Kuinka tekoäly säästää Netflixiltä miljardin vuodessa ja muutakin juttua AI:sta
Johdanto
Kävin kesälomalla LinkedInissä paljon hyviä keskusteluja tekoälystä. Aiheet vaihtelivat aina AI:n kehittämistä ohjaavasta eettisestä pohdinnoista käytännön opiskelukokemuksiin “Elements of Ai” -kurssilla. Näiden pohjalta nälkä kasvoi syödessä ja ajattelin avata hiukan enemmän sitä mitä konkreettista lisäarvoa uskon tekoälyn tuottavan lähivuosina liike-elämälle.
Mutta ennen sukeltamista syvemmälle aiheeseen suosittelen lukemaan oheisen, aiemmin kirjoittamani blogauksen, ainakin jos aihepiirin terminologia ei ole tuttua:
Miksi AI:sta kannattaa olla kiinnostunut
Tekoäly tuntuu kiinnostavan jo kohtuullista joukkoa ihmisiä ja hyvä niin. Mutta jos ei vielä kiinnosta, niin olen kyllä sitä mieltä, että varsinkin yritysten johdon tulisi kiinnostua pikaisella aikataululla.
Aiheen oikea-aikainen omaksuminen saattaa näet piankin olla ratkaiseva tekijä kilpailukyvylle.
“Liiketoiminnassa on aina kaksi aikajännettä. On olemassa “nyt” ja on olemassa pidempi, visiomainen aikajänne. … Visiomainen aikajänne tarkoittaa sitä, että on jatkuvasti arvioitava, miten maailma muuttuu vaikkkapa kymmenen seuraavan vuoden aikana.” Matti Alahuhta, lainaus kirjasta “Johtajuus”
Oma suhde tekoälyyn
Minua tekoäly, sekä sen haasteet että mahdollisuudet, ovat kiinnostaneet jotakuinkin teini-iästä asti. Kiinnostukseni on kuitenkin ollut lähinnä mielikuvituksellista tulevaisuuden kuvittamista; milloin teknologinen singulariteetti sai aikaan utopian, milloin dystopian.
Tätä tapaani käsitellä aihetta varmasti selittää vahvasti luova historiani: elokuvaopiskelijaa kun tietenkin kiehtoivat kaikki ne tarinat joita robotiikka ja AGI mahdollistivat.
Muistan esimerkiksi eräänkin pöytälaatikkoon kirjoittamani käsikirjoituksen miehestä, joka leikkaa vahingossa käteensä haavan vain huomatakseen, että on androidi. Tämä havaintonsa saa miehen kyseenalaistamaan oman identiteettinsä, mutta ensin hänen on paettava laboratoriosta, jossa tajuaa olevansa vain koekaniini muiden androidien joukossa.
Kuitenkin varsinkin muutaman viime vuoden aikana otsikon kaltaiset ilmiöt tekoälyn todellisesta hyödyistä ovat vahvistaneet ymmärrystäni siitä, että nyt olemme todellakin saapuneet siihen pisteeseen, missä AI:ssa ei ole enää kyse pelkästään scifistä.
Ymmärrys tekoälyn mahdollisuuksista lisääntyy
Ymmärryksen lisääntymisen myötä olen suunnannut omaa huomiotani pikku hiljaa tekoälyn realistisiin sovelluksiin. Sillä kun kyse ei ole enää pelkästä science fictionista, vaan todellisesta maailmaa muuttavasta ilmiöstä, on selvää, että aikaiset omaksujat ovat tulevaisuudessa etulyöntiasemassa.
Suurimmat hyödyt tekoälystä saadaan tällä hetkellä big datan analysoinnista myynnin, markkinoinnin ja prosessien tehostamisen parissa. Niistä lisää vielä myöhemmin tämän blogin lopussa.
Kaupankäynnin tehostamisen lisäksi uskon, että myös mm. online-asiakaspalvelun lähitulevaisuus ovat chatbotit ja assistentit, joita ei ennen pitkää enää erota ihmisestä.
Toki kehityksen alkuvaiheessa, jota nyt elämme, botit vastaavat lähinnä yksinkertaisiin ja helppohin kysymyksiin, ohjaten vaikeat ihmisille. Veikkaan kuitenkin, että näiden AI-assistenttien oppiessa ja kehittyessä, tilanne varmasti kehittyy huimasti muutamassa vuodessa.
Tämä Googlen esittelemä assistentti antanee jo melko hyvän käsityksen siitä missä kehityksessä mennään:
Tekoäly ei vie monenkaan duunia
Tekoälystä puhuttaessa ei voi olla törmäämättä keskusteluun töiden menettämisen mahdollisuudesta AI:lle. On kuitenkin todennäköistä, että laajamittainen pelko on aiheeton. Järkyttävät otsikot kuten “40% töistä on katoamassa tekoälyn takia!” [1] ovat lukemani mukaan liioiteltuja.
Tuoreen (06/2018) McKinseyn tekemän raportin mukaan vain noin 0-30% ammateista on korvattavissa tekoälysovelluksilla tulevina lähivuosina, eli todellisuus lienee jossain välimaastossa:
Työtehtäviä kyllä poistuu, mutta tämä tarkoittaa lähinnä työnkuvan muuttumista, eikä niinkään työn katoamista. Uuden oppimiseen kykenevää asiantuntijaa tarvitaan siis edelleen, hän vain saa työkaluja tehdä työnsä paremmin.
Yksittäisen työtehtävän korvaaminen AI:lla ei siksi ole intohimoiselle asiantuntijalle uhka, vaan uusi työkalu eli mahdollisuus.
Käytännössä kehitys tarkoittanee sitä, että tulevaisuudessa ihmisten työ on vähemmän rutiinien pyörittämistä. Haluaisin jopa sanoa, että kivempaa, mutta se lienee näkökulmakysymys.
Occupations made up of physical activities in highly structured environments or in data processing or collection will see declines. Growing occupations will include those with difficult to automate activities such as managers, and those in unpredictable physical environments such as plumbers.
AI:n ilmiselvät hyödyt
Lopuksi haluan nostaa vielä tarkemmin esille hyvän esimerkin siitä, miten big dataa voidaan käyttää esim. markkinoinnin ja asiakastyytyväisyyden kehittämiseen:
Otsikon Netflix-esimerkin [3] säästöt syntyvät esimerkiksi niin, että palvelun AI osaa ehdottaa käyttäjälle sopivaa sisältöä nopeasti. Sillä Netflixin tutkimuksen mukaan; jos käyttäjä ei löydä Netflixistä 90 sekunnissa kiinnostavaa katsottava, hän poistuu palvelusta – lopulta pysyvästi.
Mutta estäessään käyttäjän turhautumisen suosittelemalla sopivaa katsottavaa nopeasti, Netflixin tekoäly estää tilaajien turhautumisen ja sitä myöden poistuman. Tämän asiakaspysyvyyden rahalliseksi arvoksi on arvioitu juurikin tuo yksi miljardi dollaria per vuosi. Ei hassumpi säästö, vai mitä?
Soveltaminen muihin bisneksiin
Edellinen Netflixin business case -esimerkki on pienellä aivojumpalla käännettävissä mille tahansa verkkokaupan tai kohdennetun mainonnan saralle. Kun asiakkaalle näytetään sitä mitä hän luultavasti voi olla vailla, on personoidulla mainonnalla, sisällöllä ja hinnoittelulla mahdollisuus kasvattaa online-myyntiä jopa 30%
Muita hyötyjä ovat mm. logistiikan ja varastoinnin tehostaminen, ostamisen ja kilpailutuksen automatisointi, sähkönsäästö teollisuudessa, hoitotyön helpottuminen ja niin edelleen. Kannattaa lukaista yllä olevaan kuvaan linkattu McKinseyn raportti, jos haluat tarkemman käsityksen mahdollisuuksista.
Yhteenveto
Tekoäly tarjoaa jo mahdollisuuksia bisnekseen. Se ei kuitenkaan ole viemässä (juuri) kenenkään töitä, vaan on pikemminkin työkalu, jonka käytössä on vielä paljon opiskeltavaa. Lähitulevaisuutta ei kannata pelätä, mutta siltä ei myöskään kannata odottaa scifi-ihmeitä. Tekoälyssä on kuitenkin kyse lopulta enemmän tai vähemmän vasta tietojenkäsittelyn kehittyneemmästä versiosta.
Hyvä tapa maallikolle aloittaa aiheeseen tutustuminen on vaikkapa alussa mainitsemani Elements of AI -kurssi tai Jussi Marttisen kirja “Palvelukseen halutaan robotti”.
Kirjoituksen linkit
[1] http://fortune.com/2017/03/24/pwc-robots-jobs-study/
(c) Aina Parempaa Johtajuutta 2018
#ainaparempaajohtajuutta
https://www.linkedin.com/in/jukkaniittymaa/
S-postia voit lähettää myös: jukka@jukkaniittymaa.com