fbpx
Tunteet ei kuulu työpaikalle kirja-arvio

Tunteet ei kuulu työpaikalle kirja-arvio

Luin ja kuuntelin Tunteet ei kuulu työpaikalle (Otava, 2020) Storytellistä pienehköissä paloissa syksyn 2020 aikana. Teos on Camilla Tuomisen viides tietokirja ja painottaa tunteiden johtamisen tärkeyttä työpaikoilla, antaen myös työkaluja niiden käsittelyyn. Seuraavassa teen nostoja Tuomisen kirjasta ja samalla myös reflektoin kevyesti omaa suhdettani tunteiden käsittelyyn ja johtamiseen.

Camilla Tuominen, kuva: https://www.camillatuominen.com

Miksi tunteista on tärkeää saada puhua

Mahdollisuus olla turvallisesti oma itsensä, myös tunteiden ilmaisun osalta, on oikein järjestetyn työn lisäksi avain flow-tilaan, jonka luulisi kiinnostavan ihan jokaista johtajaa mm. seuraavista syistä:

”Flow-tutkija Steven Kotler on pystynyt osoittamaan, että flow-tilassa kognitiivisen ajattelumme keskus, etuotsalohko, hiljenee ja tässä tilassa olemme 500 % tuottavampia ja 430 % luovempia kuin normaalitilassa.”

Tunteet ei kuulu työpaikalle, Camilla Tuominen, Otava, 2020

Tunnetaitojen käsittely on toki aina ollut tärkeää, mutta erityisesti tulevaisuudessa niiden merkitys tulee korostumaan, sillä kuten Tuominen hyvin summaa eri lähteitä kirjansa alussa: ”Tulevaisuudessa koneet toimittavat, ihmiset yhdistävät ja luovat.“

Toisaalta kuulluksi tuleminen vaatii myös kuuntelua, jota sitäkin käsitellään Tuomisen kirjassa. Hyvä työkalu kuuntelemisen avuksi on Camillan mukaan ns. Talking stick -metodi. Siinä käytännössä vain talking stickin, eli puhujakepin pitäjä saa puhua tietyn aikarajan sisällä. Keppi kiertää kaikilla keskusteluun osallistujilla ja näin varmistaa sen, että muutkin kuin kovaäänisimmät tulevat kuulluksi. Metodi on tehokas kuulemma myös parisuhderiitojen selvittelyssä, kun kumpikin saa puhua vuorollaan.

Miksi toisille tunteet ovat helpompia kohdata ja käsitellä

Toisille tunteiden käsittely on luontaisesti helpompaa kuin toisille, tähän vaikuttavat niin perimä, kasvatus kuin kokemuksetkin.

“Jos yksilöille ei ole aiemmin opetettu tai ympäristössä ei ole totuttu kohtaamaan tunteita, niin vaikealtahan niiden ymmärtäminen varmasti tuntuu. Silloin helposti pelästymme, tuomitsemme, liioittelemme, leimaamme, oletamme, arvaamme, arvotamme tai piilotamme tunteita.”

Tunteet ei kuulu työpaikalle, Camilla Tuominen, Otava, 2020

Myös sukupuolella on oma osansa, varsinkin tunteiden ilmaisussa, sillä aivotutkimuksessa on osoitettu, että miesten ja naisten kommunikaatiokyvyissä on isoja sukupuolisidonnaisia eroja. Aihe on jossain määrin tabu, mutta kiinnostuneet voivat lukea lisää aiheesta esimerkiksi hiljattain arvostelemastani kirjasta “Naisen aivot, miehen aivot”.

Ei ole yhtä oikeaa tapaa tuntea

Koska psykologia, ihmisen ajattelu ja siitä johtaen myös tunteet ovat mielestäni hurjan kiinnostavia aiheita, olenkin kirjoittanut jo 2017 tunteiden käsittelystä ja säätelystä, ja sen jälkeen paristakin eri kulmasta. Osittain varmasti kiinnostusta selittää se, että en aina itse ymmärrä tunteiden merkitystä arjessa. Ei ole kerran tai kaksi, kun olen yllättänyt siitä, että mielestäni harmiton tilanne meni jollakulla ns. tunteisiin.  Tästä päästäänkin siihen, että koska työskentelen luovalla alalla, en useinkaan törmää tunteiden ilmaisemattomuuteen. Tyypillisesti luovassa organisaatiossa erikoistilanteita kehittyy joko siitä, että tunteet ottavat liiankin(?) ison vallan tai sitten niiden eri tapoja ilmaista ei aina osata kunnioittaa.

Toisaalta olen melko varma, että tunteiden ilmaisemattomuus on paljon tyypillisempi ongelma suomalaisilla työpaikoilla. Sen seurauksia Tuominen kuvaa osuvasti seuraavassa:

”On suuri houkutus sivuuttaa omat tunteemme, mutta ongelma tunteiden piilottamisessa on se, että paska kertyy. Ja kun sitä on kertynyt tarpeeksi kauan, se räjähtää. Kun emme syystä tai toisesta paljasta tunteitamme vaan painamme ne sisällemme, pikkuhiljaa ne muodostavat aikapommin, joka vain odottaa räjähtämistä.”

Tunteet ei kuulu työpaikalle, Camilla Tuominen, Otava, 2020

Camillan kirjan yksi ansio onkin mielestäni se, että se kommunikoi erilaisten tunteiden ilmaisutapojen monipuolisuudesta ja myös antaa työkaluja tunteiden käsittelyyn. Ja vaikka kirja on kirjoitettu työelämä mielessä, ei mikään estä mielestäni sen soveltamista myös muissa ihmissuhteissa. Esimerkiksi luulen, että monikin ratkaisukeskeinen henkilö on varmasti joskus huomannut, että parisuhteessa kaikkia kumppanin tunteista kumpuavia ongelmia ei ole tarkoitettu ratkaistavan.

“Yksi suurimpia väärinkäsityksiä tunteisiin liittyen on, että meidän pitäisi ratkaista toisten ongelmat. Päinvastoin: usein meidän ei nimenomaan pidä antaa neuvoja, vaan kuuntelu empaattisesti on monessa tilanteessa paras ratkaisu.”

Tunteet ei kuulu työpaikalle, Camilla Tuominen, Otava, 2020

Tunteet ja motivaatio työn voimana

Olen aiemmin kirjoittanut myös motivaatiosta, siitä miksi meistä kukin tekee sen mitä tekee. Henkilökohtaisesti koen pelkän tunteiden pyörittelyn liian epämääräisenä ja siksi minulle Reissin Motivaatioprofiili (RMP) antoi hyvät raamit tutustua minua liikuttaviin tunteisiin.

Camilla sivuaa aihetta hieman perinteisemmin kannustamalla pohtimaan omia / organisaation tunteita ja motivaattoreita esimerkiksi seuraavan kysymyslistan avulla:

  • Mitkä ovat työtehtäviä, joista nautit eniten?
  • Mitkä ovat työtehtäviä, joista haluaisit eniten päästä eroon?
  • Millä asialla on negatiivisin vaikutus työssä viihtyvyytesi?
  • Mikä estää sinua tekemästä työtäsi hyvin tai loistamasta?
  • Jos sinulla olisi taikasauva, mitä muuttaisit meidän yrityksestämme?
  • Suosittelisitko meitä työpaikaksi parhaalle ystävällesi? Miksi kyllä? Miksi et?
  • Mitä haluaisit tehdä enemmän työssäsi mutta et voi?
  • Mikä on sinun salainen taitosi?

Lista edellä on varsin mainio työkalu itsetuntemuksen lisäämiseen, mutta esimerkiksi esimieheltä se vaatii paljon aikaa, jota välttämättä kaikille ei esimiestyöhön ole varattu. Voikin tuntua helpommalta toimia kuten Camilla Tuominen teoksessaan “Tunteet ei kuulu työpaikalle” kirjoittaa:

“Toisten tunteiden ohittaminen on myös houkuttelevaa. Voi tuntua, ettei siihen yksinkertaisesti ole aikaa. Miksi kannattaisi lähteä edes yrittämään, jos ei oikeasti edes kiinnosta, ei ole taitoja tai jos siitä seuraa vain lisää ongelmia?

Tunteet ei kuulu työpaikalle, Camilla Tuominen, Otava, 2020

Mitä jos tunteet EI kuulu työpaikalle on ollut kulttuurina liian pitkään?

Jos ollaan tilanteessa, jossa tunteita ei ole koskaan töissä käsitelty, niin juoruaminen, kateus, kriittisyys, haukkuminen tai kyynisyys ovat saattaneet pesiytyä organisaatioon jo vuosien ajan. Tällöin onkin melko todennäköistä, että lähes kenelläkään ei siinä firmassa ole ihan oikeasti kivaa. Todennäköisesti kyseisessä organisaatiossa tehdään juuri ne työt, jotka palkan eteen on pakko, ja vielä joskus historiassa hieno organisaatio on jo saattohoidossa.

Parantumista voi kuitenkin tapahtua, mutta se vaatii johdolta jotain muuta kuin sielunsa lisää kivettämistä ja tunteiden kieltämistä. Siihen hyvä työkalu alkuun pääsemiseksi on tämä Camilla Tuomisen “Tunteet ei kuulu työpaikalle”.

Tunteet ei kuulu työpaikalle – yhteenveto

Tunteet ei kuulu työpaikalle -kirjan kansi
Kirjan kansi

Vaikka Camilla Tuomisen “Tunteet ei kuulu työpaikalle” pääsee makuuni ehkä hiukan hitaasti vauhtiin, niin kunhan johdannon perusteet kirjan olemassaololle on ohitettu, on teos varsin kiinnostava kokoelma työkaluja ja esimerkkejä tunteiden käsittelyyn. Yhdeltä lukemalta en usko, että tämänkään kirjan opit solahtavat osaksi arkea, vaan käytännössä teos vaatii palastelua ja asian omaksumista kerrallaan.

Yhteenvetona suosittelen Tunteet ei kuulu työpaikalle -kirjaa erityisesti niille johtajille, joiden on hankala kohdata organisaationsa ihmisiä tuntevina ihmisinä – mutta myös niille, jotka ovat kokevat olevansa ehkä liiankin tunteidensa vietävissä.

Mitä pidit kirjoituksesta?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Takaisin alkuun

Käyttämällä sivustoa suostut evästeiden käyttöön. By continuing to use the site, you agree to the use of cookies. Lisää tietoja

FIN Tällä sivustolla käytetään evästeitä, joita käytetään asetustesi muistamiseen. Evästeiden käytön voi estää selaimen asetuksista, mutta estolla saattaa olla kielteinen vaikutus sivuston toimintaan. Sivuston käytön analysointiin käytetään Google Analytics -palvelua, jonka tarjoaa Google Inc. (“Google”). Google ei kerää käyttäjistä arkaluonteisia tietoja. Anonyymit tiedot lähetetään Googlelle ja tallennetaan Yhdysvalloissa sijaitseville palvelimille. ENG The cookie settings on this website are set to "allow cookies" to give you the best browsing experience possible. If you continue to use this website without changing your cookie settings you are consenting to this. This site uses Google Analytics service. Anonymoys info is sent and stored in servers located in United States of America. By using this site you agree with this.

Sulje