Tekoäly – laajennettu perussanasto (2018-2019)

28.7.2018

Huom!

Löydät päivitetymmän tekoälysanaston alla olevasta linkistä:

Päivitetty tekoälysanasto

Tämä versio AI-sanastosta on auttamattomasti vanhentunut, mutta jää sellaisenaan kuitenkin historalliseksi datapisteeksi edustamaan 2018-2019 aikakauden AI-kieltä ja -terminologiaa.

Johdanto

Ajatus tähän “Tekoäly – laajennettu perussanasto” -blogaukseen syntyi, kun olin kirjoittamassa yhteenvetoa suorittamastani “Elements of AI” -kurssista. Huomasin näet, että aihepiiri sisältää melko paljon termejä, joiden merkitys pitää tietää jollain tasolla ymmärtääkseen lukemansa. Siksi päätin koittaa koota alle aihepiirin perussanastoa, johon olen vuosien varrella törmännyt ollessani aiheesta kiinnostunut.

Mutta kuten usein, niin nytkin nälkä kasvoi syödessä ja sanasto kasvoi muutamasta avaintermistä hieman laajemmaksi. Osaltaan halukkuuteeni laajentaa perussanastoa vaikutti myös se, että suppeita suomenkielisiä sanastoja löytyi nopeasti googlaamalla useita. Lähteitä ja linkkejä muihin sanastoihin löydät blogauksen lopusta.

Kenelle?

Tekoälyn laajennettu perussanasto on tarkoitettu kaltaiselleni tekoälyn mahdollisuuksista kiinnostuneelle maallikolle, ja ennen kaikkea niille, jotka vastaavat organisaationsa tulevaisuudesta myös 4. teollisen vallankumouksen aikakaudella.

“Liiketoiminnassa on aina kaksi aikajännettä. On olemassa “nyt” ja on olemassa pidempi, visiomainen aikajänne. … Visiomainen aikajänne tarkoittaa sitä, että on jatkuvasti arvioitava, miten maailma muuttuu vaikkapa kymmenen seuraavan vuoden aikana. Globaalin yrityksen johtajan, miksei jokaisen muunkin johtajan, tulee toisin sanoen elää joka päivä myös tulvaisuudessa.”
Matti Alahuhta kirjassaan “Johtajuus – kirkas suunta ja ihmisten voima”

Alan asiantuntijat kokevat ehkä tarvetta lisätä tai tarkentaa termejä ja otankin mielihyvin vastaan palautetta ja vinkkejä LinkedInin kautta: https://www.linkedin.com/in/jukkaniittymaa/

Tekoälyn laajennettu perussanasto

Sanastoa päivitetty viimeksi 30.11.2019. Päivitetyn sanaston löydät osoitteesta: https://jukkaniittymaa.com/2023/07/11/paivitetty-tekoalysanasto/

A

AI: tulee sanoista Artificial Intelligence, eli keinotekoinen älykkyys eli keinoäly eli tekoäly eli koneäly. Yleisimmin taitaa olla käytössä muoto tekoäly. Käytännössä koodia, joka pystyy toimimaan ja kehittymään (yleensä) yhdessä tehtävässä ilman ihmisen jatkuvaa valvontaa. Maailmalla voidaan käyttää myös muodossa IA, esim. ranskaksi tekoäly on ”Intelligence Artificielle”.

AI winter: katso Tekoälyn talvi.

AGI: Artificial General Intelligence on kuin tekoäly ”on steroids”, eli ihmisen tasoiseen ongelmanratkaisuun ja työskentelyyn kykenevä oppiva entiteetti. Tarvittava teknologia vielä hamassa tulevaisuudessa, arviot AGI:n saavuttamisesta vaihtelevat akselilla 2040-2075.

AiRo: Artificial Intelligence & Robotics eli ehdotus kattotermiksi tekoälylle ja robotiikalle. Suomessa AiRo-agendaa edistää http://airoisland.fi/

AR: Augmented Reality eli lisätty todellisuus. Ei suoraan liity tekoälyyn, mutta AR:än taustalla voi olla tekoäly(jä) tuottamassa sisältöä päätelaitteelle. AR-päätelaite voi olla esim. älypuhelin, Microsoftin Hololens, Googlen lasit tai vastaava teknologia, joka yhdistää reaalimaailman ja digitaalisen maailman. Hyvänä esimerkkinä Pokemon Go -peli, mutta AR-teknologia tuottaa lisäarvoa jo teollisuudessa esim. tuotekehityksessä.

Androidi: ihmisen näköinen robotti, katso robotti

Algoritmi: prosessikuvaus joka kertoo mitä milloinkin prosessissa tapahtuu. Esimerkiksi jos laitat valot katkaisijasta päälle, kulkee virta lamppuun ja se valaisee. Jos virtaa ei ole ja painat katkaisijaa, ei lamppu syty. Jos et paina katkaisijaa, ei lamppu syty. Jos virtaa on ja painat katkaisijaa eikä lamppu syty, siirry tarkempaan vianmääritysalgoritmiin.

Automaatio: kattotermi pitkienkin ennalta määriteltyjen prosessien itsenäiselle suoritukselle.

Anturi: laite, joka tekee havaintoja maailmasta ja muuttaa ne dataksi. Tätä saatua dataa mm. tekoäly tarvitsee oppiakseen

Automaatti: suuria määriä sarjatuotantona tekevä automaatio. Teollisuudessa robottia yksinkertaisempi ratkaisu.

B

Big Data: iso määrä tietoa eri lähteistä. Lähteinä mm. sosiaalinen media, verkkoon dataa tuottavat anturit tai asiakaspalautteet. Big data on tekoälyn työkaluna arvokasta, sillä se voi löytää siitä esim. uusia trendejä tai piilossa olevia syitä ja seurauksia.

Botti: ohjelmallinen robotti, eli kasa koodia, joka toistaa annettua tehtävää. Lyhennelmä sanasta robotti, mutta sovellettuna digitaalisiin ympäristöihin.

C

Chatbotti: lähinnä asiakaspalvelutarpeisiin kehitetty bottityyppi, joista kehittyneimmät voivat “oppia” keskusteluista asiakasrajapinnassa. Yleisemmin kuitenkin vain eräänlainen monivalintakysely.

Cobotti eli Cobot: collaborative robot eli yhteistyörobotti. Käytännössä robotti, joka kehitetty auttamaan ihmistä työssään monesti samassa tilassa. Usein kykenevä oppimaan erilaisia tehtäviä, siinä missä normaali teollisuusrobotti tekee oletusarvoisesti vain yhtä tehtävää.

D

Digitalisaatio: kun yrityksen, palvelun tai tuotteen toimintaympäristö muuttuu verkon kautta koettavaksi tai muuten kokonaan tai osin bittimuotoon.

Drone: lentävä, toistaiseksi yleensä kauko-ohjattava laite, jonka jotkut laskevat robotiikan pariin. Sotateollisuus aseistaa ja älyllistää droneja tavoitteenaan tehdä automaattisia tappokoneita. What could go wrong?

E

Etiikka/moraali: pohdintaa oikeasta ja väärästä. Kuka vastaa tekoälyn teoista, kuka omistaa koneälyn keksinnöt, koska AGI:lla on oikeus päättää omista asioistaa? Nämä aspektit kannattaisi miettiä etu-, eikä jälkikäteen. Vaikka etiikka ei sinäänsä kuulu tekoälyn termeihin, on se kuitenkin hyvä mainita sanastossa tärkeytensä takia.

H

Heikko tekoäly: nykyiset tekoälyratkaisut ovat kaikki heikkoja tekoälyjä. Tämä tarkoittaa sitä, että ne suorittavat melko orjallisesti – joskin mahdollisesti toimintaansa tehostaen – vain sitä tehtävää, johon ovat suunniteltu.

HLMI: human level machine intelligence, katso AGI.

https://www.ted.com/talks/nick_bostrom_what_happens_when_our_computers_get_smarter_than_we_are — *Lähde: Nick Bostrom, “What happens when our computers get smarter than we are?”*

I

ICT: tulee sanoista information and communication technology, eli tieto- ja viestintätekniikka eli tietotekniikka eli IT. Tietokoneiden avulla tehtävää tiedon käsittelyä ja keräämistä.

Ihminen: AGI:lla varustettu biologinen androidi.

IoT: Internet of Things eli esineiden internet, jossa esineet ja komponentit ovat kiinni verkossa. Käytetään myös termejä asioiden internet, teollinen internet, laitteiden tai tavaroiden internet. Käytännössä tarkoittaa esim. sitä, että jääkaappisi on yhteydessä verkkokauppaan. Sieltä jääkaapin tekoäly voi sitten tilata sitä mitä on dataa hyödyntämällä oppinut sinun/kaltaistesi tarvitsevan.

K

Koneoppiminen: (big) datalla kehittyvä tekoäly.

Kyborgi: yleensä ihminen, jossa myös mekaanisia osia.

Kvanttitietokone: uusi tietokonetyyppi, jonka laskentatehon lupaillaan olevan järkyttävästi nykyisiä tietokoneita suurempi. Kehittyessään kunnolla toimiviksi kvanttitietokoneet voisivat ratkaista esimerkiksi AGI:in tarvittavan laskentatehomäärän.

“Kvanttitietokone voi ketterästi ratkaista ongelmia, joiden ratkaisu veisi tavallisilta koneilta yli miljardi vuotta” dosentti Mikko Möttönen, Aalto-yliopisto

Viimeisimpänä kvanttilaskennan läpimurtona voidaan pitää Googlen suoritusta, jossa sen kvanttiprosessori laski Googlen mukaan kolmessa minuutissa tehtävän, johon maailman tehokkaimmalta supertietokoneelta menisi 10 000 vuotta. Suorituksen todenperäisyys on kuitenkin vielä vahvistamatta.

N

Neuroverkko (neural network): aivojen hermosoluja jäljittelevä koodausmalli. Neuroverkon kauneus piilee siinä, että yhdistämällä useita neuroverkkoja, voi tekoäly kehittyä paremmaksi itsenäisesti (syvä)oppimalla.

Neljäs (4.) teollinen vallankumous: Uusi eksponentiaalisen kasvun aikakausi, jonka alkua todistamme tällä hetkellä. Fyysinen ja digitaalinen maailma sekoittuvat, jonka seurauksena paljon vanhoja työtehtäviä katoaa, mutta uusia syntyy tilalle.

P

Pilvipalvelu (Cloud service): jos ennen ostettiin lisenssi ohjelmaan, joka asennettiin omalle tietokoneelle, vuokrataan nykyään usein kk-maksullista palvelua, joka pyörii servereillä ympäri maailmaa. Palvelu voi kokonaan tai osin perustua tekoälysovelluksiin. Lyhenne esim. SaaS (software as a service).

R

Robotti: kehittynyt automaatiolaite, joka voi olla ihmisen näköinen androidi tai useimmiten tiettyyn tehtävään räätälöity aparaatti. Ilman tekoälyä toistaa 1:1 mekaanisesti ennalta ohjelmoitua prosessia.

S

Supertekoäly: ihmistä älykkäämpi tekoäly. Ensin ehkä vähän, sitten valtavasti, kuka tietää kuinka paljon? Vielä täysin scifiä, mutta ehkä joskus todellisuutta. Who knows?

Syväoppiminen: englanniksi deep learning. Yhdistelmä useita neuroverkkoja. Tyypillisiä sovelluksia esim. kuvien tunnistus. “Syväoppiminen ei kykene oppimaan käsitteitä, vaan ainoastaan käsitteiden ilmentymiä.” -Wikipedia

T

Teknologinen singulariteetti: äärettömän älykäs tekoäly, joka kehittää itseään kiihtyvällä vauhdilla. Katso Supertekoäly yllä.

Tekoälyn talvi (AI winter): pettymyksellinen ajanjakso, joka on historialisesti tapahtunut useasti tekoälyn kehityksen ollessa toivottua hitaampaa. Tällöin hype aiheen parissa on johtanut rahoituksen leikkauksiin, joka taas on hidastanut aiheen tutkimusta ja kehittymistä.

Tukiäly: nykyisiä tekoälyjä ehkä paremmin kuvaava termi. Järjestelmät kun eivät varsinaisesti ole vielä älykkäitä, vaan tuottavat älyä tukevia ratkaisuja.

Turingin testi: Alan Turingin kehittämä testi, jolla arvioidaan onko tekoäly niin älykäs, että sitä ei voi erottaa enää ihmisestä.

V

Vahva tekoäly: oikeastaan sama juttu kuin AGI tai HLMI.

Virtuaaliavustaja: usein ääniohjattuja botteja, kuten Applen Siri, Googlen Now, Microsoftin Cortina ja Amazonin Alexa. Näistä povataan isoa juttua. Suosittelen katsomaan elokuvan “Her” ja näet mahdollisen tulevaisuuden.

VR: Virtual Reality eli Virtuaalitodellisuus. Digitaalinen maailma, jota voi kokea eri päätelaitteiden kautta. Yksinkertaisimmillaan erikoiskameralla kuvattua videota, joka pyörii VR-laseissa ja mahdollistaa pään kääntämisellä kuvakulman vaihtamisen. Kehittyneemmät versiot ovat interaktiivisia, eli vuorovaikutteisia, kokemuksia, jossa käyttäjä voi vaikuttaa ympäristöönsä. VR:stä povataan valtavaa bisnestä varsinkin viihdekäyttöön, kun asiakas voi sukeltaa kokemukseen sisälle. Näissä virtuaalimaailmoissa tekoäly voisi olla koettavassa muodossa ja eräänä päivänä voi olla, että virtuaalimaailma on täysin aidon tuntuinen simulaatio meidän maailmastamme.