Datasta tekoälyyn
Datasta kohistaan edelleen. Data sitä, data tätä. Sitä on pakko saada, mutta samalla sitä ja sen keruuta pelätään. Monikaan ei silti tiedosta sitä, että mitä sillä meidän tuottamalla datalla oikeasti tavoitellaan.
Sillä vaikka on totta, että data voi auttaa merkittävästi kertomaan miten valinnat ovat bisnekseen vaikuttaneet ja miten ehkä voisi jatkossa mennä, niin se ei ole datan keräämisen todellinen motiivi isossa kuvassa. Se miksi dataa oikeasti kerätään, ja miksi sen keräämisen infraan on niin paljon panostettu isojen yritysten (kuten Google, Amazon, Facebook, Tesla, Uber) toimesta on tekoälyn kehittäminen. Kun hallussa on miljardien ihmisten päivittäisiä valintoja, on käytössä datasetti, jolla voi mullistaa kaiken. Kyse on eräänlaisesta kilpajuoksun karsinnoista; kuka onnistuu ensimmäisenä kehittämään tekoälyn, joka kykenee toimimaan edes rajatulla alueella ihmisen kaltaisesti. Ja sen jälkeen sitten varsinainen kisa vasta alkaa:
Veikkaukset HLMI:n (Human Level Machine Intelligence, kts. tarkemmin sanakirjastani) saavuttamisesta vaihtelevat. Jotkut tekoälytutkijat ennustavat, että kehittyminen datasta tekoälyyn ehkä jo 2040-luvulla ja sitä ennen kapeammilla sektoreilla. Toiset pitävät hommaa vaikeampana ja sijoittavat HLMI-kisan maaliviivan vuosisadan loppuun.
Minä en ole tekoälytutkija, ainoastaan ehkä hiukan keskimääräistä kiinnostuneempi maallikko ja vähän scifi-nörtti, ja oikeastaan toivon vain, että tämä kehitys datasta tekoälyyn tapahtuisi kunnolla mahdollisimman pian. En toivo tätä siksi, että saisin androidin palvelijaksi tai elääkseni Blade Runnerin tapahtumia livenä. Vaan toivon tätä siksi, että tuon HLMI:n jälkeen on mahdollista toivoa ns. teknologista singulariteettia. Se on teoreettinen tekoäly, joka kykenisi äärettömään laskentatehoon ja ehkä siten pelastamaan meidät itseltämme kertomalla oikean suunnan.
Toki äärettömyys on (ainakin nykytiedolla) mahdotonta, sillä se vaatisi äärettömästi energiaa. Sellaista ei ole tietenkään tarjolla, eikä edes Dysonin kehä voisi asiaa ratkaista – vaikka pitkälle sen tuottama energia riittäisikin. Kyse on siis tähden ympärille rakennettavasta laitteesta, joka kaappaisi tähden energian.
Jos kirjoitukseni loppu menikin vähän science fictioniksi, niin yhteenvetona todettakoon, että jos pysähtyy hetkeksi miettimään mitä me oikeasti netissä teemme, on se tekoälyn kehittämistä. Ehkä jonain päivänä osa sinua ja minua elääkin ikuisesti tekoälynä. Ja ehkä olemmekin älyllisen evoluution yksi pieni osa, jollaisia miljardien aiempien vuosien aikana eri eliöt ovat olleet ennen meitä ja juuri tähän hetkeen sinut ja minutkin auttaneet.
Tulevaisuudessa voimme kaikki olla yhtä.
