Ihmisiä kiinnostavat ihmiset, eivät brändit
Kerron seuraavassa mielestäni lähes takuuvarman reseptin menestykselliseen myyntiin ja markkinointiviestintään. Veikkaan silti, että luettuaan otsikon “ihmisiä kiinnostavat ihmiset, eivät brändit”, moni ajattelee, että kyllähän brändit ihmisiä kiinnostavat! Halutaan esimerkiksi päälle sen tai tämän merkkirytkyt tai ajaa saksalaisella laatuautolla. Onhan brändillä paljonkin väliä, laatu houkuttaa ihmisiä jne. mutta…
“Rikkaissa maissa vaurauden ja aseman symbolit ovat nykyään yhä merkityksellisempiä. Se, mitä ostoksemme sanovat asemastamme ja identiteetistämme ovat usein tärkeämpiä, kuin ostokset itse.”
Oma käännös Kate Picketin loistavasta kirjan “The Spirit Level” lainauksesta
Merkkivaatteissa tai laatuautoissa ei useinkaan ole kyse lopulta itse brändistä, vaan siitä mitä statusta eli arvoa ko. brändi kantajalleen antaa / lainaa. Käyttöarvoltaan esimerkiksi moni bulkkivaate tai -auto voi olla about yhtä hyvä kuin 10-20 kertaa kalliimpi merkkiverrokki.
Miksi sitten ihmiset haluavat maksaa brändeistä?
Suurin osa ihmisistä on äärimmäisen sosiaalisia ja lauman järjestykselle herkkiä elukoita. Varsinkin teininä ja nuorena aikuisena, jolloin koitetaan löytää paras mahdollinen kumppani kodin perustamiseen. Etua soidinleikkeihin haetaan kaikin mahdollisin – ja valitettavan usein jopa haitallisin – keinoin.
Kuvatun toiminnan taustalla on ratkaisevassa roolisssa myös se, että tavalla tai toisella saavutettu arvostus myös tuntuu ihan oikeasti tosi hyvältä. Siitä on kiittäminen aivojen välittäjäaine serotoniinia.
“Serotoniini on käytännössä se hormoni, joka vastaa itsevarmuuden ja yksilön oman arvon tunteesta. Matalat serotoniinitasot saavat ihmisen tuntemaan itsensä arvottomaksi ja masentumaan.”
https://jukkaniittymaa.com/2019/10/05/miten-aivokemian-tuntemisen-perusteet-luovat-edellytykset-aina-paremmalle-johtamiselle/
Markkinointi on perusteiltaan lopulta biologiaa ja evoluutiopsykologiaa ja näin ollen myös kovakoodattua elämään, jos toki toiminta ilmenee ajan ja kulttuurin näköisenä.
Se, että ihmisiä kiinnostavat ihmiset, eivät brändit, tarkoittaakin siis paljon isompaa kokonaisuutta, kuin vaikkapa markkinointiviestinnän suunnittelun ohjenuoraa – vaikka kyllä se on tärkeää muistaa myös marcomissa.
Ihmisiä kiinnostavat ihmiset, eivät brändit
“Ihmisiä kiinnostavat ihmiset, eivät brändit” on holistinen ohjenuora, joka jokaisen myyjän, markkinoijan, viestijän ja toimitusjohtajan kannattaisi kirjoittaa lappuun ja liimata työkoneen näytön yläkulmaan. Sillä kun brändi auttaa ihmistä menestymään ja brändiä edustavat ihmiset, jotka kertovat muillekin onnistumisestaan, on menestyksen avaimet käytännössä sen brändin käsissä, joka onnistuu parhaiten olemaan kuin ihminen ihmiselle.
Tiivistettynä uskallan väittää, että jos aina rakentaa brändiä seuraavan tarkistuslistan kautta, ei voi kuin onnistua menestyksen luomisessa (olettaen tietenkin että tuote / palvelu on kunnossa, huonoa kokemusta kun ei pelasta mikään markkinointi).
Menestyvän markkinointiviestinnän lähtökohdat
- Miten autamme kohderyhmämme ihmistä onnistumaan
- Miten ihminen voi kertoa onnistumisestaan muille kohderyhmien edustajille
- Kiinnostaako tuo onnistuminen aidosti muita kohderyhmien ihmisiä
Sillä ei lopulta ole kovin paljon väliä, että onko kyse b2c vai b2b tai mistä muusta kirjainyhdistelmästä tahansa (no ehkä poikkeuksena m2m, eli machine to machine -bisneksestä, joka yleistyessään muuttaa kaiken). Ihmiset haluavat hyväksyntää heille tärkeiltä ihmisiltä. Sitä ei muuta se, onko leipuri, hitsari, asentaja, putkimies, insinööri. sairaanhoitaja, kirjanpitäjä tai toimitusjohtaja.
Ihmisiä kiinnostavat ihmiset, eivät brändit on mielestäni ohjenuora, joka kannattaa ottaa tekemisen keskiöön ihan heti, eikä huomenna. Se vaatii toki sen, että keskitytään ihmisten auttamiseen onnistumisessa, mutta onko se sitten kovin huono juttu sekään?