Miksi positiivinen asenne on tärkeää bisneksessä?

Tämän kirjoituksen tarkoitus on pyrkiä lisäämään tietoisuutta positiivisen ja negatiivisen asenteen vaikutuksesta yrityksen ilmapiiriin ja tulokseen. Esitetyn tiedon avulla voit tehdä esimerkiksi sopivampia rekrytointeja tai parantaa työyhteisön hyvinvointia laittamalla tiimiin erilaisia ihmisiä sopivassa suhteessa. Myös omaa asennetttaan voi pohtia ja sitä kautta vaikuttaa valinnoillaan omaan onellisuuteensa.

Miksi on positiivisuutta ja negatiivisuutta?

“Pystymme ohjaamaan jotain vasta, kun ensin opettelemme tuntemaan sen.” Helena Åhman

Olen itse lähtökohtaisesti melko optimisti, mutta huomannut elämässäni, että negatiivinen asenne tarttuu helposti, kasvaa haastavissa olosuhteissa ja siitä on pirun vaikea päästä eroon. Ihmislajin aivot kun ovat luontaisesti herkistyneet negatiivisille signaaleille:

Those who are “more attuned to bad things would have been more likely to survive threats and, consequently, would have increased the probability of passing along their genes,” the article states. “Survival requires urgent attention to possible bad outcomes but less urgent with regard to good ones.” NY Times 23.3.2012

Nykymaailmassa negatiivisuudelle ei kuitenkaan ole enää niin suurta tarvetta kuin ennen, ja siksi on hyvä myös opetella epäonnistumaan turvallisesti ilman, että se on katastrofi. Varsinkaan bisneksessä harvoin tulee suuria onnistumisia ilman epäonnistumisen mahdollisuutta. (Joskin lähes joka toisessa suomalaisessa firmassa mietitään, että parempi tuttu nykytila, kuin  kasvun tavoittelu.)

Henkilökohtainen tulkintani on, että me suomalaiset olemme historiamme takia huonoja sietämään epäonnistumisia. Selityksenä ainakin osittain on se, että perimämme on jo pelkästään sääolosuhteiden ansiosta jalostunut erittäin turvallisushakuiseksi.

PROTIP: Koska olemme lajina herkistyneitä negatiivisille asioille, ja negatiiviset viestit leviävät esim. somessa positiivisia helpommin, on pelottelu politiikassa usein populistien käyttämä viestintätekniikka. Kannattaa siis aina olla tietoinen, että sinua manipuloidaan kun sinua pelotellaan – puolueesta tai tahosta riippumatta.

Ilon kautta voittoon!

Helena Åhman kirjoittaa kirjassaan ”Mielen johtaminen organisaatiossa”, että mikäli työpaikalla on enemmän kuin yksi negatiivisesti ajatteleva kolmea positiivisesti ajattelevaa kohden, heikkenee tiimin/organisaation tulos.

PROTIP: Knoppitietona sivulta 89 löytyy myös herkullinen porkkana, että optimisti ei anna yhtä helposti periksi kuin pessimisti kollegansa, ja lisäksi optimisti myy vielä keskimäärin 20% enemmän!

Positiivisuuden hyödyt ovatkin valtavat, ja Helena listaa kirjassaan mm. seuraavat edut:

• positiivisuus lisää sanallista sujuvuutta ja luovuutta
• laajentaa ajattelun ja toiminnan mahdollisuuksia
• lisää aivoissa dopamiinin määrää (tämä aiheuttaa mielihyvää ja tehostaa myös esimerkiksi oppimista)
• parantaa neuvottelujen lopputuloksia
• edistää neutraalien ja myönteisten asioiden muistamista

Ei silti mustavalkoista

Tietyissä tehtävissä ja tilanteissa negatiivisuudesta voi olla hyötyä, sillä pessimistit huomaavat mm. riskit ja virheet helpommin. Siksi he ovat suorastaan haluttuja analyyttisyyttä ja suurta tarkkuutta vaativiin tehtäviin. Joskus myös optimistin “jalat saattavat irrota maasta” ja tällöin kielteinen ajattelu voi tuoda tarvittavaa realismia ja tasaisuutta tekemiseen.

Ihmiselle itselleen jatkuva negatiivisuus saattaa olla silti fysiologisesti stressaavaa, vaikka sitä ei edes välttämättä tunnistaisi. Sillä kannattaa muistaa, että mitä pitkäkestoinen stressi muun muassa tekee ihmiselle:

• aiheuttaa masennusta
• ylipainoa
• luovuuden kuolemaa
• muistin tuhoutumista

Muistin virkistämiseksi katso videoni stressin vaikutuksista tämän linkin takaa: https://youtu.be/caOHRjl2a7Q

PROTIP: Mainitsemisen arvoinen asia on se, että vaikka ahdistuneisuus ei automaattisesti tarkoita negatiivisuutta, on ero kokemukseni mukaan joskus hiuksen hieno. Ja valitettavasti luovuudella ja ahdistuksella taas on vahva yhteys, eli luovat ihmiset ovat usein ahdistuneita tai siihen taipuvaisia.(Lähde: Gail Saltz “The Power of Different: The Link Between Disorder and Genius”). Tämä selittää mm. taiteilijoiden yleisesti tiedostetun ahdistuneisuuden. Siksi erittäin luovassa organisaatiossa ei kannata missään olosuhteissa ruokkia ahdistusta tai negatiivisuutta, niitä nimittäin on luultavasti ihan tarpeeksi muutenkin ilmassa. Pikemminkin ahdistusta pitää poistaa kaikin mahdollisin tavoin, että luova voi olla yhä luovempi!

Miten voit muuttaa ajatteluasi positiivisemmaksi?

“Ihmismielessä ei ole mitään mystistä… Toivoisin tämän tiedon lisäävän oman mielen johtamisen mahdollisuuksia eli itsensä johtamisen kykyä.” Helena Åhman

En kannusta ketään teeskentelemään positiivista, mutta koska aivot ovat muovautumiskykyinen elin, on omaa asennettaan mahdollista ohjata positiivisemmaksi. Ts. itseään ja ajatteluaan voi kouluttaa ja kehittää. Ensimmäisenä kannattaa tietenkin tarkastella jaksamistaan: onko negatiivisuus seurausta väsymyksestä? Tai oletko työssä, joka ei sovi sinun ominaisuuksillesi?

Jos negatiivinen ajattelu on jatkunut pitkään, voi se tuntua omalta identiteetiltä, ja siksi siitä luopuminen on vaikeaa. Jos kuitenkin haluat tuntea toisin, niin kirjassaan Helena esittelee mm. seuraavat työkalut ajattelun muuttamiseen positiivisemmaksi:

1. Hyväksy tunne. Älä yritä olla tuntematta (negatiivisesti tai positiivisesti) – koe 100% mitä koet.
2. Nimeä tunne ja etsi sille looginen selitys. ”Olen pettynyt, koska minun ideaani ei kuunnella.”
3. Mieti tietoisesti kuinka ratkaisisit asian positiivisesti. ”Ensi kerralla esittelen ideani niin vakuuttavasti, että kaikki hurmaantuvat siitä.”
4. Mikäli positiivinen näkökulma ei ole mahdollinen, etsi ratkaisua: ”Huomiot olivat valideja. Ideani kaipaa vielä työtä.”
5. Mikäli tilanne ei ole ratkaistavissa ja mahdollisuuden ikkuna on esimerkiksi lopullisesti sulkeutunut, voit etäännyttää itsesi tilanteesta: ”isossa kuvassa ideani ei ollut merkityksellinen.”

Etäännyttämistä ei kuitenkaan kannata käyttää liiaksi, sillä voin kokemuksesta sanoa, että liika etäännyttäminen voi johtaa välinpitämättömyyteen.

Miten poistat negatiivisuutta ja teet organisaatiostasi luovemman

Isossa kuvassa myös organsaatiota voi muovata optimistisemmaksi ja siten paremmaksi maaperäksi luovuudelle. Oheinen taulukko on myös lainaus kirjasta “Mielen johtaminen organisaatiossa”. Poimin yhdeksän parin joukosta kolme mielestäni erityisen tärkeää ja näillä vinkeillä pääset ainakin alkuun.

Yhteenveto

Sekä positiivisuudella että negatiivisuudella on kummallakin hyvät puolensa työelämässä. Voittopuolisesti kuitenkin positiivinen asenne tuottaa parempia tuloksia ja siksi siihen kannattaa panostaa organisaatiossa enemmän. Positiivinen ilmapiiri on hedelmällisempää maaperää varsinkin luovuudelle, joka on lähes jokaisen voittavan asiantuntijaorganisaation salaisuus.

Jos haluat varmistua, että saat jatkossakin tiedon vastaavista blogauksistani, suosittelen tilaamaan blogini uutiskirjeenä ohesta:

Listaa käytetään ainoastaan jakamaan blogini sisältöjä.

Vastuuvapauslauseke: En ole psykologi enkä lääkäri, eikä mitään kirjoituksiani saa käyttää sairauksien itsehoitoon. Mikäli epäilet kärsiväsi masennuksesta tai muista mielenterveyden haasteista  tai ongelmista, hakeudu ammattilaisen autettavaksi.