fbpx
Arvojen arvo, onko sitä?

Arvojen arvo, onko sitä?

Halusin jatkaa joku tovi sitten kirjoittamaani blogausta johtajan arvoista hieman laajemmalla näkökulmalla. Koitan tehdä sen kuitenkin niin, että pohdinnasta olisi edes teoriassa iloa sekä yrityksille että yksilöille kehittymisen näkökulmasta. Tämän pohjalta aiheeksi kiteytyi Arvojen arvo, onko sitä?

Kirjoittamalla arvoja aiheena pystyy tuskin koskaan käsittelemään tyhjentävästi, sillä aihe on valtavan laaja ja helposti eräänlainen filosofinen labyrintti, josta ei löydä ulos edes kartan avulla.

Osittain myös siksi teen tässä kirjoituksessa yleistyksiä ja rajauksia siitä mitä arvoilla tarkoitan. Tiivistettynä pohdinnan keskiössä ovat eettiset arvot, jotka liittyvät ihmiseen itseensä ja ihmisten välisiin suhteisiin.

“Arvot liittyvät siihen, mikä on hyvää, arvokasta ja tavoiteltavaa – siihen, mitkä ovat inhimillisen toiminnan korkeimmat päämäärät.”

Arvojen moninaisuus tietoyhteiskunnassa, Levomäki, 1998

Olisi tietenkin kiva kuulla kommenteissa tai täällä LinkedInissä myös sinun näkemyksesi arvojen arvosta, tai jopa arvosi, jos sellaisia olet joskus listannut.

Arvot yrityksissä

Yritysmaailmassa arvot on usein kirjattu ylös ja laitettu ihan nettisivuille kaiken kansan ihailtaviksi. Seuraavassa muutaman suomalaisen suuren yrityksen arvot esimerkkinä:

  • Kesko: Ylitämme asiakkaamme odotukset, olemme alamme paras, luomme hyvän työyhteisön, kannamme yhteiskunnallisen vastuumme
  • KONE: Asiakkaan ilahduttaminen, tahto uudistua, into saada aikaan ja yhdessä onnistuminen
  • Neste: Vastuullisuus, yhteistyö, tuloksellisuus ja uudistuminen
  • Metsä: Luotettavuus, yhteistyö, vastuullinen tuloksenteko, uudistuminen
  • OP: Ihmisläheisyys, vastuullisuus ja yhdessä menestyminen
  • S-ryhmä: Olemme asiakasta varten, uudistamme jatkuvasti toimintaamme, kannamme vastuuta ihmisistä ja ympäristöstä, toimimme tuloksellisesti

Huomioitavaa on se, että yritysmaailmassa arvojen uniikkiudella ei ole arvoa. Kyse on yrityksen tavoitesuunnan kuvauksesta ja siksi arvot voivat olla myös pitkälti samat kuin kilpailijoilla.

Sanakikkailua tärkeämpää on siis se, että kirjatuilla arvoilla yritys haluaa selkeästi kommunikoida pelisäännöt nykyisille ja tuleville työntekijöille – jonka lisäksi arvot auttavat usein myös asiakasvalinnassa.

“Yritysten eettiset ohjeistukset eivät ole pantomiimia. Ne ovat käytännön ohjeita jokapäiväisiin tilanteisiin. Käytäntöjä, joilla kannustetaan työntekijöitä tekemään oikeita asioita. Tämä tarkoittaa sitä, että yksilöitä kannustetaan kertomaan huolensa ja ne myös kuullaan ja niihin reagoidaan. Tämänkaltainen toimintatapa mahdollistaa johdolle kokonaisvaltaisen kyvykkyyden varmistaa yrityksen vahva eettinen terveys.”

Käännetty vapaasti Ken Silversteinin Forbesin kolumnista Enron, Ethics And Today’s Corporate Values

Se, että toteutuvatko arvot sitten arjessa ja kuinka hyvin, on lopulta aina kiinni niistä, jotka näyttävät esimerkkiä, päättävät visiosta, strategiasta ja viime kädessä arvojen toteutumiseen käytössä olevista resursseista.

“Eettisyys ja rehellisyys ovat pitkäaikaisen kestävän kehityksen ytimessä. … Ilman niitä, mikään strategia ei voi toimia, ja kuten Enron osoitti, (epäeettiset) yritykset kaatuvat. Tämä siitä huolimatta, että niillä on palkkalistoillaan fiksuimpia mahdollisia ihmisiä.”

Käännetty vapaasti Ken Silversteinin Forbesin kolumnista Enron, Ethics And Today’s Corporate Values

Arvo (value), toimintaa ohjaava periaate (principle) tai eettinen ohjeistus (code of conduct) joka ei näy mitenkään toiminnassa, on käytännössä arvoton ja pelkkää sanahelinää, pahimmillaan jopa sumutusta tai suorastaan harhaan johtamista.

“Arvo on arvo vain, jos se näkyy toiminnassamme ja voimavarojemme suuntaamisessa. Ihmiset sitoutuvat arvoihin toimintansa kautta.”

Arvojen moninaisuus tietoyhteiskunnassa, Levomäki, 1998

Arvojen historiaa

Wikipedia kuvaa arvoja mm. näin: ”Arvot ovat luonteeltaan käsitteellisiä ja ne ohjaavat ihmisten tai ihmisryhmien toimintaa. … Arvo tarkoittaa myös merkityksellisyyttä – kun jokin asia on merkitsevä, sen sanotaan olevan arvokas.”

Varhaisimmat kirjatut arvot, ohjeet merkityksellisempään elämään, lienevät kirjattu jo muinaiseen Gilgamesh eeppokseen, joka on syntynyt mesopotamiassa 4000-2000 eaa.

En ole kyseistä runokokoelmaa lukenut kokonaisuudessaan, mutta yhteenvedoista päätelleen sen tärkeimmät ohjeet ihmisille kommunikoivat ns. perusasioiden tärkeyttä ennen kuolemaa:

“Gilgamesh, where are you hurrying to? You will never find that life for which you are looking. When the gods created man they allotted to him death, but life they retained in their own keeping. As for you, Gilgamesh, fill your belly with good things; day and night, night and day, dance and be merry, feast and rejoice. Let your clothes be fresh, bathe yourself in water, cherish the little child that holds your hand, and make your wife happy in your embrace; for this too is the lot of man.”

https://www.cs.utexas.edu/users/vl/notes/gilgamesh.html

Sittemmin arvoja on sanoitettu kulttuuria muokkaamaan ja/tai sen seurauksena varovaisesti arvioiden kaikkiin maailmanhistorian pyhiin kirjoihin Raamatusta Koraaniin. Ja vaikka kumpaistakin esimerkkiä voi lukea monesta eri vinkkelistä, niin loppujen lopuksi pyhiä kirjoja yhdistävä ja vahvin teema on kuitenkin rakkaus kaiken voittavana voimana.

Suomalaisia arvoja

Myös Suomen historiassa arvoja on kartoitettu ja kategorisoitu. Kiinnostavan listan aiheesta on kirjanut ylös filosofi Erik Ahlman jo vuonna 1939 teoksessaan kulttuurin perustekijöitä. Ahlmannin mukaan arvot ovat:

  • Hedonistiset arvot: Onni, mielihyvä, ilo, nautinto, aistillisuus
  • Vitaaliset arvot: Elämä, terveys, tahto, kuntoisuus
  • Esteettiset arvot: Kauneus, ylevyys, suloisuus, taide
  • Tiedolliset arvot: Totuus, tieto, oppi, koulutus, viisaus, tiede
  • Uskonnolliset arvot: Usko, toivo, pyhyys, laupeus
  • Sosiaaliset arvot: Altruismi, ystävyys, rakkaus, uskollisuus, vapaus, veljeys, kunnia, isänmaallisuus, turvallisuus
  • Mahtiarvot: Voima, valta, sota, rikkaus, raha, voitto
  • Oikeusarvot: Oikeudenmukaisuus, ihmisoikeudet, tasa-arvo, laillisuus
  • Eettiset arvot: Hyvyys, moraalinen oikeus

Sittemmin 90-luvulla filosofi Ilkka Niiniluoto on lisännyt Ahlmannin arvoihin seuraavat kaksi kategoriaa:

  • Ekologiset arvot: Luonnon kauneus ja terveys, eläinten oikeudet
  • Egologiset arvot: Omanarvontunto, itsekkyys, oma etu

Kiinnostavaa perspektiiviä suomalaisten arvoihin saa myös jo aiemmin siteeraamastani Sitran julkaisusta “Arvojen moninaisuus tietoyhteiskunnassa”, jossa filosofi Irma Levomäki käsittelee vuosituhannen vaihteen arvomaailmaa ja nostaa esille tutkija Tuomo Haaviston arvojen top ten -listan tulevaisuuden arvoista.

Tätä oheista listaa lukemalla voi miettiä, että osuivatko Haaviston ennustukset oikeaan ja vastaavatko suomalaisten arvot vuonna 2020 ennustamaansa.

  1. Sukupuolten välinen tasa-arvo on voimakkaimpia suomalaisten asenteista ja Haavisto arvelee sen merkityksen säilyvän vähintäänkin sama tulevaisuudessa.
  2. Itsensä toteuttaminen, luovuus ja mielenkiintoinen työ ovat nousseet suomalaisten arvostuksissa, ja niiden voidaan olettaa olevan keskeisiä arvoja myös ensi vuosituhannen alussa.
  3. Yksilöllisyyden arvostus ja halu tulla kohdelluksi yksilönä ovat suomalaisille tärkeitä arvoja ja säilynevät sellaisina, vaikka 1990 luvun alun ultrayksilöllisyys onkin muuttumassa yksilöllisyydeksi samanmielisten seurassa.
  4. Taloudellisen kasvun merkitys hyvinvoinnin perustana on laajalti hyväksytty. Yhä useampi suomalainen tosin myös alkaa tiedostaa kasvun rajalliset mahdollisuudet, mikä merkitsee tulevaisuudessa intensiivisen kasvun suosimista ekstensiivisen sijaan.
  5. Teknologian hyväksyminen muuttunee vähitellen kritiikittömästä hyväksymisestä vaatimuksiksi teknologian hyväksikäytöstä ihmisten tarpeiden palvelemiseen.
  6. Huoli ympäristöstä on keskimäärin suurta (vaikkakin hajonta on varsin laaja).
  7. Yrittäjyyden ja yrittävyyden arvostus on vahvistumassa. Etenkin nuorten keskuudessa yrittäjyys nähdään paitsi mahdollisuutena työllistää itsensä myös mahdollisuutena toteuttaa itseään.
  8. Kansallisen identiteetin arvostus vahvistuu, vaikka samaan aikaan myös integraatiokehitys syvenee ja kansainvälisyys lisääntyy.
  9. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden painotus vahvistuu edelleen vaatimuksena turvata yhteiskunnan vähäosaisten elinolot.
  10. (Konventionaalisen) “moraalin ja etiikan” merkityksen korostuminen: vaatimus päättäjien korkeammasta yhteiskunnallisesta moraalista.

Arvo = ideaaliminää heijastava motivaattori?

Kiinnostavasti edellä mainituissa Ahlmannin ja Niiniluodon arvoissa on paljon samaa kuin esimerkiksi Reissin motivaatioteorian motivaattoreissa. Onkin mielenkiintoista pohtia, että ovatko arvot sittenkin motivaattoreita ja motivaattorit arvoja, mutta siinä missä motivaattoreita voidaan etsiä testeillä, niin arvot ovat enemmän oma käsikirjoitus ideaaliminästä?

Arvojen kartoittamiseen, määrittelyyn ja myös noudattamiseen liittyvä perusongelma on aina subjektiivisuus. Kokemus kun on aina kiinni kulttuurista, biologiasta ja myös tilannekuvasta: tiedon lisääntyessä voi käydä niin, että arvojen mukainen toiminta osoittautuu arvojen vastaiseksi.

Edellä mainitusta tilanteesta erityisen vaikean tekee se, aivot eivät pidä yhtään oman mielipiteen ja faktojen ristiriidasta. Usein ne yrittävät pitää kiinni oikeassa olemisen illuusiosta vielä paljon sen jälkeen kuin se on perusteltua. Tässä ilmiössä on kyse ns. vahvistusharhasta, jossa omaa näkemystä puoltava tieto ja käytös tuntuvat mielihyvänä – itsetunnon kohoamisena – kun taas se omia käsityksiä haastava tieto aiheuttaa itsetunnon laskua, joka tulkitaan usein ahdistuksena.

Nykymaailmassa jossa tietoa on saatavissa enemmän kuin koskaan ennen, onkin jopa luvattoman helppo vain ohittaa epämieluisa tieto ja korvata se mieluisammalla: googlaamalla sellainen kyllä löytyy aina. Itselleen valehtelu onkin helpompaa kuin koskaan ennen. Tähän ymmärtääkseni perustuu osin myös se, että kaikenlaiset vakavat ja jopa vaaralliset ajatusvääristymät saavat kaikkea logiikkaa vasten yhä enemmän palstatilaa.

Lisävaikeuden omien vinoutumiensa tunnistamiseen tuo myös lumetotuusvaikutus, eli ilmiö, jonka seurauksena olemme taipuvaisia uskomaan ensimmäisenä saadun tiedon: oli se sitten meidän itsemme tai jonkun muun tarjoilemaa.

Mitä arvojen arvoksi voi melko varmaksi sanoa

Kuten jo todettua, on arvokeskustelu aina subjektiivista, eikä siksi ole kovin helppo sanoa, että jokin arvo olisi universaalisti selvästi toista arvokkaampi. Siinä missä myös eettinen arvo voi olla toiselle edukas, voi se olla toiselle epäedukas.

Sen verran olen kuitenkin neurologiaa opiskellut, että näen arvoilla myös konkreettista arvoa aivojen näkökulmasta. Tämä taas ei ole subjektiivinen kokemus, vaan biologiasta ponnistava oivallus.

Eli mitäpä jos arvojen tärkein tehtävä onkin auttaa luomaan sellainen maailmankuva, jota noudattessa aivot pääsevät vähemmällä vaivalla lisääntymisen ja elämän jatkumisen näkökulmasta?

Nämä kaksi lähtokohtaa: energiansäästö ja perimän / elämän jatkaminen kun skaalautuvat lopulta melko suoraviivaisesti myös yhteiskunnalliselle tasolle:

“Tietoyhteiskunnan vision ja strategisten tavoitteiden muotoilu ja niiden toteuttamiskeinojen valinta ei ole arvovapaata. Päämäärät ovat aina arvosidonnaisia ja sisältävät – usein julkilausumattomia – arvovalintoja. Strategiaprosessin onnistuminen edellyttää taustalla olevien arvojen tietoista ja kriittistä pohtimista.”

Arvojen moninaisuus tietoyhteiskunnassa, Levomäki, 1998

Lopuksi on vielä pakko todeta, että se, onko olemassa Arvojen historiaa -kappaleessa sivuttuja metafyysisiä entiteettejä, jotka toivoisivat mieleisensä arvomaailman toteutumista, ei istu tämän blogin aihepiiriin, mutta on toki äärimmäisen kiehtova kysymys jokaisen itsensä pohdittavaksi. 🙂

Ps.

Jos edustamallasi yrityksellä ei vielä ole selkeää kirjattua arvopohjaa, voi ensiapuna oikein toimimiseen käyttää myös eettisen johtamisen arvioinnin prosessia, sen löydät täältä:

Voit tilata APJ-blogin sisällöt uutiskirjeenä meiliisi

Osoitettasi käytetään vain tämän blogin sisältöjen jakamiseen ja tilaus on mahdollista peruuttaa koska tahansa uutiskirjeestä löytyvästä linkistä.


Aina Parempaa Johtajuutta 2020

#ainaparempaajohtajuutta

Verkostoidun myös mielelläni kanssasi:

https://www.linkedin.com/in/jukkaniittymaa/

S-postia voit lähettää myös: jukka@jukkaniittymaa.com

Mitä pidit kirjoituksesta?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Takaisin alkuun

Käyttämällä sivustoa suostut evästeiden käyttöön. By continuing to use the site, you agree to the use of cookies. Lisää tietoja

FIN Tällä sivustolla käytetään evästeitä, joita käytetään asetustesi muistamiseen. Evästeiden käytön voi estää selaimen asetuksista, mutta estolla saattaa olla kielteinen vaikutus sivuston toimintaan. Sivuston käytön analysointiin käytetään Google Analytics -palvelua, jonka tarjoaa Google Inc. (“Google”). Google ei kerää käyttäjistä arkaluonteisia tietoja. Anonyymit tiedot lähetetään Googlelle ja tallennetaan Yhdysvalloissa sijaitseville palvelimille. ENG The cookie settings on this website are set to "allow cookies" to give you the best browsing experience possible. If you continue to use this website without changing your cookie settings you are consenting to this. This site uses Google Analytics service. Anonymoys info is sent and stored in servers located in United States of America. By using this site you agree with this.

Sulje