Miksi ja miten kehittää luovuutta?
Luovuus on yksi kaikkein rakkaimpia aiheitani ja on suorastaan hämmentävää, että en ole sitä juuri käsitellyt blogissani. Näin siitäkin huolimatta, että luovuuden merkitys bisneksen moottorina korostuu jatkuvasti näillä leveysasteilla, missä bulkin tuottaminen on suorastaan tyhmää sijainnista, olosuhteista ja korkeista palkkakustannuksista johtuen.
Vaan eipä sillä, ettenkö olisi yrittänyt. Olen kyllä. Kirjoittanut useammankin tekstin aiheesta ja tehnyt ainakin yhden vlogauksen. Julkaisu-nappi vain on jäänyt aina painamatta. Katsotaan kuinka tällä kertaa käy?
Luovuuden tabu
Liekö syynä se, että en tiedä mistä aloittaa, koska aihe on niin läheinen? Vai se, että luovuudella on niin monta ulottuvuutta ja myös hieman huono kaiku varsinkin kovemman bisneksen puolella. Yksi lisähaaste on sekin, että monelle luovuus on melkein yhtä suuri tabu kuin älykkyys. Ehkä siksi, että se ei ole demokraattinen ominaisuus. Toiset ovat lähtökohtaisesti luovempia kuin toiset.
Ei muuten ole sattumaa, että älykkyys ja luovuus kulkevat usein käsi kädessä. Älykkäillä ihmisillä kun on usein taipumus olla luovia, sillä äly auttaa oppimaan ja yhdistelemään asioita… luovasti! 😀
Toki poikkeuksiakin löytyy, sillä esim. “Ainutlaatuiset aivot” kirjassa Kaja Nordengen mainitsee, että Andy Warholin ÄO olisi ollut 86. Luovuus EI siis ole varattu pelkästään älyköille. Toisena hyvänä esimerkkinä toimivat lapset: he vasta luovia ovatkin, kun todellisuuden kahleet ja säännöt eivät vielä liiaksi rajoita mieltä. Tästä löytyy hyvä esimerkki TEDx videossa, joka löytyy myöhemmin tästä kirjoituksesta.
“Every child is an artist, the problem is staying an artist when you grow up” – Pablo Picasso
Luovuuden määritelmä
Puhuttaessa näin moniulotteisesta käsitteestä, on hyvä määritellä se mitä termillä tarkoitetaan. Aihetta on tutkittu toki paljon, josta johtuen määrittelyt vaihtelevat, mutta Wikipedian tiivistys kattaa mielestäni hyvin eri variaatiot:
”Luovuus on olennaisilta osiltaan kykyä tuottaa uutta… Luovat produktit (eli luovien prosessin tulemat) voivat olla monenlaisia: matemaattisen ongelman ratkaisuja, keksintöjä, kemiallisen prosessin löytämistä, teoksia kuten musiikkikappaleita, runoja tai maalauksia, uusia filosofisia tai uskonnollisia systeemejä, uusia ajattelutapoja sosiaalisten ongelmien alalta, uusia tapoja hoitaa sairauksia, tai luovia keinoja muiden hallitsemiseksi.”
Oma suhde luovuuteen
Saan ihan valtavasti kiksejä upottautumalla luovuuden pyörteeseen milloin milläkin tavalla. Se voi olla kirjoittamista, musiikin tekemistä, kuvankäsittelyä tai vaikka strategian synnyttämistä saatujen tietojen pohjalta. Nämä kaikki – kuten myös se tosiasia, että lapsettomana minun ei ole koskaan tarvinnut kasvaa ”aikuiseksi” – ylläpitävät luovuuttani myös nykyään, kun työni asiakkuusjohtajana ei ole ehkä yhtä luovaa kuin vaikkapa video creativena. Sillä olen huomannut, että se on taito (joka ruostuu hiljalleen) siinä missä muutkin. Mitä enemmän sitä käytät, sitä paremmaksi siinä tulet. Jos ja kun sitten luo vähemmän, urautuvat ajatukset pikkuhiljaa turvallisiksi poluiksi ja mielestä katoaa omanlaisensa kirkkaus. Tätä kirkkautta en halua menettää.
Kaikki voivat oppia luovuutta
“Creativity is just connecting things. When you ask creative people how they did something, they feel a little guilty because they didn’t really do it, they just saw something. It seemed obvious to them after a while. That’s because they were able to connect experiences they’ve had and synthesize new things.” Steve Jobs
Kuten edellä totesin, toiset ovat perimänsä armosta toisia luovempia. Mutta tässäkään tapauksessa pelkkä lahjakkuus ei riitä mestaruuskisojen voittoon. Kärsivällisellä treenillä kuka tahansa voi oppia ja tulla luovaksi. Olen tämän nähnyt itsekin opettaessani tarinankerrontaa tai vetäessä workshoppeja: eräänkin kerran osallistujat juurikin vannottivat olevansa ei-luovia, mutta kuinka kävikään? Joka ikinen kykeni synnyttämään valtavan kiehtovia ja luovia videokäsikirjoituksia, kun heille ensin oli avattu tekniikka kuinka kertoa tarinoita jännittävästi.
Vinkkini luovuuden kehittämisen
Mikäli aitoa motivaatiota on, voi luovuutta kehittää mm. seuraavasti:
- Ylivoimaisesti tärkein taito luovuuden kehittämiseen on luominen. Aivot kun ovat käyttötarkoitukseensa mukautuva elin. Tämä tarkoittaa sitä, että mitä tahansa teetkin, niin tuo toiminta muovaa aivojen fyysistä rakennetta niin, että seurauksenaan aivot muuttuvat ko. luovuutta tukevaan suuntaan. Mekanismi on hidas, mutta todellinen. 10 000 tunnin jälkeen olet jo varmasti luova. Harmillisesti kuitenkin tuon jälkeen luovuus kääntyy helposti laskuun.
- Katso maailmaa vaihtoehtoisista ja yllättävistä näkökulmista. Itse koen esimerkiksi nyky- ja videotaiteen tarkastelun todella hyvänä keinona saada aivoihin uusia ajatuksia. En väitä ymmärtäväni kaikkea, mutta jo pelkästään yrittäminen synnyttää uusia ajatuksia ja ideoita aivoissani. Pidän hyvänä esimerkkinä esim. tätä Miikka Lommin puhuttelevaa teosta (NSFW):
- Toisaalta myös altistuminen kaikelle mahdolliselle kulttuurille tekee samaa: konsertit, museot, näyttelyt, uudet kulttuurit ja kokemukset FTW!
- Lukeminen kannattaa aina, sanoi muistaakseni Jörn Donner. Ja niinhän se tekee. Varsinkin fiktio saa aivot “näkemään” asioita, ja sitä kautta vahvistaa kykyä visualisoida uusia asioita. Tämä taas osaltaan auttaa luovuudessa. Niin tekee myös monipuolinen sanavarasto, joka kasvaa ja kehittyy lukemalla.
- Tutustu luovuutta tukeviin työkaluihin ja metodeihin. Eri luovuuden sektoreilla on erilaisia työkaluja, näitä löytyy jo tuhansittain vaikkapa YouTubesta (joka on käytännössä valtava hakukone, tätä ei Suomessa ole vielä ihan hiffattu). Kirjoita hakukenttään englanniksi esimerkiksi “how to write creatively” eikä varmasti lopu opiskeltava hetkeen kesken.
- Muutaman konkreettisen lisävinkin saat katsomalla tämän videon:
- Kolmesta videolla esitellystä työkalusta suosittelen kokeilemaan ainakin sattumalta valittua sanaa hampaita pestessä. On muuten yllättävän vaikeaa!
Yhteenveto aiheesta luovuus
Uskon, että yritysten johdolle alkaa jo kohta kirkastua, että bisneksien kehittämisessä tarvitaan jatkuvasti enemmän luovuutta. Erityisesti tuotekehityksessä ja markkinoinnissa luovien sisältöjen tarve asiakkaiden houkuttelemiseksi kasvaa kiihtyvällä tahdilla. Data ja alustat ovat toki arvokkaita työkaluja sisältöjen jakelussa ja optimoinnissa, sillä sitä kannattaa tehdä, mistä ihmiset ovat kiinnostuneita. Mutta jos kaikki tekevät samaa ennalta arvattavaa epäluovaa paskaa, ei kukaan kohta erotu massasta mitenkään.
Nyt onkin erinomainen hetki lähteä kehittämään omaa luovuuttaan tai sitten suosiolla todeta, että ostaa sen palveluna niiltä kenen intohimo se aina on ollut.
Mikäli päädyt jälkimmäiseen, niin kannustan olemaan rohkeasti yhteydessä allekirjoittaneeseen. Yhteystiedot löydät tuosta heti alta. 🙂
Mikäli haluat jatkossakin saada työkaluja ja pohdittavaa liittyen hyvään johtajuuteen, myyntiin, markkinointiin ja brändäämiseen, tilaa blogini uutiskirjeenä syöttämällä sähköpostisoitteesi alla olevaan kenttään.
Sähköpostiosoitettasi käytetään vain blogin sisältöjen jakamiseen.
Aina Parempaa Johtajuutta 2018
#ainaparempaajohtajuutta
https://www.linkedin.com/in/jukkaniittymaa/
S-postia voit lähettää: jukka@jukkaniittymaa.com