Kirja-arvostelu: Miksi nykymusiikki on niin vaikeaa
Kirja-arvostelu: Miksi nykymusiikki on niin vaikeaa sisältää mainoslinkkejä. Linkit merkitty tähdellä (*).
Miksi nykymusiikki on niin vaikeaa (Atena, 2021) on Osmo Tapio Räihälän (s. 1964) kirjoittama huippumielenkiintoinen teos, joka voitti myös vuoden 2021 Tieto-Finlandian.
Ihan alkuun on myös pakko tunnustaa, että lähtiessäni lukemaan kirjaa, en oikeastaan tiennyt mihin olin ryhtynyt. Luulin pelkän nimen perusteella, että kyse oli jonkinlaisesta sarkasmista popmusiikkia kohtaan – vähän samaan tapaan kuin vaikkapa kirjassa ”Idiootit ympärilläni” tai ”Tunteet ei kuulu työpaikalle”. Mutta näinpä ei siis ollut, koska se mitä nykymusiikki oikeasti on, on kaukana popmusiikista. Ainakin jos Osmo Tapion opetukset oikein ymmärsin.
Mistä kirjassa on kyse?
Nykymusiikki, siis niinku oikeesti, on helpoiten ymmärrettävissä taidemusiikkina (jos varmaan alan harrastajat ja ammattilaiset nyt repivätkin verkkareitaan). Ja jotta pääsee käsitykseen siitä mitä se taidemusiikki on, niin oikealle sektorille pääsee, jos muistelee millaista sellainen elokuvamusiikki on, jolla pyritään alleviivaamaan jotain uhkaavaa tai pelottavaa tilannetta. Esimerkkkinä Osmo Tapio käytti Psyko-elokuvan suihkukohtauksen teemakappaletta:
Mutta ennen kuin Osmo Tapion kirja pääsee varsinaisesti nykymusiikin vaikeuden syntysyihin ja kantaviin voimiin, puhumattakaan selityksestä kysymykseen miksi nykymusiikki on niin vaikeaa, käsittelee Räihälä mielestäni varsin kattavasti klassisen musiikin historiaa. En osaa arvioida kovin tarkkaan, että paljonko tähän historialliseen osuuteen kirjasta meni, mutta sanoisin, että noin puolet? Se voi tuntua paljolta, miksi käyttää nykymusiikkiin keskittyvästä kirjasta puolet historiaan, mutta oikeastaan vain näin on maallikonkin mahdollista ymmärtää, miksi taidemusiikki kuulostaa nykyään siltä kuin se kuulostaa.
Kirjan mielenkiintoisinta antia ei ollut nykymusiikki
Nykymusiikin käsittely ei ollut (minulle) kuitenkaan kirjan mielenkiintoisinta antia, vaikka ihan mielenkiintoista oli sekin. Sen sijaan mielenkiintoisimpia kohtia olivat luvut (nyky)taiteen olemuksesta laajemminkin, luovuudesta, ja musiikin säveltämisen prosessista. Näistä minun oli luonnollisesti helpoin saada kiinni, sillä taidekoulun käyneenä, mielestäni varsin luovana ja myös musiikin säveltäjänä, pystyin helposti vertaamaan Osmo Tapion ajatuksia omiini ja pääosin nyökyttelemään hyväksyvästi. Oikein ajateltu Osmo Tapio! 😀
Eikä siinä vielä kaikki, sillä oikein ajattelun lisäksi koin muutenkin samaistumista Räihälään. Sillä vaikka en oman tietoni mukaan ole oikeasti synesteetikko, niin näen kuitenkin äänet kuvina ja kuulen kuvat ääninä niin halutessani. Tämän yhtymäkohdan osalta kävi jopa niin hassu sattuma, että olin juuri kirjoittanut erääseen blogiin itsestäni tuon ominaisuuden, kun sitten pari viikkoa kirjoituksen julkaisusta luin Osmo Tapion lähes täsmällisesti samankaltaisesta ominaisuudesta.
Yhteenveto
Minua on taiteessa kiehtonut aina eniten selittämätön, se mitä en ymmärrä; kokemus siitä, että nyt pitää miettiä mitä juuri koin. On kuitenkin painotettava, että kyse on lopulta ihan eri asiasta kuin se, että jokin olisi tylsää. Minusta (ja Osmo Tapiosta) hyvää taidetta ei ole pakko ymmärtää, mutta hyvän taiteen on oltava kiinnostavaa.
Luin 2021 yhteensä 27 kirjaa kannesta kanteen ja “Miksi nykymusiikki on niin vaikeaa” oli ehkä kiinnostavin lukemistani kirjoista, vaikka tosi kiinnostavia kirjoja oli monia muitakin. Teos sekä opetti minulle paljon että pysäytti ajattelemaan taidetta kokonaisvaltaisesti – jos ei ehkä uudesta kulmasta, niin palautti mieleen nuorena pohtimiani teemoja ja jo ajan hämärään kadonneita teoksiani.
Kirjan luettuani ymmärrän hyvin, että teos sai Tieto-Finlandian. Voittajan valinnut Katri Makkonen (viestintätoimisto Miltton Oy:n varatoimitusjohtaja) perusteli päätöstään oheisesti Atena kustannuksen tiedotteessa ja siihen tämä kirja-arvostelu onkin hyvä lopettaa:
[Teos] ”perustelee kauniisti, vastaansanomattomasti ja huumorillakin sen, mihin tarvitsemme kulttuuria ja taidetta. — Kirja avaa uuden maailman, ei sysäämällä minut yksin ovesta sisään, vaan kulkemalla kanssani käsi kädessä. Epävarmuus, jota kirjaan tarttuessa tunsin, hälvenee. Kirja luo sillan minun ja kirjoittajan erilaisten maailmojen välille.”
Lisäys aiheeseen liittyen
Jo tämän kirjoituksen julkaistuani kuuntelin jonkun ystävällisesti kirjan kuunteluvinkkiein pohjalta Spotifyyn koostettua soittolistaa. Sieltä tärykalvoille löysi tiensä Tangerine Dreamin Phaedra. Se taas avasi muistini ovet teini-ikään jolloin kuuntelin paljonkin vastaavaa kamaa radio-ohjelma Avaruusromun avulla. En tiedä kuinka puhtaasta taide- tai nykymusiikista ohjelman teoksissa oli kyse, mutta tätä osastoa kuuntelin paljonkin nuorena ja myös jonkin verran tein. Voisi jopa sanoa, että ensimmäiset kokeiluni musiikin tuottamisen parissa olivat juurikin “taidemusiikkia”. Tosin pääosin siitä syystä, että en osannut edes ihan perusjuttuja, joten käytännössä vain tein sen mikä korvassa kuulosti hyvältä, ilman sääntöjen kahleita.
Mainos
Lue tai kuuntele ”Miksi nykymusiikki on niin vaikeaa” Storytel-palvelussa
Storytel on äänikirjapalvelu, jossa on yli 300 000 äänikirjaa, e-kirjaa löytyy kirjoja eri kielillä esim. suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, ja podcastia. Storytel Unlimited maksaa 16,99 €/kk ja sillä voi kuunnella ja lukea rajattoman määrän palvelussa olevia kirjoja.
Storytelissä Kids Mode kuuluu aina hintaan. Storytelistä löytyy myös perhetili, jonka voi jakaa muiden perheenjäsenten kanssa (jotka asuvat samassa osoitteessa). Storytel Unlimited Family (2 aikusta, 2 lasta) maksaa 20,99 € / kk ja Storytel Unlimited Family Plus (3+3) 25,99 € / kk.
* Tämän linkin kautta pääset testaamaan Storyteliä maksutta 14 päivän ajan, jos et ole kokeillut Storyteliä aiemmin. Storytel-edun ehdot: Kokeilujakson aikana saa kuunnella ja lukea rajattomasti kirjoja. Etu koskee vain uusia Storytelin asiakkaita. Storytelin tilaus ei ole sitova ja sen voi lopettaa milloin haluaa. Ilmaisen kokeilujakson jälkeen tilaus jatkuu automaattisesti hintaan 16,99 € / kk.