Tämä kirjoitus on päivitetty 4.4.2020, loppuun lisätty maininta koronaviruksen vaikutusten yhteneväisyydestä talouskriisin kanssa.

Miten koin 2008 alkaneen talouskriisin ja mitä siitä voi oppia?

Ensin huusin, sitten tärisin — kuin jokin demoni olisi poistunut kehostani.
Lopuksi olin helpottunut.

Kymmenisen vuotta sitten iski massiivinen talouskriisi, suurin sitten 2. Maailmansodan. Uuden vuosituhannen alussa olivat bisnekset sujuneet ehkä liiankin hyvin, kunnes 2008-09 taitteessa tuli järkyttävä romahdus.

Kirjassa ”The Challanger Sale” tuota aikaa kuvataan vapaasti suomennettuna näin:

“Vuoden 2009 alku oli unohtumaton. Maailmantaloudelta tippui pohja lähes yhdessä yössä ja b2b-myyntijohtajat olivat ymmällään. Asiakkaat olivat kertakaikkiaan kadonneet. Kaupankäynti lähestyi nollaa, luotto oli tiukassa ja käteinen vielä tiukemmassa. Myynnin johdolle tilanne oli täydellinen painajainen. Mieti itseäsi lähettämässä joukkosi matkaan joka aamu taisteluihin, joita he eivät voineet voittaa… Bisneksen teko oli käytännössä mahdotonta.”

Pankkikriisi kylvää totaalista tuhoa

Varmoina pidetyt tilaukset toisensa jälkeen peruttiin ja liikevaihdot kääntyivät jyrkkiin laskuihin. Moni uskoi, että “kyllä tämä tästä”, mutta kun kassanpohjat alkoivat pilkottaa, eikä luottoakaan enää herunut, alkoivat ensin lomautukset, sitten irtisanomiset. Yksi toisensa jälkeen sai lähteä. Eikä se tilanne siitä sitten parantunut vielä moneen vuoteen.

Vituiksihan se meni

Itse olin juuri 2008 saanut ylennyksen tuottajaksi ja vastuullani oli mm. uusiakashankinta. Sanomattakin lienee selvää, että se osa työstä meni kuten väliotsikko kertoo.

Tsemppasin ja taistelin kyllä minkä silloisilla taidoillani osasin. Pääasiassa sain kylmäpuheluissa kuulla “ei-oota”, sekä myös suoraa huutoa että haistattelua. Toki kova työ poiki pieniä voittojakin, ne olivat valo tunnelin päässä. Kunnes lopulta selvisi, että se valo olikin kohtituleva juna, joka ajoi ylitseni.

“Oikein kärjistettynä firmalle ei ole edes kriittistä se mitä se myy, kunhan se myy.”

“Tuotannollistaloudelliset syyt” oli irtisanomisen peruste. Ymmärsin tilanteen varsin hyvin, enkä ollut pettynyt tai katkera. En ollenkaan. Olin vain todella väsynyt kolme vuotta kestäneestä selkäsaunasta.

Kun siinä firmassa viimeiseksi jääneen työpäivän jälkeen kotiuduin: huusin, tärisin ja olin valtavan helpottunut: piiskaaminen oli sillä erää ohi. Mutta myös surullinen. Ihmisiä jäi ikävä, pomoakin.

Olisin halunnut onnistua viimeiseen asti.

Mitä tästä opittiin?

Edellä kuvattu oli tiivistettynä kokemukseni kymmenen vuoden takaa. Ei naminamia tai edes pientä Jacky-makupalaa. Karu kokemus, joka opetti liike-elämän realiteetteja: ilman fyrkkaa bisnes kuin bisnes kuolee pois.

Positiivinen kassavirta on kaiken a ja o.

Oikein kärjistettynä firmalle ei ole edes kriittistä se mitä se myy, kunhan se myy. Ja markkinoinnin tehtävä on aina tehdä myynnistä helpompaa, joko suoraan tai välillisesti.

Tämä on se suurin oppi mitä 2008 alkanut talouskriisi minulle opetti.

Vuonna 2018 olen tuosta kokemuksesta kiitollinen. Se opetti myös nöyryyttä.

Silloin kannattaa takoa kun rauta on kuuma: siksipä tämänkin kesäloman aloitus on mennyt tarjousta tehdessä.

Ihmiskunnalla kun on paha tapa toistaa virheensä säännöllisin väliajoin…

EDIT 4.4.2020 – Case: Koronavirus

Niin vähän tiesin tätä bloggausta kirjoittaessani, että se tulisi olemaan ajankohtainen keväällä 2020. Koronavirus pysäytti maailman ja iso osa yrityksistä on talouskriisiäkin pahemman katastrofin äärellä. Viestini on edelleen sama: myy, myy, myy! Ja muista, että myynti vuonna 2020 on muutakin kuin kylmäsoittamista; jos toki sitäkin, mutta kokonaisuutena myynti on asiakkaan ongelmien poistamista! Ja mitä useampi mahdollinen asiakas tietää yrityksesi kyvystä ratkaista akuutti ongelma, sitä todennäköisemmin saat kassaan fyrkkaa.

EDIT 6.9.2022 – Case: Venäjän hyökkäys Ukrainaan

Kuten edellä kirjoitin, ihmiskunnalla on tapa toistaa virheitään. Kammottavalla tavalla tämä tuli taas todeksi, kun naapurivaltiomme hyökkäsi raakalaismaisesti Ukrainaan. En lähde blogissani sen enempää asiaa ruotimaan, mutta toivon ja rukoilen kovasti joka päivä, että tilanne ratkeaisi rauhanomaisesti mahdollisimman pian ja yksi täysin turha hulluuden aika päättyisi. Sen seurauksena koko maailma, ja varsinkin Ukraina, Venäjän kanssa, ja  EU, kärsivät energiapulasta, raaka-ainepulasta, inflaatiosta ja epävakaudesta, josisa ei ole mitään järkeä. Ihmisen vallanhimo johtaa kyllä käsittämättömiin tekoihin tasaisin väliajoin ja niin vain jää tuleville sukupolville ihmeteltäväksi, että mitä järkeä siinäkin sodassa oli. Ja vastaus on aina sama: ei yhtään mitään, karvattomien apinoiden pullistelua kaikki tyynni.