Miten aivokemian tuntemisen perusteet luovat edellytykset aina paremmalle johtamiselle?

Miten aivokemian tuntemisen perusteet luovat edellytykset aina paremmalle johtamiselle?

Tämän blogauksen tavoitteena on esittää tärkeimmät välittäjäaineet ja hormonit mahdollisimman selkeästi hyvän työelämän näkökulmasta. Uskon näet, että ymmärtämällä tekstissä mainittujen adrenaliinin, dopamiinin, endorfiinin, kortisolin, oksitosiinin ja serotoniinin pääfunktiot, on mahdollista ymmärtää ja johtaa ihmisten toimintaa aina paremmin.

No miten ne aivokemian tuntemisen perusteet luovat edellytykset aina paremmalle johtamiselle?

Käyn seuraavassa läpi jo mainitut ihmisen toimintaan vaikuttavat välittäjäaineet ja hormonit aakkosjärjestyksessä. Tärkeintä niistä on mahdoton nimetä, sillä kaikilla on tärkeä tehtävänsä ihmisen toiminnassa. Erityistä huomiota kiinnittäisin kuitenkin dopamiinin ja kortisolin vaikutuksiin, ainakin johtamisen ja hyvinvoinnin näkökulmasta tarkasteltuna.

”Aivojen välittäjäaineet ovat kemiallisia molekyylejä, jotka toimivat viestinviejinä kahden hermosolun välillä olevassa välitilassa eli synapsissa. Välittäjäaineiden väliset useat reaktioreitit vaikuttavat ihmisen muistiin, motivaatioon, tunnetilaan, oppimiseen, uneen, huomioon, seksuaalisuuteen ja unelmointiin.”

Veera Hartikainen, Oulun yliopisto, Dopamiinin neurokemia, sen vaikutukset ihmisen toimintaan ja huumausaineiden käyttöön, 2019

On hyvä tiedostaa, että nämä vaikuttavat aineet ovat paljon vanhempia kuin mitkään kulttuuritekijät, ja niiden tärkein on pitää meidät hengissä ja mahdollistaa geeniperimän jatkuminen.

“Anything that improves strength, mating opportunity, and the survivability of the young stimulates happy chemicals. Unhappy chemicals are released when a mammal sees any threat to its strength, mating opportunity, the survivability of the young, and thus its reproductive success. These ups and downs are hard to make sense of in a world that does not equate reproduction with success. When you understand the brain that natural selection built, your mammalian ups and downs are easier to live with.”

Loretta Graziano Breuning, Beyond Cynical: Transcend Your Mammalian Negativity

Nyt kuitenkin itse asiaan:

Adrenaliini

Adrenaliinin päätehtävä on tuottaa energiaa taistelemiseen tai pakenemiseen. Se siis stimuloi erityisesti vireyttä ja antaa edellytyksen maksimaaliselle voimantuotolle, mutta tunteen aiheuttajana se ei ole lähtökohtaisesti hyvä tai huono.

“Hätätilanteissa adrenaliini kiihottaa sydämen toimintaa, supistaa haitallisesti laajentuneita verisuonia ja rentouttaa keuhkojen lihaksia niin, että hengitys helpottuu.”

https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_teos=far&p_artikkeli=far00531

Muistaisin lukeneeni, että eräässä tutkimussa todettiin, että erityisesti nuorena miehen altistuminen adrenaliinille voi aiheuttaa koukuttumisen siihen. Ilman positiivisia kokemuksia adrenaliinipurskeen vaikutukset voi silti kokea yhtä hyvin ahdistavina, joka taas voi johtaa rauhallisemman elämäntyylin tavoitteluun.

Adrenaliinista on siis hyötyä, kun pitää jaksaa läpi vaativan tilanteen tai tarvitsee nopeasti paljon suorituskykyä. Näitä hetkiä työelämässä tulee eteen varmasti liiankin usein. Tyypillisiä tilanteita monelle ovat vaikkapa konfliktit toimistolla, esiintymiset tai esimerkiksi palkankorotuksen pyyntö.

Dopamiini

Dopamiini on äärimmäisen kiehtova ja monipuolinen välittäjäaine. Se motivoi meidät tavoittelemaan aina parempaa tuottamalla hyvän olon tunteen, kun tarjolla on lupaus paremmasta ja palkinto.

”Erilaiset palkitsevat asiat kuten ruoka, juoma, seksi, kemialliset ärsykkeet ja huumausaineet nostavat solun ulkoista dopamiinipitoisuutta välittömästi … “

Veera Hartikainen, Oulun yliopisto, Dopamiinin neurokemia, sen vaikutukset ihmisen toimintaan ja huumausaineiden käyttöön, 2019

Käytännössä siis etsimme edelleen koko ajan mahdollisuuksia syödä, ruokkia jälkeläisiämme tai paritella, eli jatkaa perimäämme ajasta ikuisuuteen. Itsehillintä näissä asioissa ei ole meihin kovakoodattua, kuin sen mitä erityisesti kortisoli ja oksitosiini käskyttävät myöhemmin esiteltävien ominaisuuksiensa avulla.

Mainitut selviytymisen johdosta tavoiteltavat tarpeet toki on verhottu monin eri tavoin nykymaailmassa, mutta ne ovat perimmäisinä vaikuttimina niin sosiaalisessa mediassa, kuntosalilla, koulussa, ruokakaupassa kuin myös vaikkapa markkinoinnissa.

Dopamiini on myös eräällä tapaa sekä siunaus että kirous. Se nimittäin saa meidät ylittämän itsemme, mutta selittää myös sen, että haluamme aina enemmän, emmekä tule koskaan valmiiksi tai lopullisesti onnellisiksi. Yksi dopamiinin ominaisuuksista on valitettavasti se, että toleranssi sille kasvaa nopeasti ja siksi turrumme hyväänkin elämäntilanteeseen usein nopeasti.

Dopamiinineuronit aktivoituvat, kun palkitseva tunne on odotettua parempi ja kun taas tapahtuma onkin odotettua huonompi, neuronit viestivät alakuloista tunnetta ja aiheuttavat masennusta.”

Veera Hartikainen, Oulun yliopisto, Dopamiinin neurokemia, sen vaikutukset ihmisen toimintaan ja huumausaineiden käyttöön, 2019

Tiivistettynä dopamiini vastaa siitä, mihin energiaa mielestämme kannattaa käyttää vapaaehtoisesti.

Endorfiini

Endorfiinin tehtävä on peittää kivun tunne. Käytännössä se on luonnon omaa morfiinia, joka auttaa toimimaan kivusta huolimatta ja toisaalta myös mahdollistaa kivuttomamman kuoleman esimerkiksi karhun kynsissä.

Endorfiinia vapautuu usein urheillessa äärirajoilla, mutta vain siinä tapauksessa, että rasitus on oikeasti kehon näkökulmasta jo tuskallisen puolella. Tästä syystä pieni satujumppa ei potki ja palkitse, vaan käytännössä urheilusta saataviin kikseihin vaaditaan aina kunnon rumbaa. Tämä ei tietenkään poista kevyestäkin urheilusta saatavia hyötyjä, joita olen asiantuntijatyön näkökulmasta käsitellyt laajemmin täällä: https://jukkaniittymaa.com/2019/01/18/tietotyolainen-miksi-kannattaa-harrastaa-liikuntaa/

Muita endorfiinia vapauttavia tilanteita ovat mm. aito nauraminen sydämensä kyllyydestä tai oikein kunnolla itkeminen. Olet ehkä huomannutkin kuinka itku voi helpottaa pahaa oloa ja nauramisesta tulee hyvä fiilis? Näissä vastaus löytyy siis endorfiinista.

Normaalissa toimistoasiantuntijatyössä endorfiinia ei mielestäni tulisi juuri erittyä kuin hauskan työyhteisön seurauksena, tai jos nyt sitten yritys mahdollistaa kunnon sporttaamisen työaikana.

Kortisoli

Kortisoli on kehon tapa välittää pelkoa ja pahaa oloa. Sen rooli on äärimmäisen tärkeä selviytymisen näkökulmasta; pieni määrä kortisolia aiheuttaa stressiä ja/tai ahdistusta, kun taas iso purskaus laittaa kenet tahansa paniikkiin.

Kortisoli tunnetaan stressihormonina, joka valmistaa ihmisen “taistele tai pakene” -tilaan, jossa elimistö toimii ylikierroksilla. Reaktion tarkoitus on suojata ihmistä, ja sen toimiessa normaalisti se auttaa keskittymään, pysymään energisenä ja vireänä. Reaktion aikana on tavallista, että ihminen kokee suun kuivumista, sykenopeuden kiihtymistä ja vatsan toiminnan vilkastumista.

https://www.puhti.fi/tietopaketit/kortisoli/

Pitkään jatkunut epävarmuus hyvinvoinnista, kiire ja tarkemmin HPA-akselin (Hypotalamus–aivolisäke–lisämunuaiskuori) yliaktivointi aiheuttavat sen, että ihminen menee ennen pitkää rikki. Kehoamme ja mieltämme kun ei ole tarkoitettu kylpemään jatkuvasti kortisolissa, vaan pikemminkin sen tehtävä on toimia varoitussignaalina paeta paikalta. Tämä mahdollistuu kortisolin kytkiessä pois korkeampia aivotoimintoja; mikä käytännössä tarkoittaa äkäisyyttä, luovuuden romahtamista, verenpaineen nousua ja verensokerin kohoamista fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi.

Erityisen helppo tapa lisätä kortisolin tuotantoa ja stressiä on nukkua liian vähän / huonosti. Tämän seurauksena kuka tahansa saa kroppansa ja päänsä ennen pitkää jumiin. Muista kortisolin negatiivisista vaikutuksista asiantuntijaorganisaatiossa olen vlogannut tarkemmin täällä: https://jukkaniittymaa.com/2017/09/30/kuulumisia-ja-uusia-vlogauksia-aiheena-stressi/

Oksitosiini

Oksitosiini on niin sanottu rakkaushormoni, mutta laajemmin käsiteltynä sen funktio on toimia sosiaalisena liimana ihmisten välillä.

Olemme ihmisinä AINA äärimmäisen sosiaalisia laumaeläimiä ja oksitosiini on se mikä mahdollistaa käytännössä sen, että voimme toimia yhteisöinä ja yhteiskuntina.

Jokainen sosiaalinen interaktio elämässämme siis tuottaa joko oksitosiinia (lähentymisen tunne) tai kortisolia (pelon tunne). Pidämme niistä ihmisistä ja olennoista, joista saamme pörröistä oksitosiinia ja vältämme niitä, jotka aiheuttavat meissä kortisolipurkauksia; eli stressiä tai pelkoa.

Vahvinta oksitosiinin eritys on äidin ja lapsen välillä, muodostaen siteen, joka on varmasti vahvimpia mitä lajimme voi tuntea. Myös yksiaivoisuus selittyy pitkälti poikkeuksellisen vahvalla oksitosiinin tuotannolla, joka taas on seurausta siitä, että lajin selviytymisen näkökulmasta on ollut edukasta kiinnittyä yhteen puolisoon.

Tutkimuksissa on myös huomattu, että oksitosiinin annostelu nenäsuihkeena saa parisuhteessa olevat koehenkilöt olemaan välittämättä parisuhteen ulkopuolisista parittelusignaaleista. Koska kosketus vapauttaa oksitosiinia, on käytännössä siis puolisojen fyysinen läheisyys äärimmäisen ratkaisevaa yksiavioisuuden näkökulmasta.

Hyväntuulisessa organisaatiossa luottamus on oksitosiinin seurausta ja ahdistuneessa organisaatiossa pahoinvoinnista kertoo kortisoli. Kun sitten tietää, että mikä toimintatapa tuottaa mitäkin hormonia, on oikeastaan melko yksinkertaista alkaa synnyttämään hyvää kulttuuria mihinkä tahansa yritykseen. Kyse on lopulta aina ihmisten välisestä läheisyydestä, luottamuksesta ja turvallisuuden tunteesta laumassa.

Serotoniini

Serotoniini on käytännössä se hormoni, joka vastaa itsevarmuuden ja yksilön oman arvon tunteesta. Matalat serotoniinitasot saavat ihmisen tuntemaan itsensä arvottomaksi ja masentumaan. Tätä masennusta korjaamaan on sitten olemassa jos useita eri lääkkeitä, joista tunnetuin lienee ikoninen lääkemerkki Prozac.

Hämmentävää kyllä, kyynisyys on ihmismielen omaa prozacia, sillä sen tuottama ylemmyydentunne nostaa serotoniinia ja vahvistaa mielikuvaa omasta korkeammasta asemasta laumassa. Valitettavasti kyynisyyden nurjana puolena on se, että se vapauttaa myös kortisolia, joka on tuottaa ihmiselle hämmentävän paljon pahaa.

“Cynicism stimulates serotonin, the good feeling of social dominance. (“I
am smarter and more virtuous than the idiots in power.”)

But you pay a high price for these good feelings. When you tell yourself “the world is going to hell in a hand-basket,” you flood yourself with cortisol.”

Loretta Graziano Breuning, Beyond Cynical: Transcend Your Mammalian Negativity

Serotoniini on siis käytännössä vastuussa siitä, kuinka asemoimme itsemme lauman hierarkiassa. Korkeilla serotoniinitasoilla varustettu ihminen käy haastamaan helpommin auktoriteetteja itsevarmasti, kun taas matalilla tasoilla varustettu pyrkii pysymään poissa tieltä.

Lähtökohtaisesti serotoniini tuntuu hyvältä, josta syystä varsinkin lajimme uroksilla (osittain myös testosteronin vaikutuksesta) on taipumus tavoitella valta-asemaa; joka mahdollistaa biologisesta näkökulmasta paremmat lähtökohdat ravinnon saamiselle ja parittelulle mielekkäiden kumppanien kanssa.

Lopuksi asiasta

Kuten alussa mainitsin, on osa aivokemian vaikutuksista hieman vaikeaa sovittaa nykymaailman ideaaleihin. Esimerkiksi serotoniinin vika on mm. se, että ihminen ei lajina tule koskaan olemaan vapaa hierarkioista. Käsitykseni mukaan me yksinkertaisesti valitsemme johtajat vaikka väkisin joukostamme, sillä muu ei ole biologisesti mahdollista. Tietoisuus tästä auttaa toki rakentamaan organisaatiomalleja, joissa toteutuu sekä luottamus että taipumus seurata laumaa ja sen johtajia.

Lisäksi on hyvä tietää, että blogauksessa mainitut hormonien ja välittäjäaineiden ominaisuudet ovat vain pintaraapaisu niiden vaikutuksista ja käyttökohtaista, eikä kaikkia ominaisuuksia tai niiden yhteisvaikutuksia vielä edes tunneta.

Tarkkasilmäiset ehkä laittoivat myös merkille, että jätin edellä käsittelemättä kaksi todella tärkeää ja meihin isosti vaikuttavaa hormonia eli testosteronin (mieshormoni) ja estrogeenin (naishormonit). Näiden kahden hormonin vaikutukset ovat toki läsnä jokaisessa arjen kohtaamisessa ja tilanteessa, mutta niiden käsittely tekisi jo pitkästä postauksesta ja vaikeesta aiheesta entistäkin monimutkaisemman. Ehkä palaan niihin jossain kirjoituksessa tulevaisuudessa, tarina ei vielä kerro. 🙂

Lähteet:


Voit tilata blogini sisällöt uutiskirjeenä meiliisi:

Osoitettasi käytetään vain tämän blogin sisältöjen jakamiseen ja tilaus on mahdollista peruuttaa koska tahansa uutiskirjeestä löytyvästä linkistä.


Aina Parempaa Johtajuutta 2019

#ainaparempaajohtajuutta

Verkostoidun myös mielelläni kanssasi: https://www.linkedin.com/in/jukkaniittymaa/

S-postia voit lähettää osoitteeseen: jukka@jukkaniittymaa.com

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Takaisin alkuun

Käyttämällä sivustoa suostut evästeiden käyttöön. By continuing to use the site, you agree to the use of cookies. Lisää tietoja

FIN Tällä sivustolla käytetään evästeitä, joita käytetään asetustesi muistamiseen. Evästeiden käytön voi estää selaimen asetuksista, mutta estolla saattaa olla kielteinen vaikutus sivuston toimintaan. Sivuston käytön analysointiin käytetään Google Analytics -palvelua, jonka tarjoaa Google Inc. (“Google”). Google ei kerää käyttäjistä arkaluonteisia tietoja. Anonyymit tiedot lähetetään Googlelle ja tallennetaan Yhdysvalloissa sijaitseville palvelimille. ENG The cookie settings on this website are set to "allow cookies" to give you the best browsing experience possible. If you continue to use this website without changing your cookie settings you are consenting to this. This site uses Google Analytics service. Anonymoys info is sent and stored in servers located in United States of America. By using this site you agree with this.

Sulje