Suomen luonto 2100, kirja-arvostelu
Suomen luonto 2100 (Bazar, 2021) on meteorologi Kerttu Kotakorven kirjoittama skenaario Suomen luonnon tilasta vuonna 2100. Kirjan alusta alkaen käy selväksi, että valitettavasti tulevaisuus näyttää luonnon näkökulmasta melko surulliselta.
Kotakorpi kyllä toteaa valinneensa kohtuullisen pessimistisen skenaariomallin, eikä myöskään huomioi mahdollisia teknologisia innovaatioita, jotka voisivat taianomaisesti tilannetta helpottaa. Kotakorpi tekee myös heti selväksi, että mielikuva suomalaisista luonnonsuojelijoina on ainakin jossain määrin harhainen.
”Suomalaiset kautta aikojen ovat jättäneet luontoon kädenjälkensä, jonka kosketus harvemmin on ollut kovin hellä.”
Kerttu Kotakorpi, Suomen luonto vuonna 2100 (Bazar, 2021)
Olemme jo 2020-luvulle tultaessa kuivanneet puolet soistamme, tuhonneet ekossyteemeiltään rikkaat lehdot, saastuttaneet maanviljelyksen päästöillä Itämeren, padonneet jokemme ja vuonna 2100 hakanneet loputkin Etelä-Suomen metsät maanviljelyksen tieltä. Tämä ei ainakaan minun mielestäni vaikuta luonnonsuojelijakansan tekosilta, eikä vasta-argumentiksi ekosysteemien tuhoamiselle riitä kommentti metsien kasvattamisesta, sillä kuten Kotakorpi toteaa:
”Yhden lajin puupelto ei ole hyvinvoiva metsä. Luonnon näkökulmasta talousmetsä on hyvin yksipuolinen, melkein kuollut ekosysteemi.”
Kerttu Kotakorpi, Suomen luonto vuonna 2100 (Bazar, 2021)
Bloggaajan tarkennus: Edellinen sitaatti vaatinee täsmennyksen, että mielestäni puu on monella tapaa hyvä raaka-aine ja sen käyttö ja istuttaminen ovat vastuullisesti tehtyinä Suomelle mahdollisuus. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki luonnovaraiset metsät voisi sen varjolla kaataa ja istuttaa tilalle mäntyjä suoriin riveihin.
Ilmastonmuutoksen voittajat
Joskus kuulee sanottavan, että Suomi kuuluu ilmastonmuutoksen lyhyen aikavälin voittajiin. Tämä onkin totta, jos asiaa tarkastellaan vain kasvukauden pidentymisen tai talousmetsän kasvunopeuden näkökulmasta. 2100-luvulla mm. viinirypäleitä, vesimeloneja ja maissia voidaan jo viljellä menestyksellä ja käytännössä omenia ja päärynöitä voidaan tuottaa etelässä läpi vuoden. Toki myös jokuset lajit hyötyvät ilmaston voimakkaasta lämpenemisestä, mutta pääasiassa nämä ovat vieraslajeja.
Ilmastonmuutoksen häviäjät
Jo edellä mainitusti Suomen alkuperäinen, tai kai tarkemmin jääkauden jälkeen syntynyt ekosysteemi, on kriisissä aina hyönteisistä suurpetoihin ja kasveihin. Tämä selittyy yksinkertaisesti sillä, että pohjoisen kylmiin ja runsaslumisiin olosuhteisiin sopeutuneet lajit eivät pysy ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen, tai kuten mieluummin itse sitä kuvaan: ilmastotuhon, vaikutusten perässä. Edes ihminen ei Kotakorven mukaan pääse plussalle ilmaston lämmetessä, sillä varsinkin lumenpuutteen seurauksena lisääntynyt pimeys vetää jo entuudestaan melankolisen kansan syvemmälle synkkyyteen – puhumattakaan kuumuden seurauksena lisääntyneestä kuolleisuuden kasvusta. Ihan oma lukunsa ovat globaalit haasteet, joiden seurauksesta mm. valtava määrä lajeja kuolee sukupuuttoon, monet Välimeren ja Afrikan alueet muuttuvat liian kuiviksi edes ihmisen elää ja toisaalta vedenpinnan kohoaminen pakottaa rannikkoalueiden ihmiset siirtymään pois merien tieltä.
Suomen luonto 2100, yhteenveto
Vaikka Kotakorpi on rajannut Suomen luonto 2100 -teoksensa koskemaan pääasiallisesti Suomen luontoa, saavat kaupungit, asuminen, maanviljelys ja myös globaalin mittakaavan ongelmat silti jonkin verran huomiota varsinkin kirjan lopussa. Näin ollen teos toimii ainakin maallikolle hyvänä oppikirjana ihmisen toiminnan seurauksiin tällä planeetalla.
Käytin edellä sanaa oppikirja tarkoituksellisesti, sillä mielestäni teos on varsin oppikirjamainen. Tämä ei välttämättä ole huono asia, mutta ainakaan itse en voinut välttyä vahvoilta yläasteen biologiantuntifiiliksiltä. Toisaalta, niihin ei minulla liity mitään sen kummempia traumoja, joten siltä osin oma kokemukseni oli aiheesta neutraali.
Kahlasin Kotakorven teoksen kuuntelemalla sitä välillä äänikirjana ja välillä lukemalla puhelimen sovelluksella mainiossa Storytel-palvelussa. Kirjan lukijana on Kerttu itse ja minun korvaani hänen äänensä oli luonnollinen ja miellyttävä. Oman kivan mausteensa kokemukseen toivat luonnon eloa kuvaavissa kohdissa taustalla sirkuttavat linnut ja muut ympäristön äänet.
Mielestäni Suomen luonto 2100 on erittäin hyödyllinen teos lukea kenen tahansa, joka haluaa ymmärtää mitä ilmastonmuutos tulee käytännössä meille tarkoittamaan tulevina vuosikymmeninä. Totuus myös on, että ilmaston tuhoutumisen estäminen ei ole enää mahdollista – sen viimeinen päivämäärä meni jo. Tämä ei kuitenkaan vapauta meitä yrittämisen velvollisuudesta, sillä jos jatkamme samalla mallilla, tulee ilmastonmuutosta seuraava lajituho olemaan pahin mitä on tapahtunut viimeisen 65 miljoonan vuoden aikana. Pelkästään ihmisen ansiosta, jollemme edes yritä suojella luontoa itseltämme.
Kustantaja: Bazar, 2021
Löydät kirjan esimerkiksi: Storytel, Suomalainen, Adlibris