Miten ja miksi vaikuttaa tunteisiin äänillä ja musiikilla?
Meistä useimpiin äänellä on valtava vaikutus. Monella on esimerkiksi varmasti jokin biisi, jonka kuullessa palautuu mieleen tunne tai muisto. Siitä voi tulla hyvä tai huono fiilis. Tiedostamme myös sen, että ihmisen puheääni vaikuttaa hämmentävän paljon ihmisen uskottavuuteen. Musiikki myös yhdistää ja harva asia saa yhtä suuria väkijoukkoja liikkeelle. Salille tai lenkille luodaan tarkkaan harkittuja soittolistoja energisoimaan suoritusta ja rakkaille kuratoidaan syviä tunteita viestiviä kokoelmia. 20th Century Foxin äänitunniste on laadukkaan elokuvan tae:
Kun hetkeksi pysähtyy miettimään, on ääni kaikissa muodoissaan todella tehokas työkalu. Tämä kirjoitus käsittelee sitä miksi ja miten äänet ja musiikki vaikuttavat tunteisiin ja käytökseen. Voi myös tulla yllätyksenä monelle, mutta ääni on johtamisen työkalu: sekä brändin, tuottavuuden että työhyvinvoinnin näkökulmasta.
Miksi ääni vaikuttaa tunteisiin?
Lyhykäisyydessään syy, miksi ääni vaikuttaa niin vahvasti meihin, on aivojen tavassa toimia ja evoluutiossa. Ihminen on jalostunut reagoimaan ääniin salaman nopeasti, sillä oksan rasahdus takana on saattanut olla sapelihammaskissa tai muu uhka, jonka pakenemisessa jokainen sekunnin osa on ratkaiseva.
Silmien kautta sisään tuleva informaatio taas analysoidaan tarkemmin ja prosessin monimutkaisuuden takia hitaammin. Lisäksi ääntä käsittelevät aivojen primitiivisemmät osat kuten mantelitumake, joka on vastuussa myös muistamisen ja tunteiden prosessoinnista. Ääniaalto siis menee suoraan tunteisiin ja on siksi niin voimakas vaikutin.
Kun mahdollista, on vielä tehokkaampi yhdistelmä luonnollisesti äänen ja kuvan hyvin mietitty yhdistelmä. Esimerkiksi taidokkaasti rakennetulla videolla on mahdollista saada (potentiaalinen) asiakas liikuttumaan kyyneliin minuutissa-kahdessa. Tämän olen nähnyt työssäni videoiden parissa useampaankin otteeseen. Ja lähes poikkeuksetta nuo tilanteet ovat johtaneet positiiviseen lopputulemaan. Ihminen kun tekee päätökset tunteella ja vain validoi päätöksen faktoilla.
Voi ehkä tulla yllätyksenä monelle, mutta ääni on johtamisen työkalu: sekä brändin, tuottavuuden että työhyvinvoinnin näkökulmasta.
Oma suhde musiikkiin ja ääniin
En tiedä voinko käyttää itsestäni termiä ”muusikko”, mutta olen kyllä tehnyt musiikkia jo kohta 30 vuotta. Pääasiassa musisointi on tapahtunut omaksi ilokseni, mutta viimeisen noin kymmenen vuoden aikana myös satunnaisesti asiakkaiden käyttöön. Katso esimerkiksi tämä melko tuore esimerkki asiakastyöstä (sävelsin sekä musiikin että tein videon että sen jatko-osan äänisuunnittelut):
En silti osaa tulkita nuotteja kuin auttavasti, en ole opiskellut virallisesti päivääkään musiikin teoriaa tai käynyt yhdelläkään soittotunnilla (muutamalla laulutunnilla tosin olen). Minulla on kuitenkin melko tarkka sävelkorva ja osaan soittaa sen verran, että saan päässäni soivat melodiat DAWiin (digital audio workstation) hyvällä tarkkuudella. Tiedän ”kuulemalla” mikä sävel sopii toisen kanssa yhteen ja kuinka äänimaailmoja rakennetaan luovasti. Osaltaan minua on aina auttanut erittäin hyvä mielikuvitus ja kyky ”nähdä” ääntä kuvina.
Tarkemmin ottaen olen kai musiikin tuottaja tai ”konemuusikko”. Konemusiikkifiksaatiostani huolimatta kuuntelen hyvin sujuvasti kaikkea italodiscosta west-coast räppiin ja ambienttiin, letkeään jazziin tai metalcoreen ja death-/funeral-/progemetalliin. Äkkiseltään mieleeni ei tule (hyvin tuotettua) genreä, josta en löytäisi jotain kiinnostavaa. Jo aiemmin mainitusti kuulemani äänet piirtyvät mieleeni kuvina, tai kuvat ääninä, ja toimivat inspiraationa kaikkeen tekemiseeni.
Äänen kaupalliset mahdollisuudet
Ääni- ja musiikkimaailmalla on siis mahdollista, jopa helppoa, vaikuttaa tunteisiin – tahdosta riippumatta. Voimme ohjata ajattelua, vaikkapa kokemusta brändistä soittamalla tietynlaista musiikkia tai äänimattoa myymälässä, radiossa tai muissa relevanteissa kohtaamispisteissä. Esimerkiksi
- klassinen musiikki pitää teinit poissa ostarista,
- hidastempoinen musiikki saa kuluttajat liikkumaan hitaammin ja jälleen klassinen tekee temppujaan myymälässä, saaden kuluttajat ostamaan kalliimpaa viiniä.
”Listening to classical music didn’t make people buy more products, it made them buy more expensive products.”
Romanttinen renkutus kääntää alunperin karmivan tunnelman 180 astetta ympäri.
Todella piinaavaa kauhuelokuvaa on helpompi katsoa ilman ääntä. Huono äänenlaatu vlogissa on ainakin itselle syy lopettaa videon katselu alkumetreillä. Vasta uskottava äänimaailma tekee virtuaalivideosta todella vangitsevan kokemuksen. Äänijinglen tai TV-sarjan tunnarin muistaa helposti lapsuudesta asti. Esimerkkejä on lukemattomasti.
Äänisaaste voi myös olla todella vahingollista
”Tutkimustulosten mukaan erityisesti puheäänet vähentävät tyytyväisyyttä työympäristöön, ja ne altistavat stressioireille sekä kasvattavat työn koettua kuormittavuutta. Puheäänet myös lisäävät virheitä tietyissä keskittymistä vaativissa tehtävissä.”
Tivi
Häly – ääntä sekin – vastaavasti aiheuttaa stressiä, nostaa siten kortisolitasoja ja näin ollen tyhmistää ihmisiä. On laajaa tutkimusnäyttöä, että keskittymistä vaativissa töissä avokonttori heikentää työhyvinvointia ja tuottavuutta. Pahimmillaan kova melu voi pitkään jatkuessaan jopa tappaa:
”Pitkäaikainen altistus melulle ei pelkästään heikennä elämänlaatua – pahimmillaan se tappaa.”
Tiede.fi
Tämä on asia, jonka pitäisi kiinnostaa JOKAISTA organisaationsa hyvinvoinnista kiinnostunutta johtajaa. Ainakin, jos hän haluaa pitää huolta tekijöistään.
Lisätietoja äänen mahdollisuuksista
Edellä kertomani eivät ole ammattisalaisuuksia, vaan yleisesti saatavilla olevaa tietoa. Tästä huolimatta olen 100% varma, että äänimarkkinoinnin potentiaali on todella pahasti alikäytetty. Äänen mahdollisuuksein suurin haaste on tulkintani mukaan se, että äänen arvioinnissa pitää luottaa sekä korviinsa että tunteisiinsa, eikä tähän välttämättä moni koe olevan edellytyksiä kaupallisessa kontekstissa.
On myös tärkeää ymmärtää, että omalla musiikkimaulla ei ole yleensä juuri mitään merkitystä äänien kaupallisessa hyödyntämisessä: äänimarkkinointi ja äänen käyttö ovat pääasiassa tiedettä, sillä huomiolla, että yleensä silloin syntyy jotain uutta ja yllättävää, kun säännöt heitetään romukoppaan. On myös yhtä tärkeää ymmärtää, että johtajan X oma kokemus avokonttorista ei välttämättä ole asiantuntijan kanssa jaettu. Siinä missä toinen kokee työnsä helpottuvan rupattelu ansiosta, kokee toinen sen kuormittavana. Mm. tästä syystä ihmisten suhde etätyöhön voi olla mitä tahansa rakkaudesta vihaan.
Jos kaipaat apua tai näkemystä äänimarkkinoinnin miettimisessä, niin ota yhteyttä jukka@sherpa.fi. Kokemusta ja tietoa löytyy aiheesta yli neljännesvuosista eri muodoissa. Se on riittävästi siihen, että tiedän miten äänellä mennään suoraan tunteisiin ja ketä musiikin tekemiseen tai äänimaiseman rakentamiseen kannattaa käyttää. Sävellän myös tilauksesta sekä musiikkia että teen äänisuunnittelua omiin nimiini. Lisätietoja aiheesta löydät www.videomusa.fi
Ps. Äänenkäytöstä suosittelen katsomaan tämän jo klassikoksi muodostuneen Julian Treasuren TED videon:
Tämä artikkeli ”Miten ja miksi vaikuttaa tunteisiin äänillä ja musiikilla?”on julkaistu alunperin 21.10.2017 ja päivitetty 24.8.2022.