Mitä yhteistä on hyvällä johtajuudella ja menestyksellä räiskintäpeleissä?

Mitä yhteistä on hyvällä johtajuudella ja menestyksellä räiskintäpeleissä?

Loading the Elevenlabs Text to Speech AudioNative Player...

Julkaisin tämän kirjoituksen alunperin LinkedIn Pulse-alustalla. Se on hieman keskimääräistä APJ-sisältöä rennommalla otteella raapustettu, mutta siitä huolimatta myös kommentoijien mukaan ihan asiaa.

”Erittäin hieno aihe ja allekirjoitan noista käytännössä jokaisen kohdan.”

Vakuutusasiamies Kuopiosta

Ja koska LinkedIn levittää Pulsen sisältöjä todella heikosti, ansaitsee kirjoitus tulla julkaistuksi myös blogissani.

”Hienosti verrattu ja tottahan nuo kohdat ovat busineksessä.”

Palvelupäällikkö Kotkasta

Jonkin verran muutin kirjoituksen sanoituksia tänne blogiini, mutta idea ja ydin ovat pysyneet samoina. Ja sitten itse asiaan…

Mitä yhteistä on hyvällä johtajuudella ja menestyksellä räiskintäpeleissä?

Ennen varsinaista top10-yhtymäkohdan listausta on syytä silloittaa miksi kirjoitan aiheesta. Käytännössä syy on yksinkertaisesti se, että pelaaminen on yksi harvoista harrastuksistani.

Lähinnä käytän vapaa-aikani lukien, kirjoittelen blogiini, piipahdan salilla 2-3 kertaa viikossa ja saman määrän kipaisen vaimon kanssa lenkillä. Viikonloppuisin katselemme Netflixistä sarjoja, leffan tai pari. Joskus harvoin teen musaa ja muutaman kerran viikossa pelaan jotain räiskintäpeliä, eli FPS:sää (First Person Shooter).

FPS-peleissä on aina ns. tekemisen meininki. Menestykseen vaaditaan nopeita refleksejä, kykyä muuttaa pelistrategiaa lennosta ja näistä syistä niiden onkin todettu parantavan pelaajiensa reaktiokykyä.

FPS:ät ovat minulle ”aivot narikkaan” touhua ja yhdessä Netflixin kanssa saturoivat jännityksen tarpeeni enemmän kuin helposti. Vaan kyllä siellä aivoissa jotain silti tapahtuu räiskiessä… Nimittäin kun tässä eräänä iltana pelailin Titanfall 2:sta, tajusin, että piru vie; touhussa on oikeastaan aika paljon yhteneväisyyksiä bisnekseen ja johtamiseen!

TOP10-vinkkiä mitä johtaja voi oppia FPS-peleistä?

1. Älä jää tuleen makaamaan

Liikkuminen on tärkeää, sillä paikallasi seisoessa olet luvattoman helppo maali. Myös bisneksessä liike on tärkeää. Tämän voi ymmärtää yleisenä dynaamisuutena, myynnin aktiivisuutena tai vaikkapa nälkänä tutkia uusia mahdollisuuksia.

2. Maaston tunteminen on ratkaisevan tärkeää

Jos et tunne yrityksesi pelikenttää, olet vain turisti palloilemassa kartalla sinne tänne ja aina altavastaajana.

Protip: markkinoinnin tärkeä tehtävä on pysyä kartalla eli ta-daa, pysyä selvillä markkinasta. Toisin sanoen (strategisen) markkinoinnin tulisi osata kertoa ainakin ketä muita pelikentällä on (positio), missä on parhaat paikat tehdä bisnestä (asiakaspolku, liidit) ja ennen kaikkea: mitä asiakkaat haluavat (USP, job to be done, ostajapersoonat, segmentointi, analytiikka).

3. Hyvä varustus (eli tuote) tarkoittaa helppoa voittoa vain, jos muilla varustus ja taidot ovat on selkeästi heikompia

Tone on suosikkititaanini Titanfall 2 -pelissä. Titaanit ovat siis valtavia taistelurobotteja, joiden ohjaamisesta ja kehityksessä ko. pelissä on osittain kyse.

4. Kun peliä on pelattu tarpeeksi monta kuunkiertoa, on todennäköistä, että kaikilla osallistujilla on hyvät varusteet ja kohtuulliset taidot

Ne joilla ei ole, ovat jo lopettaneet. Pidä siksi huolta, että sekä varustus että pelitaito ovat ykkösluokkaa. Parhaat eivät lopeta treenaamista koskaan. Tämä koskee myös bisnestä; ihmisten ja tuotteiden jatkuva kehitys on välttämätöntä.

5. Yleensä paraskin häviää sooloilemalla keskinkertaiselle tiimille

Ja vaikka voittaisikin erän tai kaksi, niin tiimi jaksaa aina pidempään.

6. Viestintä nostaa tiimin kuin tiimin yhteistyökyvyn aina uudelle tasolle

Panosta siis kommunikaatioon, sitä voi harvoin olla liikaa. Muistaisin kuulleeni, että keskimäärin sama viesti pitää toistaa 7 kertaa, ennen kuin se on mennyt edes joten kuten perille.

7. Etulinjassa nopeudesta on hyötyä

Eri ihmistyypeille sopivat eri pelipaikat ja –tyylit. Konkreettinen esimerkki on se, että vaikka iän myötä reaktionopeus heikkenee, niin kokemus mahdollistaa usein muiden tärkeiden roolien ottamisen. Myös temperamentti, sosiaaliset taidot, arvot ja esimerkiksi kognitiiviset kyvyt kannattaa ottaa huomioon joukkuetta rakentaessa.

8. Pieni, positiivinen stressi valpastuttaa, liiallisena ja pitkään jatkuneena se heikentää suorituskykyä radikaalisti

Hiirtä ei siksi pidä puristaa liian kovaa; siinä menee rikki sekä hiiri että käsi. Olen käsitellyt stressiä ja sen vaikutuksia aika paljon täällä blogissani. Voit aiheeseen vaikka täällä.

9. Ilman onnistumisia ja palkintoja motivaatio katoaa

Siksi peleissä on aina tasoja / hahmojen kehitystä. Sama kannattaa muistaa myös bisneksessä: asiantuntijan tulisi saada sekä positiivista palautetta että mahdollisuuksia kehittyä.

Pelit, somet ja myös työelämä tulisi suunnitella aina niin, että ihmisellä on mahdollisuus kokea kehittyvänsä.

10. Kaikilla FPS-peleillä on elinkaarensa: niin myös bisneksillä

Ei kannata odottaa, että peli menettää pelaajansa, vaan se kannattaa päivittää uuteen versioon. Tämä voi tarkoittaa esim. brändin päivitystä, uutta liiketoiminta-aluetta tai tuotekehitystä.

Yhteenveto

Bisneksien johtamisella ja räiskintäpeleillä on aika paljon yhtymäkohtia, eikö? Vai mitä mieltä olet?

Tuleeko sinulle mieleen vielä jotain muita oppeja, joita voisi pelaamisesta ammentaa bisneksiin? Kirjaa vinkkisi kommentteihin tai laita aiheesta meiliä jukka@jukkaniittymaa.com – LinkedInissä sainkin jo muutaman erinomaisen lisäyksen, tässä esimerkiksi yksi:

11. Kun pelihahmolta on virta lopussa, powerbankissä akku tyhjä ja ammukset loppu, ei ole väärin pyytää jeesiä. Kyllä muutkin ovat saaneet osumia ja kyllähän kunnon kaveri aina auttaa! Moni yrittäjä on kaatunut yksin pakertamiseen, yhteistyöstä voi ammentaa voimaa. Kiitos Jukka hyvästä tekstistä!

Myyntijohtaja Riihimäeltä

Erittäin huikea lisäanti keskusteluun oli myös Salesframen toimarin Lauri Ruhalan sovellus Maslowin tarvehierarkiasta ja menestyksestä FPS-peleissä. Tätä voisi soveltaa kyllä melkein mihinkä tahansa asiantuntijuuteen:

FPS-pelit ja Maslowin tarvehierarkia.
Kuva ja konsepti: Lauri Ruhala

Voit tilata blogini sisällöt myös uutiskirjeenä meiliisi:

Osoitettasi käytetään vain tämän blogin sisältöjen jakamiseen ja tilaus on mahdollista peruuttaa koska tahansa uutiskirjeestä löytyvästä linkistä.


Aina Parempaa Johtajuutta 2019

#ainaparempaajohtajuutta

https://www.linkedin.com/in/jukkaniittymaa/

S-postia voit lähettää myös: jukka@jukkaniittymaa.com

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *