Opiskeleva asiantuntija yrityksen tulevaisuuden rakentajana
Esipuhe: Olen todella iloinen, että voin esitellä oheisen blogauksen “Opiskeleva asiantuntija yrityksen tulevaisuuden rakentajana” APJ:n ensimmäisenä vieraskirjoituksena. Opiskelutoverini Tytin kirjoitus syventää ja jatkaa aiempaa postaustani Master’s-opintojeni etenemisestä. Voit halutessasi lukea sen linkistä tämän blogauksen lopussa.
Olkaatte hyvät! t. Jukka
Opiskeleva asiantuntija yrityksen tulevaisuuden rakentajana
Kiitos opiskelutoverilleni Jukalle mahdollisuudesta tähän vieraskirjoitukseen! Jukka kirjoitti viestinnänjohtamisen Master -opintojensa etenemisestä ja toi esille hyviä esimerkkejä, miten opinnot ovat mahdollista suorittaa vaativien töiden ohella ja mitä hyötyä hän on opiskelusta kokenut. Sain Jukalta idean tuoda esiin täydentävää näkökulmaa opiskelujen yhdistämiseen työntekoon sekä miten yhdessä työnantajan kanssa voisi löytää tasapaino kuormittavaan elämänvaiheeseen.
Tytin tausta
Valmistuin vuonna 2005 Tampereen Ammattikorkeakoulun kansainvälisen liiketoiminnan koulutusohjelmasta ja tie vei lääketeollisuuteen. Vuosien aikana pääsin kasvamaan erilaisissa myynnin- ja markkinoinnin tehtävissä yrityksissä, joissa työssäoppimisen lisäksi on työnantajat tarjonneet täsmäkursseja. Mielessäni kyti kuitenkin pitkään ajatus, että haluaisin jossain vaiheessa hakeutua jatko-opintojen pariin, mutta koska työtilanne ei sitä suoranaisesti vaatinut ja toisaalta uraputkessa siihen ei koskaan tuntunut löytyvän sopivaa hetkeä, meni kahdeksan vuotta, kunnes toteutin unelmani.
Unelmista totta
Aloitin 2018 syksyllä viestinnän johtamisen englanninkielisessä MBA-ohjelmassa, joka on suunnattu työelämässä oleville asiantuntijoille. Ensimmäisen vuoden aikana opiskeluinto vei mennessään ja joululoman aikaan oli pakko pysähtyä miettimään, miten kahden päiväkoti-ikäisen lapsen äitinä, miehen myös tehdessä reissutöitä ja isovanhempien asuessa satojen kilometrien päässä, järjestäisimme arjen siten, että seuraavasta vuodesta ei tule selviytymistaistelua deadlinesta toiseen ja jatkuvaa reissukalenterin synkkaamista. Perheen yhteisen edun ja oman jaksamisen kannalta päädyin keskustelemaan työnantajan kanssa opintovapaalle jäämisestä. Opintovapaa järjestyi keväästä alkaen ja vuoden 2019 loppuun mennessä suoritan opinnot loppuun.
Koulutusvaatimuksen kolme tasoa
Olen kiinnittänyt huomiota, että tämän hetken elinikäistä oppimista käsittelevissä kirjoituksissa keskitytään tarkastelemaan täydennyskoulutuksen merkitystä yhteiskunnan ja yksilön tasolla. Kolmas merkittävä taso on työnantajan näkökulma, ja sitä me opiskelijat voisimme tuoda enemmän esiin.
Onnistuminen tulevaisuudessa vaatii yhteispeliä
Julkisessa keskustelussa on nostettu esille digitalisaation, tekoälyn ja automaation etenemisen luoma koulutusvaatimus työelämässä. Suomen koulutusjärjestelmää on kehitetty ja kehitetään edelleen vastaamaan tähän tarpeeseen. Yliopistot ja korkeakoulut tarjoavat entistä enemmän erilaisia koulutusväyliä jo työelämässä oleville. Näen erittäin tärkeäksi, että julkinen valta pyrkii ennakoimaan teknologian kehityksen ja työn murroksen aiheuttamaa täydennys- ja uudelleenkoulutustarvetta, mutta toteutuakseen se vaatii useamman tahon yhteispeliä.
Opiskeleva asiantuntija – käytännön haasteet
“Aikuiskoulutustuella ja ammattitutkintostipendillä tuetaan aikuisten ammatillista kehittymistä ja osaamisen uudistamista. Aikuiskoulutustukea voivat saada työelämässä olevat palkansaajat ja yrittäjät, joilla on yhteensä vähintään kahdeksan vuotta työhistoriaa. Aikuiskoulutustuki edellyttää aina päätoimista opiskelua.”
Työllisyysrahasto https://www.tyollisyysrahasto.fi/aikuisopiskelijan-etuudet/ viitattu 2.9.2019.
Aloittaessani MBA-opinnot töiden ohella ja sittemmin jäädessäni opintovapaalle, sain verkostostani useita kommentteja ja kysymyksiä, joiden pohjalta mietin kuinka hyvin työntekijät sekä työnantajat tuntevat tällä hetkellä korkeakoulujen tarjoamat uudet mahdollisuudet kouluttautua työn ohella sekä millaista tukea on saatavilla, jos tilanne vaatii osittaista tai kokoaikaista opintovapaata.
“Korvaamattomana itseään pitävä ihminen jatkaa työnantajansa palveluksessa vielä vuosia sen jälkeen, kun on menettänyt motivaation työhönsä. Haluaisin vaihtaa työpaikkaa, mutta kun nämä tomppelit eivät pärjää ilman minua. Korvaamattomuuden harhasta kärsivä ihminen korottaa itsensä muiden yläpuolelle.”
Aki Ahlrooth 2018: https://duunitori.fi/tyoelama/korvaamaton-tyontekija viitattu 2.9.2019.
Käymistäni keskusteluista ymmärsin, että opiskelusta ja opintovapaasta haaveilevien suunnitelmat eivät ole saaneet tuulta purjeisiinsa pääosin kahdesta syystä: huoli taloudellisesta toimeentulosta opintovapaan aikana sekä pelko oman työpanoksen korvaamattomuudesta (= olet korvaamaton tai että oletkin korvattavissa, kumpi kenellekin pahempi skenaario).
Onko perheellisellä varaa opiskella?
Taloudellista huolta voi pienentää selvittämällä mahdollisuus aikuiskoulutustukeen (https://www.tyollisyysrahasto.fi/aikuisopiskelijan-etuudet/), hakemalla KELA:sta opintolainan valtiontakauspäätöksen (https://www.kela.fi/opintotuki-opintolaina) tai neuvottelemalla oman pankin kanssa asuntolainan lyhennysvapaista kuukausista. Mahdollisten omien säästöjen käyttäminen tai kulutuksen hetkellinen jarruttaminen saattavat myös olla kannattavia investointeja oman työmarkkina-aseman vahvistamiseen kouluttautumisen kautta. Taloudelliseen joustoon vaikuttavat monta tekijää ja valitettavasti elatusvelvollisen asuntovelallisen voi olla mahdoton heittäytyä opiskelijaksi, mikäli huoli työpaikan säilymisestä ja perheen toimeentulon turvaamisesta koituvat liian isoiksi. Haave jatko-opinnoista saattaa siten jäädä odottamaan parempaa ajoitusta.
Tarvitaanko minua?
Toinen huoli onkin vaikeampi ratkaista. Usein avainroolissa työskentelevän asiantuntijan ja johtajan tilalle ei voida palkata sijaista vaan pidempi poissaolo töistä pitää järjestää toisella tapaa, esimerkiksi töiden uudelleen järjestelyllä. Lähtökohtaisesti yksikään työnantaja ei iloitse siitä, että melko nopealla aikataululla pitää työt järjestellä uudelleen, mahdollisesti toteuttaa useampaa henkilöä koskeva organisaatiomuutos, kun samaan aikaan tuloskortti huutaa punaista. Vaikka oikeus opintovapaaseen perustuu opintovapaalakiin, käytännön toteutus ei ole yhtä mustavalkoista.
Jatkuva oppiminen vaatii työnantajalta erilaisten koulutusmahdollisuuksien tuntemista, mutta myös prosesseja jatkuvan oppimisen kehittämiseen. Jatkuva oppiminen edellyttää työn ja opiskelun yhteensovittamista, missä työntekijän motivaation ja projektinhallintataitojen lisäksi työnantajan asenteella on merkittävä vaikutus työntekijän täydennys- ja uudelleenkouluttautumisen mahdollisuuksiin. Toivottavasti näemme seuraavan hallituskauden aikana enemmän päättäjätason ja elinkeinoelämän viestintää yrityksille konkreettisista työkaluista tulevaisuuden osaamisvajeen täyttämiseksi.
Yhteisen hyödyn löytäminen
Tein pienen pikagallupin kurssimme suljetussa Facebook-ryhmässä ja jaettujen kokemusten perusteella työnantajien sekä esimiesten asenteessa opintovapaaseen on hurjia eroa – siinä missä toisaalla nähdään muutaman viikon tai kuukauden opintovapaa investointina yrityksen osaamispääoman kasvattamiseen, toisaalla ei olla edes valmiita keskustelemaan mikä mahdollinen arvo opintovapaan myöntämisellä olisi myös yritykselle.
Vaikka viestinnän johtamisen opiskelijaporukkamme muodostuu reilu kahdestakymmenestä myynnin ja markkinoinnin ammattilaisesta, edes meille ei ole yksiselitteisen helppoa sanoittaa sitä hyötyä mitä työnantajamme parhaimmillaan saa opiskelevasta työntekijästä. Uskon, että mentaalinen tuki opinnoille sekä opintovapaan järjestyminen olisi helpompi saavuttaa, mikäli me opiskelijat aloittaisimme dialogin rakentamalla siltaa omien kehitystavoitteiden ja yrityksen strategisten tavoitteiden välille. Tässä muutama vinkki aikuisopiskelijan näkökulmasta, mikä saattaisi toimia:
| AIKUISOPISKELIJA: | TYÖNANTAJA/ESIMIES: |
| • aloita avoin keskustelu opiskelusuunnitelmistasi hyvissä ajoin esimiehesi kanssa. | • katso asioita laajemmin pidemmällä tähtäimellä; väliaikainen jousto usein maksaa takaisin pidemmällä tähtäimellä. |
| • pyri konkretisoimaan toiveesi ja odotuksesi yritykseltä. | • kerro avoimesti, kuinka intensiivisesti yritys voi sitoutua opintojen edistämiseen. |
| • mieti miten oppimistavoitteesi saisi osaksi henkilökohtaista kehityssuunnitelmaa yrityksessä tai toisin päin; mieti miten rakennat opintopolkusi tukemaan henkilökohtaista kehityssuunnitelmaasi. | • kerro ideasi ja toiveesi, mitkä osa-alueet ovat sellaisia mihin opiskelijan kannattaisi keskittyä ja minkä osaamisen/tiedon lisäämiselle olisi yrityksessä tarvetta. |
| • opettele kertomaan opinnoistasi selkeästi ja innostavasti linkittäen niiden hyöty nykyiseen työtehtävääsi sekä yrityksen strategisiin tavoitteisiin. | • auta hahmottamaan kehityspolkua ja kerro mahdollisista uramahdollisuuksista yrityksen sisällä. |
| • luo tarina siitä kuinka inspiraatiosi ja päivitetty osaamisesi voidaan valjastaa yrityksen kasvun rakentamiseen. | • hyödynnä opiskelijan intoa ja huumaa esimerkiksi kuuntelemalla, miten hän näkee yrityksen toimintaa uudesta näkökulmasta. |
| • opiskelijalla on tahtoa analysoida asioita syvemmin kuin mitä päivittäisessä oravanpyörässä juostessa ennättää, joten ota siitä kaikki hyöty irti – myös opintovapaan aikana. |
Tulevaisuuden rakentaminen
Aikuisopiskelijana elämme melkoisessa ristiaallokossa. Vaativien töiden, opintojen, perhe-elämän tai/ja muiden intohimojen muodostama kokonaisuus laittaa elämän- ja ajanhallintataidot koetukselle. Tilapäisesti jokainen pystyy karsimaan elämästään ns. ylimääräisiä asioita, mutta oman jaksamisen kannalta esimerkiksi täysin liikunnasta tai sosiaalisesta elämästä luopuminen edes lyhytaikaisesti ei kanna pitkälle. Käytännössä aikuisopiskelija tekee kahta työtä – ensin sen palkkatyön ja sen päälle lukemiset sekä kirjalliset työt. Motivaatio valmistua on usein todella korkea, koska opintojen pariin on alun perinkin päädytty omasta aloitteesta ja nimenomaan sen aihealueen pariin, mikä oikeasti kiinnostaa.
Digitalisaatio asettaa vaatimuksia myös koulutukselle
Useat työnantajat valmistautuvat parhaillaan osaavan työvoiman hankintaan työnmurroksen pakottamana ja ensisijaisesti kartoittavat millainen potentiaali nykyisessä organisaatiossa on täyttää tulevaisuuden osaamistarpeet. Suhtautumalla kannustavasti ja arvostaen omatoimisesti opintojen pariin hakeutuneeseen aikuisopiskelijaan, joskus jopa pienten joustojen tarjoaminen työn ja opiskelujen yhteensovittamiseksi, parantaa toki työnantajamielikuvaa, mutta auttaa myös pysymään kiihtyvän digitalisaation vauhdissa. Teknologian tuoma muutosvauhti on hurja, eikä kukaan millään sektorilla voi välttyä siltä. Opintotarjonnassa tämä on otettu hienosti huomioon ja uusi teknologia kulkee oleellisena osana jokaisella kurssilla (ainakin meillä Haaga-Heliassa). Suurin vastuu oman ammattitaidon ylläpitämisestä on yksilöllä itsellään, mutta yhteiskunnan ja työnantajien rooli on olla mahdollistajia – ellei jopa vauhdittajia.
Opiskeluintoa toivotellen,
Tytti
Lue alussa viitattu aiempi kirjoitus tästä:
Tilaa APJ:n sisällöt uutiskirjeenä sähköpostiisi
Tlauksen lopettaminen on mahdollista koska tahansa ja osoitettasi käytetään vain tämän blogin sisältöjen jakamiseen.
Aina Parempaa Johtajuutta 2019
#ainaparempaajohtajuutta
Haluatko sinä kirjoittaa vieraskirjoituksen johtamiseen liittyvästä aiheesta? Ota yhteyttä ja jutellaan lisää: jukka@jukkaniittymaa.com