Viestintäjohtamisen Master-tutkinto ja sen edistyminen

Kuten ehkä osa blogini lukijoista muistaa, niin aloitin Communication Managementin (eli viestintäjohtamisen) Master-tutkinnon (COMMA MBA) opinnot Haaga-Heliassa elokuussa 2018. Kirjoitin silloin aloittamisesta oman blogauksen, voit halutessasi lukea sen ensin tästä linkistä.

Kirjoitan tämän blogauksen siksi, että uskon Master-tutkinnon suorittamisen kiinnostavan monia johtajuudesta kiinnostuneita. Olen näet havainnut, että usein henkilökohtaisesta kehittämisestä innostuneet ovat myös halukkaita opiskelemaan jatkuvasti lisää tavalla tai toisella. Siksi koitankin hieman valottaa opintojen, työn ja muun elämän välillä tasapainoilua, opintojen haasteita ja myös antoisia hetkiä.

Jakamani tiedon avulla joku ehkä kykenee paremmin harkitsemaan, että olisivatkohan ylemmät korkeakouluopinnot työn ohella kannattava ajallinen investointi. Ja toki tutkinto itsessään voi olla usealle motivaattori, sillä kuten Haaga-Helian sivuilla todetaan:

Tutkinto tuottaa saman kelpoisuuden julkisiin virkoihin kuin yliopistossa suoritettu maisterin tutkinto ja syventää asiantuntijuuttasi ja vetovoimaisuuttasi työmarkkinoilla.

http://www.haaga-helia.fi/fi/koulutus/ylemmat-amk-tutkinnot

Mitä Master-tutkinto vie aikaa?

Kontaktiopinnot tapahtuvat aina Pasilan kampuksella. Se on erittäin hyvä juttu kaltaiselleni Helsingin keskustassa työskentelevälle. Pasilaan pääsee Helsingin rautatieasemalta lähijunalla tosi helposti. Käytännössä tämä tarkoitti minulle ensimmäisenä vuonna 1-2 iltana suhaamista koulun penkille per viikko.

Iltojen määrä riippuu luonnollisesti valittujen kurssien määrästä. Tiedän joidenkin kuluttaneen koulun penkkiä paljon enemmän. Heillä valmistumistavoite on sitten ollut alle ohjelmalle tyypilliseksi annetun 1,5 vuoden. Oma kokemukseni on, että koska 1,5 vuotta tarkoittaa 30 opintopistettä per lukukausi (opinnot ovat kokonaisuutena 90 opintopistettä), olisi vuodessa valmistuminen jo todella kova tahti ainakin vaativan työn ohella.

Virtuaaliopinnot

Yksi syy miksi hain juuri Haaga-Helian COMMA MBA -opintoihin oli käsitys mahdollisuudesta runsaisiin virtuaaliopintoihin. Tämä tarkoittaa kurssien opiskelua online-alustalla missä tahansa läppärinsä kanssa sitten onkin. Harmikseni juuri viime vuonna näitä oli vähennetty vähäisen kysynnän takia.

Totta puhuakseni tämä pänni minua varsinkin aluksi. Nyttemmin virtuaaliopintoja on taas lisätty syksylle opiskelijoiden pyynnöstä, ja näillä näkymin vain yksi neljästä syksyn kurssistani vaatii iltojen istumista Pasilassa.

On tietenkin hyvä mainita, että se mikä sopii yhdelle, ei sovi toisella. Osa varmasti kokee tuntien interaktion ja ryhmätyöt opintojen parhaana osana ja on toki noissakin puolensa. Palaan niihin vielä myöhemmin tässä kirjoituksessa.

Iltojen agenda

Käytännössä läsnäoloa vaativat kurssit alkavat arkisin klo 17-18 välillä ja kestävät 20-20:30 asti. Ennen klo 19 on tyypillisesti pieni tauko, joka tuossa vaiheessa päivää tulee kyllä sekin tarpeeseen. Yleensä kurssi ei kaadu siihen, että on kerran tai kaksi poissa, sillä lehtorit ovat kyllä varsin ymmärtäväisiä aikuisten opiskelijoidensa aikatauluhaasteista. Kontaktikertoja iltaisin on kurssista riippuen tyypillisesti noin 5-8 lukukauden aikana.

Myös viikonloppuisin on intensiivikursseja tarjolla, jolloin kurssin kontaktiopinnot on hoidettu yleensä parissa päivässä.

Kotitehtävistä

Luentojen lisäksi tehtäviä tulee aika paljon, joka se tarkoittaa yleensä lukemista ja lukemisensa analysointia kirjoittamalla. Osa tehtävistä on paritöitä ja osa isomman ryhmän vaativia. Varsinkin jälkimmäiset tuntuvat kyllä olevan usein melko hankalia saada järkeviä kokonaisuuksia aikaan. Useamman kuin kahden ihmisen aikataulujen sovittaminen yhteen on paljon helpommin sanottu kuin tehty.

Tehtävät ja kurssit eivät ole yleensä kovinkaan vaikeita, mutta vievät kyllä helposti paljon aikaa. Ja se aika kun pakkaa olemaan kovin kortilla, niin välillä on kyllä aika pahoja haasteita kalenterin kanssa.

Etänä tapahtuvien virtuaaliopintojen aikana olen sentään kotona vaimon seurana, vaikka tietenkin keskityn videoihin, kirjoihin ja kirjoittamiseen.

Sitä en oikeastaan edes ymmärrä, että mitenkä pienten lasten vanhemmat kykenevät opiskelemaan iltaisin, mutta kyllä heitäkin on opiskelijoissa tosi paljon.

Lisäys 27.8.2019: opiskelutoverini avasi LinkedInissä hieman sitä, miten pienten lasten vanhempana opiskelu on onnistunut. Ihan mutkatonta se ei ole ollut, mutta mahdollista kuitenkin. Voit lukea hänen kommenttinsa tästä linkistä.

Opintojen oikopoluista ja kiertoteistä

Kuten mainitsin, eivät kurssit ole yleensä erityisen vaikeita. Opintoja aloittaessani ohjaava opettajani suosittelikin minua skippaamaan minulle liian helpot (markkinoinnin) kurssit.

Näin voi toimia suorittamalla opintoja ns. RPL-metodilla (aikaisemmin hankitun osaamisen osoittaminen eli Recognition of Prior Learning). Aluksi ajattelin, että otan opinnoista kaiken irti ilman RPL:ää, mutta kun ajankäytön realismi alkoi valjeta, olen näin tehnytkin kun on ollut mahdollista.

Miltä tuntuu opiskelu englanniksi?

Oma juttunsa ovat koulutusohjelmani englanninkieliset opinnot. Kyse ei ole negatiivisesta asiasta, vaan osittain juuri halusinkin opiskella englanniksi. Sillä vaikka puhun, kirjoitan ja ymmärrän englantia erittäin sujuvasti sekä töissä että vapaalla, ei lisäharjoitus ole koskaan globalisoituvassa maailmassa pahitteeksi.

Vaan kyllä se silti vaatii enemmän prosessointia kuin äidinkielellä opiskelu. Varsinkin jos ja kun on tehnyt 8-10h työpäivän ennen illan kurssia, on selkeästi vaikea joskus keskittyä. Veikkaisin, että niille opiskelijoille, joille markkintointiviestinnän tai johtamisen sanasto ei aina ole tuttua, voi luentojen seuraaminen tuottaa ihan oikeita vaikeuksia.

Erittäin hyvä kielitaito on toki vaatimuksena opiskeluihin pääsemisessä, mutta on silti eri asia skarpata pääsykokeissa kuin suorittaa 90 opintopistettä englanniksi. Kotitestinä omasta kuullun ymmärtämisen taidosta pidän esimerkiksi sitä, että kykeneekö kuuntelemaan sujuvasti englanninkielistä äänikirjaa vaikkapa johtajuudesta. Kokemuksistani äänikirjojen eri alustoista voit lukea seuraavasta linkistä: https://jukkaniittymaa.com/2019/05/18/audible-bookbeat-apple-book-vai-storytel/

Mitä hyötyä opinnoista on ollut tähän mennessä?

Kuvasin motivaattoreitani tarkemmin täällä vuosi sitten aloittaessani opinnot. Tiivistettynä tuossa kirjoituksessa mainitsin lähteväni hommaan käyttääkseni vapaa-aikaani systemaattiseen oppimiseen ja ymmärtääkseni paremmin viestintää sekä johtamisen teoriaa.

Ihan täysin en ole onnistunut keskittymään pelkästään opintoihin, sillä minua kiinnostaa yksinkertaisesti niin moni asia, että itseopiskelen paljon muutakin ohessa. Esimerkiksi viime talvena innostuin Hubspotin sertifikaateista ja suorittelin niitä viikonloppuisin ihan vain ilokseni.

Totta puhuakseni Haaga-Helialla olisi myös paljon opittavaa Hubspot Akatemialta siitä, kuinka rakennetaan onnistunut video-opintoalusta. Kokemuksistani Hubspotin Akatemiassa voit lukea lisää seuraavasta linkistä: https://jukkaniittymaa.com/2019/02/23/kokemuksia-hubspot-academy/

Yhden aikakauden loppu

Oli myös jonkinlainen yllätys, että tämä viestintäjohtamisen koulutusohjelma päättyi vuosikurssiini. Olemme siis viimeiset jotka tämän COMMAn käyvät. Tämä ei vaikuta juuri opintoihini, sillä vanhat ja poistuneet kurssit sitten vain korvataan uusilla.

Uudistuneessa MBA-kokonaisuudessa Master-tutkintoja on niputettu ja viestintäjohtaminen on sulautettu osaksi liiketoiminnan johtamisen ja kehittämisen koulutusta: http://www.haaga-helia.fi/en/education/masters-degree-programmes-english/leading-business-transformation-masters-degree-helsinki?userLang=fi

Tuon ohjelman sisällä on sitten mahdollista erikoistua esimerkiksi digitaaliseen markkinointiin ja viestintään, jota kuvataan Haaga-Helian sivuilla seuraavasti:

“This specialization prepares students to develop and manage marketing and communications strategically. Studies acquaint students with the use of data and digital environments to design creative solutions for the interaction between organization and its stakeholders.“

Asiaa hieman pohdittuani muutos saattaa olla toki hyvä idea. Näin opintoihin saadaan mukaan enemmän uutta ja varsinkin digitaalisuus ja data tulenevat näyttelemään isompaa roolia. Tämä on ihan perusteltu linjaus, sillä jos jokin toimiala, niin viestintä ja markkinointi ovat muuttuneet digitalisaation seurauksena valtavasti teknisemmiksi. Tätä aihepiiriä sivusin hieman aiemmassa postauksessani täällä.

Parasta tähän mennessä

Suurimmaksi arvoksi ensimmäisen vuoden perusteella sanoisin sen, että olen oppinut lisää siitä mistä halusinkin, eli viestinnästä ja johtamisesta. Se tuskin yllättää, kun ottaa huomioon, että kyseessä on juuri viestintäjohtamisen koulutusohjelma. 🙂

Osin tämän kokemuksen selittää se, että en ole viestintää tehnyt juurikaan työkseni historiassa. Toki tämä taitaa olla määrittelykysymys, sillä esimerkiksi johtajuutta ei voi mielestäni tehdä ilman viestintää. Lisäksi edellisessä työpaikassani tein myös yhteistyötä viestinnän huippuammattilaisten kanssa esimerkiksi Suomi100-projektin yhteydessä ja sain näin käytännön näkemystä aiheesta. Koen kuitenkin, että tiedän nyt paljon paremmin miten viestintää tulisi tehdä oikein sekä teoriassa että käytännössä.

Kurssisuositus

Erityisen hyödyllinen kokonaisuus aiheesta oli viime keväänä käymäni kriisijohtamisen ja -viestinnän kurssi, tarkemmin “Issue/Crisis Communication”. Aineen lehtori on inspiroiva tyyppi, jonka oma innostus kurssiin tarttui helposti. Kurssin ytimessä oli kriisiviestintä, jota hän kuvasi osuvasti ”tiivistetyksi viestinnäksi”. Kurssi huipentui kriisiviestinnän simulaatioon, joka oli kyllä kuumottava kokemus jo sekin. Iso peukku tuolle ja toivottavasti tämä kurssi säilyy osana uutta ohjelmaa.

Sana opiskelutovereista

Oman mainintansa ansaitsevat myös opiskelutoverit. Olen tutustunut moneen huikeaan viestinnän ammattilaiseen juurikin yhteisten tehtävien ja kontaktituntien parissa. Toivottavasti edes osaan pysyy yhteys myös opintojen jälkeen.

Erityisen kiinnostavia ovat olleet myös opiskelutoverien RPL-luennot, eli esitelmät joilla he ovat osoittaneet kurssin osaamisen luentomuotoisesti. Näillä luennoilla on saanut tietoa, jota olisi käytännössä mahdotonta saada muussa muodossa.

Thesis eli opinnäytetyö

Kolmasosa opinnoista (30 opintopistettä) on varattu opinnäytetyötä varten. Aiheen saa käytännössä valita itse, mutta sen sisältöön on aika paljon akateemisia vaatimuksia. Opinnäytetyöt ovat soveltavan tutkimuksen saralta (applied research), eli tehtävänä on ratkaista jokin todellinen ongelma maailmasta.

Aloitin lopputyöni valmistelun ja kartoittamisen jo viime talvena. Prosessi vain on edennyt valitettavan hitaasti, lähinnä kai omista työkiireistäni johtuen. Tänä syksynä toivoisin saavani lopputyön hyvälle mallille.

Olen saanut töistä luvan käyttää lopputyöhön maltillisesti aikaa, sillä aiheeni tukee ainakin välillisesti työnantajani Sherpan erästä pro bono –hanketta liikkeelle nimeltä Lähde. Käytännössä autamme Sherpan voimin hanketta ilmeen, viestinnän ja strategian osalta. Lähde-liikettä koordinoivat Turun yliopiston kasvatuspsykologian apulaisprofessori Niina Junttila ja Helsingin yliopistossa luokanopettajaksi opiskeleva Emil Salovuori ja siitä julkaistaan lisätietoa syksyn aikana.

Käytännössä haluan tutkia eri hyväntekeväisyysjärjestöjen mahdollisia yhteistyön esteitä ja löytää työkaluja näiden esteiden ylittämiseen. Tutkimuksen aihe on siis selvillä ja myös toteutustapa, mutta virallinen tutkimuskysymys on vielä auki.

Sivuhuomiona todettakoon, että oppariini liittyen kyselin juuri LinkedInissä apuja lähdekirjallisuuteen ja edelleen otan mielelläni vinkkejä vastaan.

Verkostoidun myös tosi mielelläni kanssasi, jos koet, että sinua saisi haastatella aiheesta tässä loppuvuoden aikana. Haastattelut tulen järjestämään mitä luultavammin sähköpostilla/kyselylomakkeella/puhelimella, ellet sitten satu vaikuttamaan Helsinki/Espoon alueella.

Valmistumisen tavoite

Olen ottanut tavoitteekseni saada opinnot tehtyä vuoden 2020 loppuun mennessä. Hiukan menee siis pitkäksi, mutta menkööt.

Tällä tiedolla tämä tavoitteeni pitäisi olla hyvinkin mahdollinen, sillä jos suoritan kaikki tälle syksylle aikomani kurssit, jää enää yksi kurssi ja opinnäytetyön viimeistely.

Ensimmäisestä vuodesta kuitenkin oppineena, pidän silti mahdollisena, että joku kurssi jää kesken ja ensi vuodelle jää näin hiukan enemmän muutakin tehtävää. Olisi se toki ihan huippua, jos silti saisin homman hoidettua ennen 2020 kesälomia.

Next steps

Niin hullua kuin se ehkä onkin, niin olen jo miettinyt, että mitäs sitten opiskelisi tämän jälkeen? Ajatuksia, ideoita ja haaveita toki on, mutta säästän niistä puhuminen julkisesti sitten siihen blogaukseen, jonka kirjoitan kun tämä MBA:ni on maalissa. 🙂

Koitin edellä kirjoittaa myös sellaisia asioita, joita ei välttämättä tule ajatelleeksi hakiessa tai mitä ei löydä hakuoppaista. Paljon muutakin tietenkin matkalle mahtuu ja jos sinulle heräsikin kysymyksiä tai mietteitä aiheesta, niin kerro se kommenteissa, nakkaa minulle meiliä jukka@jukkaniittymaa.com tai laita verkostoitumiskutsu LinkedInissä ja jatketaan juttua siellä.

Tilaa blogini sisällöt uutiskirjeenä sähköpostiisi

Tlauksen lopettaminen on mahdollista koska tahansa ja osoitettasi käytetään vain tämän blogin sisältöjen jakamiseen.

Aina Parempaa Johtajuutta 2019

#ainaparempaajohtajuutta

Verkostoidu kanssani LinkedInissä: https://www.linkedin.com/in/jukkaniittymaa/

Ota yhteyttä: jukka@jukkaniittymaa.com