Miksi johtajan kannattaa olla johdonmukainen, aito ja luotettava?
Olen kai siltä osin tyypillinen suomalainen, että en erityisemmin pidä yllätyksistä, epäaidoista ihmisistä tai muutoksesta jota en voi hallita. Tämä tyypillisyys muuttuu kiinnostavaksi työmaaksi, kun ymmärtää sen merkityksen ja voiman johtamisen näkökulmasta. Tässä kirjoituksessani “Miksi johtajan kannattaa olla johdonmukainen, aito ja luotettava?” käsittelenkin sitä, miksi johtajan ei kannata olla liian impulsiivinen organisaatiossaan ja miten impulsiivisuutta voi koittaa hallita. Tarkoitukseni on siis avata otsikon teemoja ennen kaikkea heille, jotka tuntevat pienenkin piston aiheesta sydämessään.
Miksi emme pidä yllätyksistä?
Tiivistettynä: tasaisuuden ja luotattavuuden kaipaus tulee energiansäästön ja selviytymisen tarpeesta. Historiallisesti tarkastellen yllätykset ovat olleet riski – oli kyse sitten taistelusta, tulipalosta, huonosta sadosta tai reviirille tunkeutujasta. Varsinkin pohjolan karuissa olosuhteissa thrillseekkerit ovat olleet erityisen heikoilla perimän jatkumisen näkökulmasta ja muun muassa siksi kulttuurimme arvostaa rauhallista ja maltillista käytöstä.
Rauhallisuus kielii itsevarmuudesta, itsevarmuus herättää luottamusta, luottamus vapauttaa resursseja oleelliseen
Kyse on siis evoluution keittämästä biologisesta sopasta, johon yksilöllisen lisämausteensa antavat niin perimä, hermostomme, kuin myös varsinkin varhaislapsuuden kokemukset. Nämä tekijät yhdessä muodostavat tapamme käsitellä muutosta, epävarmuutta tai rutiinien puutetta.
Miksi emme pidä epäaitoudesta?
Aidon ihmisen parissa on helppo rentoutua – ainakin jos temperamentit ovat samankaltaiset. Kaikista ihmisistä tuntuu kivalta, kun aistimme nopeasti voiko uuteen tuttavuuteen luottaa vai ei. Tämä vapauttaa aivojen kapasiteettia muihin asioihin, kuten vaikkapa ongelmanratkaisuun tai bisneksen hieromiseen. Tästä syystä kuuleekin usein viisaasti todettavan, että myynti on ennen kaikkea luottamuksen rakentamista.
Epäluotettavan kanssa harva haluaa asioida ilman valtavaa bisnespotentiaalia, koska jos koskaan ei tiedä mitä tuleman pitää, niin aivot joutuvat varautumaan jatkuvasti yllätyksiin. Ja siitä ne eivät pidä, vaan stressaantuvat.
Miksi muutos pelottaa?
Myös muutosvastarinnassa on, ainakin osin, kyse energiansäästöstä. Uuden oppiminen on monelle pirun raskasta ja uuvuttavaa – eikä siihen mielellään lähdetä, ellei ole varmuutta positiivisesta ajan ja vaivan ROI:sta. Tämä tietenkin selittää kommunikaation tarpeen muutoksissa, mutta palataan tähän myöhemmin kuvien ja käppyröiden kera.
Miksi johtajan kannattaa olla johdonmukainen, aito ja luotettava?
Sanomattakin on kai selvää, että tempoileva, liian impulsiivinen tai epävakaa persoonallisuus ovat erittäin huonoja piirteitä johtajalle. Pahimmillaan organisaatio joutuu pelkäämään varpaillaan jatkuvasti sitä, että mistä tuuli tänään puhaltaa tai mitä uskaltaa sanoa.
Energiankulutusta seuraava ahdistus ja epävarmuus kalvavat työssä ja vapaalla ylläpitäen stressiä, joka käytännössä tuhoaa minkä tahansa asiantuntijaorganisaation tärkeimmän työkalun: ajattelun. Motivaattorina pelko on myös huonoin mahdollinen, sillä se heikentää kognitiivista suorituskykyä, mutta myös katoaa, kun pelon lähde poistuu. (Siksi esim. joskus hallituksen kannattaa antaa kenkää toimarille/johtajalle, joka ei kykene kontrolloimaan impulssiivisuuttaan ja jatkaa käytöksellään pelon ilmapiirin ruokkimista.)
On myös hyvä huomioida, että ihminen voi olla nopeasti innostuva ja kohtuullisen sähäkkä liikkeissään ilman, että on pelkoa lietsova tunnelmaterroristi. Aitous, ystävällisyys ja vilpittömät motiivit auttavat antamaan paljon anteeksi.
Mitenkä kehittää tasaisuutta
Fakta on, että johtajiksi päätyy usein kunnianhimoisia, vahvoja ja värikkäitä persoonia, joiden koneet käyvät muuta organisaatiota kovemmilla kierroksilla. Heidät huomataan ja usein he myös saavat asioita tapahtumaan. Tämä korkeaoktaanisuus voi kuitenkin myös pelottaa arempia. Siksi johtajan on hyvä miettiä kuinka omaa ulosantia voi tarvittaessa hieman tasoittaa.
Liika on silti tässäkin liikaa; jos johtajan oma energia ei yksikertaisesti istu dieselillä käyvään organisaatioon, kannattaa miettiä, löytyykö toisaalta menopeli, jossa korkeaoktaaninen polttoaine olisi vahvuus.
1. Itsetarkkailu
Ensimmäinen askel kohti johdonmukaista johtajuutta on halu tutustua itseensä, introspektio eli itsetarkkailu*. Kuka minä olen, mikä minua motivoi, miten minä kommunikoin visioni ja miten se otetaan vastaan? Itseensä tutustuminen, kuin myös kyky tunnustaa tarvittavat kehityskohteet, ovat aina paremman johtajuuden lähtökohta.
Itseensä tutustumisen voit aloittaa vaikka katsomalla tämän vlogaukseni tai lukemalla lisää motivaatioprofiilista täällä: https://jukkaniittymaa.com/2018/10/14/reiss-motivaatioprofiili-eli-miten-tutkia-tieteellisesti-omia-motivaattoreitaan/
2. Empatia
Jo mainittu empatia auttaa ymmärtämään muiden ihmisten tuntemuksia eri tilanteissa. Upeaa on, että empatiaa ja myötätuntoa voi harjoitella. Käytännössä siihen riittää se, että asetut tietoisesti toisen ihmisen asemaan. Tässä kohtaa kannattaa päästää irti liiasta rationalisoinnista ja keskittyä enemmän intuitioon ja tuntemiseen. Empatian harjoittelua voi kokeilla myös meditaation avulla. Veikkaan, että mediaatio saattaa kuulostaa monesta oudolta, mutta kannustan kokeilemaan ennakkoluulottomasti*.
Jopa 80% bisneskirjailija Timothy Ferrisin haastattelemista huippujohtajista ja –urheilijoista harjoitti tai oli harjoittanut jonkinlaista meditaatiota/mindfullnesia jossain vaiheessa uraansa (lähde: Titaanien työkalut). Kirjassa nimeltä mainittuja ovat esimerkiksi Arnold Schwarzenegger, Tony Robbins ja Ed Catmull. Myös Steve Jobsin, Madonnan, Hugh Jackmanin, Clint Eastwoodin ja George Lucasin tiedetään meditoivan.
Tässä yksi esimerkki testattavaksi aiheesta. Olen myös kirjoittanut omista kokemuksistani meditaation parissa täällä: https://jukkaniittymaa.com/2019/04/22/meditointi-ja-mindfulness/
3. Stressin hallinta
Kuten olen usein todennut, eivät ihmisen aivot toimi normaalisti stressin alaisuudessa. Hormonit sotkevat myös johtajan aivojen toiminnan ja käytös muuttuu ennemmin tai myöhemmin ärtyneeksi ja tempoilevaksi. Siksi on äärimmäisen tärkeää antaa aivoille aikaa palautua nukkumalla, liikkumalla ja viettämällä laatuaikaa perheen ja ystävien kanssa.
Väsynyt ihminen suoriutuu tehtävistään arviolta 40-150% huonommin kuin virkeänä. Keskimäärin nukumme 1,5 tuntia liian vähän. Lähde: Mielen johtaminen organisaatiossa, s.110
Käytännössä aina parempaan pyrkivä johtaja antaa aivoilleen joka päivä riittävästi aikaa palautua. Mikä sitten on riittävästi ja miten se tulisi tehdä, sitä varten kannattaa lukea arvioni kirjasta ”Deep Work”.
4. Kommunikoi riittävästi
Vaikka ihmiset keskimäärin vihaavatkin muutosta, olemme kuitenkin sopeutuvia olentoja – kunhan siihen annetaan mahdollisuus ajoissa.
Pelkkä asioiden töksäyttely ja ilmoittaminen ei anna ihmisille aikaa ymmärtää ja valmistautua muutokseen. Tämä johtaa helposti voimattomuuden tunteeseen, epätoivoon ja vastarintaan. Siksi organisaation näkökulmasta johtajan tasaisuutta voi auttaa yllättävän paljon jo se, että tulevasta muutoksesta aletaan kommunikoida mahdollisimman ajoissa. Aina parempi, jos ihmiset voidaan myös osallistaa muutoksen jalkauttamiseen. Tämä nopeuttaa merkittävästi muutoksesta palautumisen nopeutta.
Yhteenveto
Hyvä johtaja on johdonmukainen, luotettava ja aito.
Hän kommunikoi riittävän usein ja selvästi suunnan, tarpeet ja vastuut. Liiallista impulssiivisuutta on hyvä pyrkiä hallitsemaan tutkimalla itseään, haluamalla kehittyä, opettelemalla empatiaa ja kokeilemalla meditaatiota. Tempoilevan käytöksen selitykseksi ei käy “mä nyt vaan oon tällainen”, sillä ihminen pystyy muuttumaan jos haluaa. Ja totuus on, että jokainen meistä voi kehittyä aina paremmaksi, jos siihen vain motivaatiota.
Toivottavasti kirjoituksestani on apua joko itsesi kehittämiseksi aina paremmaksi johtajaksi tai työkaluksi ymmärtämään, ja ehkä ohjaamaankin, liian tempoilevaa johtajaa oikeaan suuntaan.
*Jos kärsit mielenterveysongelmista, suosittelen kuitenkin konsultoimaan ensin lääkäriäsi. Introspektio ja meditaatio voivat joskus pahentaa olemassa olevia mt-ongelmia.
Mikäli haluat jatkossakin saada työkaluja ja pohdittavaa liittyen hyvään johtajuuteen, myyntiin, markkinointiin ja brändäämiseen, tilaa blogini uutiskirjeenä syöttämällä sähköpostisoitteesi alla olevaan kenttään.
Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin.
Aina Parempaa Johtajuutta 2018
#ainaparempaajohtajuutta
https://www.linkedin.com/in/jukkaniittymaa/
S-postia voit lähettää: jukka@jukkaniittymaa.com