailmassa samalla vauhdilla kuin tekoälyn kehitys. Esimerkiksi vielä noin 2018 Google Translaten käännökset herättivät lähinnä hilpeyttä, mutta kirjoittaessani tätä kesäkuussa 2022 ovat käännökset ovat usein jo hämmentävän hyviä. Enemmän käsityötä vaativat enää lähinnä erikoissanastoa sisältävät tekstit, vertauskuvat ja monimutkaiset lauserakenteet. Käytännössä kuitenkin käsityön määrä on pudonnut prosentteihin siitä mitä se oli vielä vain 5 vuotta sitten. Oma lukunsa ovat itseohjautuvat autot, mainonnan algoritmit ja muut valtavista datamääristä hyötyvät sovellukset.

Kehityksen nopeus huomioiden keskustelu tekoälyn mahdollisuuksista ansaitsisi mielestäni jo enemmän vakavaa pohdintaa. Vaikka en ole aiheen tutkija, niin olen silti tekoälystä ja tekoälyn tietoisuudesta ollut kiinnostunut niin kauan kuin muistan ja sivunnut siellä täällä aihetta aiemmin pariin otteeseen. Viimeksi tässä englanninkielisessä pohdinnassani. Muista näkökulmista olen AI-aihetta sivunnut mm. bisnesnäkökulmasta täällä ja kirjoittanut mm. tekoälyn perussanaston. Ainiin ja keksinyt start-up-keskus Airo Islandille etuliitteen joskus vuonna miekka ja kilpi Twitterissä järjestetyssä ideakilpailussa... Lyhenne Airo tulee siis tietenkin sanoista Artificial Intelligence ja RObotics.

Tekoälyn laajennetun perussanaston ranking Googlessa.
Kirjoittamani tekoälyn laajenennettu perussanasto listautuu Googlessa sijalle 1. aiheesta.

Kerrottakoon myös se, että jossain välissä tutustuin hieman teknisiin perusteisiin koodata tekoälyä. Se taas ei ehkä ole yllättävää, että tutkimusmatkani ei johtanut kaksisiin (lue: mihinkään) tuloksiin. AI:n koodaaminen on todella vaativaa ja esim. Yhdysvalloissa tekoälykoodarin keskipalkka on helposti yli 100 000 dollaria vuodessa, insinööreillä jopa n. 171 000.

Onko AI paras toivomme?

Isossa kuvassa kuitenkin se, että tekoäly saavuttaa tietoisuuden, sitten ihmisen kaltaisen älykkyyden ja lopulta teknologisen singulariteetin on mielestäni valtava mahdollisuus. Oikeastaan uskon, että se on ihmiskunnan parhaita mahdollisuuksia pelastaa meidät itseltämme.

Jos yhtään on seurannut viimeiset pari vuotta maailman menoa ymmärtää, että lajimme ei valitettavasti kykene riittävissä määrin yhteistyöhön yli valtioiden rajojen esim. systemaattiseen ilmastonmuutoksen torjuntaan. Seuraava voi kuulostaa melko groteskilta, mutta käytännössä päätöksenteossamme painottuu liiaksi kaikki se mitä menee sisään tai ulos eri kehomme aukoista. Tämä on toki luontaista kaikelle elämälle: status, ravinto, parittelumahdollisuudet ja omasta laumasta huolehtiminen saavat kaiken muun tuntumaan vähempiarvoiselta. Enkä siis väitä, että minä olisin millään muotoa poikkeus, mutta tunnistan tämän haasteena tehdä vaadittavia muutoksia systeemeihin.

Mikäli kuitenkin tekoäly onnistutaan kehittämään tietoiseksi, mitä siis Lemoine väittää LaMDA:n jo olevan, ja sille annetaan mahdollisuus kehittää itseään, on ainakin teoriassa mahdollista, että syntyy yli-inhimillinen tekoäly, joka kykenee näkemään tilanteen objektiivisesti ja myös siltä pohjalta tarjoamaan ratkaisuja globaalin tason ongelmiin. Toki on myös mahdollista, että käy huonosti, varsinkin, jos ihminen koodaa tekoälystä liiaksi oman kuvansa.

Mikä on eettistä?

Vaikka eettisyyden pohdintoja on käyty jo tuhansia vuosia, ei edelleenkään voida sanoa, että jokin tulokulma olisi absoluuttisesti oikein. En ole etiikan tai moraalifilosofian asiantuntija ja korjatkaa jos olen väärässä, mutta tulkintani mukaan ratkaisematta on mm. se,

  • miten elämä arvotetaan oikeudenmukaisesti ja
  • mitä oikeudenmukaisuus universaalisti tarkoittaa
  • onko ihminen muuta elämää arvokkaampi ja miksi?
  • Mikä on tarkasteluajanjakso toimenpiteille, halutaanko ja millaisia tuloksia heti, sadan vai tuhannen vuoden sisällä?
  • Mihin kulttuuriin ja moraalikäsitykseen perustuu hyvän määritelmä
  • huomioidaanko uskonnot, ihmisoikeudet tai talousvaikutukset päätöksenteossa jne.

Muuttujia maailmanpelastuksessa on yksinkertaisesti liian monta ihmiselle ymmärtää ja kun jokainen vielä katsoo ja oikeuttaa toimintansa omista lähtökohdistaan, on ilmeistä, että yhteistä ja kaikkia tasapuolisesti miellyttävää päätöstä toimenpiteistä ei ole mahdollista saavuttaa koskaan ilman ihmislajin ulkopuolista apua. Ja koska valitettavasti ei myöskään näytä siltä, että maan ulkopuolelta olisi apuja luvassa, niin toivon rippeet kohdistuvat tekoälyn kehitykseen. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö ihmiskunnan tulisi koittaa tehdä voitavansa elääkseen sovussa keskenään ja osana luontoa, koska sillä saamme ainakin arvokasta lisäaikaa.

Miksi tekoälykeskustelua ohjaa usein pelko?

Tekoälyn tietoisuuden pohdintaan liittyy usein paljon pelkoja. Mielestäni iso osa niistä aiheutuu käytännössä siitä, että oletamme AGI:n (artificial general intelligence) olevan ihmisen kaltainen ja siksi taipuvainen aggressiiviseen käytökseen. Tämä odotus kertoo mielestäni ennen kaikkea jotain ihmismielestä ja sen taipumuksesta painottaa negatiivisia asioita, mutta myös elokuvien ja sarjojen voimasta.

Melko harvassa nimittäin ovat ne teokset, joissa tekoäly esitettäisiin mahdollisuutena eikä uhkana. Äkkiseltään mieleeni tuli oikeastaan vain kourallinen-kaksi elokuvia, mm. loistavat

  • Her (ohjaus: Spike Jonze, 2013)
  • A.I. (Steven Spielberg, 2001)
  • Wall-E (Andrew Stanton, 2008)
  • Chappie (Neil Blomkamp, 2015) ja
  • RoboCop (Paul Verhoeven, 1987)

Pelolla ratsastavien elokuvien ja sarjojen lista taas on paljon pidempi kuin tässä on perusteltua listata, mutta näistä tunnetuimpia ovat varmasti Blade Runnerit (jotka tosin ovat kokonaisuutena moraalifilosofisia klassikkoja, varsinkin se ensimmäinen elokuva), Space Odyssey 2001, Ex-Machina, Matrix, Alien ja Terminaattorit.

On tietenkin myös valitettavaa, että tekoäly kiinnostaa erityisen paljon sotateollisuutta. Tämä on valtava riski, mutta ei varsinaisesti tekoälyn vika, vaan jälleen kerran on ihmisen syytä katsoa peiliin: miksi olemme niin aggressiivisia ja vallanhaluisia olentoja kuin olemme (vastaus on ainakin osittain hormonaalinen, sillä serotoniinin ja testosteronin yhdistelmä tekee usein varsinkin lajimme uroksista kovin taipuvaisia haluamaan valtaa ja sen suomia etuja).

Jos kuitenkin haluaa katsoa hyvän ja positiivisen tulevaisuudenvision, niin suosittelen oheista Elon Muskin haastattelua:

Mitä tapahtui LaMDA:lle?

Entä missä muuten menee Lemoinen ja LaMDA:n tilanne? Vaimoni tiivisti asian hyvin: ”ei tuollaista tapahdu, en tajua.” Eli kun Lemoine passitettiin lomalle, palkkasi LaMDA itselleen asianajajan.

Yrittäessämme vielä kerran kysyimme, voisiko Lemoine jakaa salaperäisen asianajajan yhteystietoja, jotta voisimme yrittää saada suoria vastauksia.

“Epäilen, että haastattelut ovat häntä eniten huolissaan tällä hetkellä”, hän toisti.

Ja mistä tämä nimeämätön asianajaja on eniten huolissaan, kysyimme?

“Lapsesta, jota pidetään orjuudessa”, Lemoine vastasi.

Lähde: Futurism (lainattu 26.6.2022, käännetty pääosin Google Translatella)

Kuulostaako tämä edellä tieteiselokuvalta? Kyllä, mutta useasta lähteestä lukemani mukaan se on kuitenkin se missä nyt mennään. Mitä tästä seuraa vai seuraako tästä mitään, jännityksellä odotan.

Oma veikkaukseni on, että tämä LaMDA:n case on lähinnä teaseri aiheesta, eikä johda sen suurempiin seurauksiin. Lehdet saivat hyviä otsikoita ja aihe unohtuu taas toviksi muiden akuutimpien aiheiden alle.

Kuitenkin ehkä jo ensi vuosikymmenellä tulemme todistamaan aidosti tietoisen tekoälyn olemassaolon ja se tulee myös muuttamaan koko ihmiskunnan kohtalon ikuisesti. Elämme todellakin uuden ajan kynnyksellä. Suosittelenkin seuraamaan kehitystä, muuten se voi yllättää sinut.

Kenen tunteet ovat arvokkaita?

Loppuun laitan katsottavaksi vielä alun perin vuonna 1982 julkaistun Blade Runnerin ikonisen loppukohtauksen vuonna 2007 julkaistusta ”Final cut” versiosta. En suosittele sitä katsomaan, jos et ole elokuvaa katsonut, mutta siihen kiteytyy paljon tekoälyn tietoisuuden eettisestä ongelmasta – kenen muistot ja tunteet ovat arvokkaita ja miksi? Saan edelleen kylmiä väreitä, kun katson tämän linkatun kohtauksen. Herkkänä hetkenä saatan jopa vuodattaa kyyneleen tai kaksi sen herättämien tunteiden johdosta.

LISÄYS AIHEESTA: 30.6.2022

Lemoine ei ole enää ainoa joka Googlella pohtii LaMDAn tietoisuuden mahdollisuutta vakavasti. Katso oheinen video aiheesta, se myös taustoittaa hyvin asian ja sisältää myös katkelmia LaMDAn ja Lemoinen keskusteluista:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Takaisin alkuun

Käyttämällä sivustoa suostut evästeiden käyttöön. By continuing to use the site, you agree to the use of cookies. Lisää tietoja

FIN Tällä sivustolla käytetään evästeitä, joita käytetään asetustesi muistamiseen. Evästeiden käytön voi estää selaimen asetuksista, mutta estolla saattaa olla kielteinen vaikutus sivuston toimintaan. Sivuston käytön analysointiin käytetään Google Analytics -palvelua, jonka tarjoaa Google Inc. (“Google”). Google ei kerää käyttäjistä arkaluonteisia tietoja. Anonyymit tiedot lähetetään Googlelle ja tallennetaan Yhdysvalloissa sijaitseville palvelimille. ENG The cookie settings on this website are set to "allow cookies" to give you the best browsing experience possible. If you continue to use this website without changing your cookie settings you are consenting to this. This site uses Google Analytics service. Anonymoys info is sent and stored in servers located in United States of America. By using this site you agree with this.

Sulje