Kirja-arvostelu: Isä pullossa
Johanna Pohjola (s. 1977) on kirjoittanut erittäin kiinnostavan ja tärkeän kirjan Isä pullossa: Matka alkoholistin mieleen ja maailmaan (Gummerus, 2020). Kirjan punainen lanka on hänen lääkäri-isänsä taistelu alkoholismin kanssa, tositarina, joka päättyy isänsä kohdalla surullisesti.
”Alkoholisti ei ole hullu. Hän on vanki. Orja. Hän ei ole sitä ilkeyttään, huonouttaan, piruuttaan tai pahuuttaan. Vaihtoehtoja ei vain ole olemassa. Ei enää.”
Johanna Pohjola, Isä pullossa (Gummerus, 2020)
Alkoholismi koskee about jokaista tässä maassa
Kirjan punaista lankaa seuratessa Pohjola kuitenkin käsittelee myös monia muita tärkeitä teemoja, aina alkoholistin läheisten kokemasta häpeän tunteesta alkoholismin syihin, hoitokeinoihin ja valtaviin yhteiskunnallisiin vaikutuksiin. Kirja auttaa ymmärtämään, että kyse on ihan oikeasta sairaudesta, ei valinnasta. Tätä ei-alkoholistin voi olla vaikea tai mahdoton ymmärtää, ja kirjan isoksi ansioksi lukisinkin sen, että Pohjola avaa alkoholismia lukuisin eri esimerkein ja näin auttoi ainakin minua ymmärtämään paremmin alkoholismin sairautena.
”Kun alkoholismi on puhjennut, syynä pakonomaiseen juomiseen on kemiallinen riippuvuus. Koska alkoholisti on riippuvuuden vanki ja tottelee sen käskyjä, hänen on mahdotonta analysoida toimintaansa kirkkaasti. Hänen selityksensä ovat riippuvuuden tuotoksia ja perustuvat kieltämiseen.”
Johanna Pohjola, Isä pullossa (Gummerus, 2020)
Isäni oli alkoholisti
Minusta Isä pullossa oli erittäin hyvä kirja, mutta paikoin tosi raskas lukea. Lukiessa ymmärsin entistä paremmin muun muassa sen, miltä tuntuu alkoholistin repsahduksia seuraava pettymys, ymmärsin kirjoittajan omakohtaiset pohdinnat suhteesta alkoholiin ja ymmärsin entistä paremmin, miksi ihminen, joka ei sitten juo alkoholia on aika out.
”Suomessa alkoholi on laillinen tunteiden säätelyväline, pakokeino todellisuudesta sekä vahva vapauden ja sosiaalisuuden symboli. Asiantuntijoiden mukaan moni tulee alkoholista riippuvaiseksi ensin sosiaalisesti ja vasta sitten psyykkisesti ja fyysisesti, ja näiden suhde vaihtelee juojittain. Sosiaalinen riippuvuus tarkoittaa esimerkiksi riippuvuutta muiden juojien seurasta, hyväksynnästä ja yhteenkuulumisen tunteesta.”
Johanna Pohjola, Isä pullossa (Gummerus, 2020)
Häpeä hiljentää
En usko, että Suomessa on montaakaan ihmistä, jonka lähipiirissä ei olisi jonkin asteista alkoholismia. Havaintojeni mukaan varsinkaan työpaikoilla ihmiset eivät usein puhu aiheesta, häpeä aiheesta vaientaa monet.
”Saatamme hävetä paitsi alkoholistia myös rooliamme alkoholistin läheisenä, sitä, että on tullut valittua puolisoksi alkoholisti tai kasvatettua päihderiippuvainen lapsi. Mahdollinen syyllisyys toisen riippuvuudesta lisää häpeää, joka voi pitää meidät hiljaisina ja estää tuntemasta ja jakamasta muita tunteita.”
Johanna Pohjola, Isä pullossa (Gummerus, 2020)
Miksi sinunkin pitäisi lukea Isä pullossa
On hyvä olla rehellinen siitä, että vaikka kaikki eivät sairastu alkoholismiin, niin kuitenkin kaikki riittävästi alkoholia käyttävät sairastuvat. Jos yhtään epäilet, että oma suhteesi alkoholiin on ongelmallinen tai lähipiirissäsi on ongelmia alkoholin kanssa, lue tämä kirja. Se voi pelastaa – tai ainakin auttaa hakemaan apua – ennen kuin on liian myöhäistä.
Voit lukea tai kuunnella kirjan ”Isä pullossa” esimerkiksi Storytellissä.
Jos tilanne huolestuttaa, katso lisää esim. ehyt.fi ja ole yhteydessä päihdeneuvontaan
”EHYTin Päihdeneuvonta päivystää vuoden jokaisena päivänä ympäri vuorokauden! Soittaminen on maksutonta ja anonyymiä. Puhelimeen vastaavat päihdetyön ammattilaiset.”