Mitä on valmentava johtajuus?

Tässä blogauksessani esittelen lyhyesti sen mitä on valmentava johtajuus Marjo-Riitta ja Vesa Ristikankaan kirjan pohjalta. Blogaukseni ei siis ole varsinainen kirja-arvostelu (mutta jos olisi, saisi kirja 10/10 pistettä), vaan pikemminkin teoksesta ajatuksia ammentava tiivistys ja näkökulma.

Valmentava johtajuus

“Valmentava johtajuus on kokonaisvaltainen tapa olla, vaikuttaa toisiin ja tulla vaikutetuksi. Se on arvostavaa, osallistavaa ja tavoitteellista yhteistoimintaa, jossa yksilöiden potentiaali vapautuu ryhmän ja organisaation käyttöön. Ryhmän potentiaali tukee vastavuoroisesti yksilöiden voimaantumista. Valmentava johtajuus perustuu luottamukseen ja se kuuluu kaikille.” Valmentava johtajuus

Sitaatti kirjasta kiteyttää periaatteessa jo kaiken oleellisen, mutta teos on silti täynnä hyvää tietoa ja ehdottomasti lukemisen arvoinen tietopaketti. Valmentavaa johtajuutta käsitellään monelta eri kantilta ja siihen myös annetaan työkaluja runsain mitoin. Suosittelenkin teosta ihan jokaiselle johtamisesta kiinnostuneelle tai jo työkseen johtavalle.

Esteet hyvän tiellä

“Ryhmän potentiaali tulee käyttöön, kun johtajat saadaan johtamaan, yhteistyö toimimaan ja porukka kulkemaan samaan suuntaan.”

On hyvä kysymys, että miksi  valmentava johtajuus ei sitten ole yleisesti ottaen johtamisen tavoiteparadigma ainakin tieto- ja asiantuntijatyön saroilla. Esittelen seuraavassa omat top3-veikkaukseni:

1. Valmentavassa johtajuudessa ei pääse pomottamaan

Ensimmäisenä mieleeni tuleva syy on se, että valmentavan johtajan tehtävä ei ole sanella päätöksiä, vaan esittää oikeita kysymyksiä. Valmentava johtaja ei siis pomota tai käytä pelkkää asemaansa asioiden edistämiseen, ainakaan ellei ole ihan välttämätön pakko [1].

Tämä voi olla vaikeaa, ainakin jos on hakeutunut johtajaksi saadakseen käyttää valtaa tai kokee suurta tarvetta hallita jokaista yksityiskohtaa mikromanageroimalla.

”Valmentava johtaja on aina ensin itse mallina niistä asioista, joita toivoo levitettävän joukkoihinsa.”

2. Valmentava johtajuus perustuu yhteispeliin

Toinen syy saattaa olla se, että valmentava johtajuus perustuu aina dialogille ja se vaatii aina aikaa ja myös kärsivällisyyttä sekä sitoutumista prosessiin kaikilta osapuolilta. On mahdollista, että nopeita tuloksia saattaa tulla hitaammin kun käskyttämällä, mutta väitän, että ihmisten sitoutuminen ja motivaatio vastaavasti kasvavat kaksin verroin.

“Valmentava kulttuuri saavutetaan korostamalla yhtestyötä, ei yksilösuorituksia.”

Väitän myös, että empatia ja kyky kuunnella ovat perusvaatimuksia valmentavalle tavalle johtaa, eivätkä ne välttämättä ole ominaisuuksia, jotka saavat hakeutumaan johtajaksi; luultavammin empaattinen kuuntelija itse asiassa jopa välttelee johtajapositiota.

Positiivista on silti, että viime vuosina empatian tärkeys osana johtamista on alettu tiedostamaan ainakin niillä toimialoilla, joissa asiantuntijan kognitiivinen kyvykkyys on laskutuksen perusta.

3. Valmentava johtajuus perustuu rehellisyyteen

Kolmas tekijä on se, että toimiva valmennussuhde vaatii aina luottamusta, avoimuutta ja erilaisuuden hyväksymistä. Näitä ei synny ilman rehellisyyttä, joka voi olla yllättävän vaikeaa joillekin – ainakin jos on oppinut pelkäämään sanomisiaan.

”Jos yhteisö ei voi puhua totta ilman pelkoa ei-toivotuista vaikutuksista, tuloksenteko kärsii. Hyvä mittari on tiimitasolla se, miten hyvin ryhmä kykenee käsittelemään yhdessä myös arkaluontoisempia asioita.”

Toki on varmasti paljon muitakin syitä siihen, miksi valmentava johtajuus ei vielä ole vallitseva tapa toimia. Uskon kuitenkin, että lukemalla tämän kirjan on vaikea olla eri mieltä kyseisen johtamismetodin erinomaisuudesta – ainakin tieto- ja asiantuntijatyön kohdalla.

Valmentava johtaja

Kirjassaan Ristikankaat kokoavat myös niitä ominaisuuksia, joita valmentava johtajasta tulisi löytyä. Voitkin katsoa, että tunnistatko itsesi seuraavista:

Johtajuuden ristiriidat

[1] Loppuhuomiona on myös hyvä todeta, että valmentava johtaja ei silti saa pakoilla vastuuta, vaan tarpeen tullen on pystyttävä tekemään päätöksiä – joskus vaikeitakin.

“Esimiesroolissa ei voi miellyttää kaikkia. Yhteisistä päätöksistä on pidettävä kiinni, vaikka kaikki eivät siitä aina pitäisi.”

”Johtajuus ei ole mekaniikka. Välillä toimii kaikki, mikään ei toimi aina.” Alf Rehn