Kirja-arvostelu: Naisen aivot, miehen aivot
Sain vihdoin Storytellistä luettua ruotsalaisen aivotutkijan ja psykiatrin Markus Heiligin e-kirjan Naisen aivot, miehen aivot – Onko aivoilla sukupuolta? (Atena, 2019). Seuraavassa käsittelen pääpiirtein Heiligin kirjaa ja teen sieltä myös valikoituja sitaatteja pohdittavaksi. Näitä voitaneen pitää jonkinlaisina paljastuksina ja vaikka sinäänsä kirja ei mielestäni tarjoile mitään suuria yllätyksiä, niin mikäli et halua tietää kirjasta enempää ennen sen lukemista, kannattaa lukeminen lopettaa tähän.
Erot naisten ja miesten aivojen välillä
Jos et ole elänyt täydellisen eristyksessä ilman kontaktia biologisesti vastakkaiseen sukupuoleen, on sinulla luultavasti hyvä käytännön kokemus siitä, että eroja on. Pitkään kuitenkin oli epäselvää, että mikä erot aiheuttaa. Vielä muutama kymmenen vuotta sitten vallalla oli näet käsitys, että biologiset sukupuolet ovat aivoiltaan samanlaisia ja että ympäristö rakentaa sukupuolen. Sittemmin on kuitenkin osoitettu, että aivoissa on rakenteellisia eroja, jotka yhdessä ympäristön ja sukupuolihormonien kanssa selittävät miesten ja naisten keskimääräiset biologiset käytöserot.
Käytännössä biologisia eroja havaitaan tilastollisesti erityisesti sosiaalisten taitojen ja avaruudellisten hahmotuskykyjen osalta sukupuolten välillä.
”Tietokonetesteissä tytöt menestyivät paremmin tarkkaavaisuutta, sana- ja kasvomuistia ja sosiaalista tunnistamista vaativissa tehtävissä. Pojat taas suoriutuivat paremmin avaruudellista hahmottamiskykyä sekä motoriikan ja aistimusten koordinoimista eli sensomotorista integraatiota edellyttävistä tehtävistä. Tulokset ovat yhteneväiset lukuisten muiden tutkimusten kanssa. Saadut tulokset eivät ehkä ole kovin ihmeellisiä, mutta ne osoittavat kuitenkin rakenteelliset perusteet joillekin yleisille sukupuolieroille aivojen toiminnassa.”
Heilig, 2019
Omat kokemukseni elämästä tukevat sitaattia edellä. Oli kyse sitten parisuhteesta tai työpaikasta, niin naisten tarpeet ja mieltymykset varsinkin kommunikaation osalta ovat usein erilaisia kuin miehillä.
Tämän blogin aihepiirin osalta varsinkin johtaja- ja esimiespositiossa olevalle miehelle tai naiselle voikin olla edukasta ymmärtää, että oma kokemus oikeasta, tai edes hyvästä, tavasta toimia ei ole sukupuolten välillä aina jaettu. Tyypillisesti olen huomannut, että oma suoraviivainen tapani kommunikoida saattaa joskus vaatia hieman verbaalista pehmikettä ympärilleen.
Kirjassa Naisten aivot, miesten aivot käsitellään myös paljon aivoista ja hormoneista johtuvia eroja sukupuolten välisessä seksuaalikäytöksessä. Aihepiiri on toki kiinnostava, sillä lopulta koko luonnonvalinta on perustuu siihen, että mikä on (ollut) voittava lisääntymisstrategia. Tämä on kuitenkin teemana niin monimutkainen, että jätän aiheen sen tarkkemmin käsittelemättä johtajuutta käsittelevässä blogissani. Itse kirja kuitenkin pureutuu tähän varsin perusteellisesti ja herättää varmasti lukijassaan ajatuksia.
Miksi miehet ovat pulassa
”Eräs suurimmista aivoihin liittyvistä sukupuolieroista on se, että poikien otsalohkot ja niiden toiminnot kehittyvät hitaammin kuin tyttöjen.”
Heilig, 2019
Iso ero sukupuolten välillä aivojen kehityksessä tapahtuu teini-iässä. Poikien aivojen otsalohko kehittyy hitaammin kuin tyttöjen, joka tekee valitettavasti näkyy usein mm. poikien huonona keskittymiskykynä ja opiskelumenestyksenä.
”Tilastollisesti he (tytöt) onnistuvat poikia paremmin hillitsemään impulsseja puhua toisten päälle, juoksennella ja heitellä paperilennokkeja opetuksen aikana, lintsata tai vaihtaa koulunkäynti töiden tekemiseen.”
Heilig, 2019
Tämä ei vielä ennen 2000-lukua ollut erityisen katastrofaalista, sillä kun yhteiskunnat työllistivät hyvin myös huonosti koulutettuja miehiä fyysisiin töihin, oli myös heikosti koulussa menestyneillä miehillä paikkansa maailmassa.
Digitalisaatio ja automatisaatio ovat kuitenkin käytännössä romahduttaneet fyysisen työn tarpeen länsimaissa, joka on jo johtanut – ja tulee johtamaan entistä suurempiin – ongelmiin jopa yhteiskuntarauhan näkökulmasta.
”Kehitys menee menojaan, mutta kouluttamattomat miehet istuvat baareissa, katsovat jalkapalloa ja ihmettelevät, minne unelma keskiluokkaisesta elämästä katosi. Ilman vakaita tuloja he eivät ole erityisen houkuttelevia parisuhdemarkkinoilla. Yhä useampi heistä elää köyhyydessä niin aineellisesti kuin tunne-elämältäänkin. Monet jäävät kokonaan ilman omaa perhettä ja lapsia. Heistä tulee katkeria ja vihaisia. Kaikki on meksikolaisten syytä – tai muslimien, tai naisten. Ennen kuin ehdit sanoa ääneen ’tasa-arvo’, he ovat jo valinneet Donald Trumpin maailman mahtavimpaan virkaan, auttaneet Ruotsidemokraatteja nousemaan toiseksi suurimmaksi puolueeksi yhdessä maailman edistyksellisimmässä maassa ja ladanneet haulikkonsa.”
Heilig, 2019
Oheinen taulukko kirjasta havainnolistaa myös tuotantoteollisuuden työtarpeen vähentymisen melko dramaattisesti laskevana käyränä:

Sukupuolten erityistarpeet ovat yhtä tärkeitä
Heilig ei mielestäni millään muotoa pyri kirjallaan arvottamaan miesten ja naisten ominaisuuksia. Luonnontieteen tekijälle tyypillisesti hän tyytyy toteamaan, että evoluutio ei ole ollut kiinnostunut hyvä-paha -jaosta, vaan siitä, mikä ominaisuus on johtanut tehokkaimpaan lisääntymiseen. Länsimaat ovat kuitenkin viimeiset muutamat kymmenet vuodet olleet jo tilanteessa, että ihminen pystyy vaikuttamaan hyvinkin paljon omaan evoluutioonsa. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa on syytä pohtia tasa-arvoa ihan uudesta näkökulmasta: miten myös miehet pärjäävät tulevaisuudessa, eivätkä syrjäydy laajamittaisesti?
Tämä keskustelu tuntuu olevan vielä jossain määrin tabu, sillä koen, että liian usein keskustelussa ajatellaan olevan kyse miesten ja naisten vastakkainasettelusta. Tunnustan myös, että minuakin mietitytti se, onko tämä aihepiiri jota ei kannattaisi käsitellä. Mielestäni kyse on kuitenkin siitä, että siinä missä huomioidaan kaikkien muidenkin ryhmien erityistarpeet, tulisi huomioida myös poikien ja miesten tarpeet entistä reilumpaa maailmaa rakentaessa. Se, että tämän ajan poikalapset tuomittaisiin heikompaan menestykseen historian takia, on yhtä väärin kuin se, että tyttölapset eivät saisi samoja mahdollisuuksia.
Yhteenveto
Naisten aivot, miesten aivot käyttää suurimman osan sivuistaan perustelemaan miesten ja naisten välisiä käytöseroja aivojen rakenteellisilla eroilla havainnollistavia tarinoita säästelemättä. Omasta mielestäni kirja parani loppua kohden ja jos ensimmäiseen 50 % meni melkein vuosi lukea, niin loput kahlasin läpi muutamassa viikossa muiden kirjojen ohella.
Suosittelisin kirjaa ehkä ennen kaikkea pienten tai tulevien lasten vanhemmille. Uskon, että nöyryys miljoonien vuosien evoluution edessä voi auttaa ymmärtämään kasvavaa ihmistä ja myös tukemaan häntä niissä paikoissa, kun yhteiskunnan rakenteet eivät välttämättä ole syntymässä arvotulle sukupuolelle edukkaita.
Lisäksi suosittelisin kirjaa jokaiselle, joka haluaa ymmärtää toista sukupuolta vähän paremmin. Oli kyse sitten parisuhteesta, työpaikasta tai ystävästä, niin voi olla arvokasta ymmärtää, että osa käyttäytymisestä on meihin varsin kovakoodattua. Lisäksi ainakin osaltani minua auttaa kehittymään se, että tunnistan ja tunnustan omia heikkouksiani esimerkiksi kommunikaation saralla.
Voit tilata Aina parempaa johtajuutta -blogin sisällöt uutiskirjeenä meiliisi:
Osoitettasi käytetään vain tämän blogin sisältöjen jakamiseen ja tilaus on mahdollista peruuttaa koska tahansa uutiskirjeestä löytyvästä linkistä.
Aina Parempaa Johtajuutta 2020
#ainaparempaajohtajuutta