Mikä on blockchain?

Mikä on blockchain?

Pyrin tässä blogauksessani vastaamaan lyhyesti kysymykseen mikä on blockchain eli lohkoketju.

Aihe ei ole vielä tätä kirjoittaessani (6.7.2019) saavuttanut Suomessa massojen kiinnostusta, sen voi todeta vaikka alla olevasta Google Trends –koonnista.

Itse kuitenkin uskon, että blockchain-teknologiat saattavat mullistaa niin ostamisen, myymisen kuin oikeastaan minkä tahansa sopimisen ja todentamisen.

Näistä syistä uskoisin, että aiheeseen kevyt perehtyminen on kannattavaa jokaiselle aikaansa seuraavalle johtajalle tai muuten tulevaisuudesta ja teknologiasta kiinnostuneelle.

DISCLAIMER: En väitä olevani aiheen huippuasiantuntija, mutta kuitenkin sen verran perehtynyt, että koen voivani aiheesta omaan blogiin kirjoittaa tiivistelmän. Otan erittäin mielelläni vastaan kommentteja, tarkennuksia tai korjauksia mieluiten kommenteissa tai sitten vaikkapa sähköpostilla. Sen löydät blogauksen lopusta.

Mistä inspiraatio blogaukselle?

Ajatus blockchain-blogauksesta on kytenyt pitkään, oikeastaan vuodesta 2018, kun kuuntelin Nordic Business Forumissa aiheen visionäärin Don Tappscottin puheenvuoron. Totta puhuakseni veto oli hitusen puiseva, enkä oikeastaan vielä silloin ymmärtänyt, että mistä lohkoketjussa on oikeastaan kyse. Ymmärsin kuitenkin, että jonkin suuren äärellä saatetaan olla.

Aikaa kului ja varsinainen inspiraatio kirjoittaa tämä blogaus heräsi, kun luin hyvän kirjan digitalisaatiosta. Kirjan nimi oli napakasti Digitalisaatio. Sen kirjoittajat kuvasivat melko laaja-alaisesti mihin kaikkeen ja miten digitalisaatio jo nyt ja tulevaisuudessa vaikuttaa. Yksi kirjassa mainituista maailmaa muuttavista teknologioista oli juurikin blockchain.

Digitalisaatiossa blockhain oli yksi aihe muiden joukossa ja syventääkseni lisää ymmärrystäni, päädyin kuuntelemaan pari kirjaa lisää. Nämä olivat Blockchain, The Next Everything ja edellä mainitun Tappscottin Blockchain Revolution.

Mikä on blockchain?

Blockchain eli lohkoketju on aihe, joka nousee pintaan yhä useammin kun puhutaan varsinkin omistamisen ja maksamisen vallankumouksesta. Tunnetuin esimerkki teknologian sovelluksesta on varmasti tätä kirjoittaessa vielä Bitcoin.

Oma suhteeni Bitcoiniin on jossain määrin harmillinen. Sain jo 2012 vinkin ostaa bitcoineja, sillä niissä olisi kuulemma maksamisen tulevaisuus. Pidin sekä vinkkaajaa että bitcoineja epäilyttävinä ja annoin asian olla. Osaltaan toki vaikutti se, että minulla ei silloin ollut mahdollisuutta tehdä riskisijoituksia. Jälkikäteen ajatellen voisi jossitella, että harmi, sillä tuon vinkin antajasta tuli sittemmin tietojeni mukaan miljonääri bitcoinien ansiosta

HUOM! Henkilökohtaisesti koen bitcoinin ja muut virtuaalivaluutat edelleenkin hieman epäluotettavina. Se ei välttämättä tarkoita, etteikö niihen voisi tai kannattaisi sijoittaa, mutta vain tietoisena suurienkin riskien mahdollisuuksista. Toisin sanoen voi mennä kaikki tai sitten tehdä hyvät rahat. Hyvänä nyrkkisääntönä on, että ikinä ei kannata sijoittaa mitään mitä ei ole varaa hävitä täysimääräisesti.

Tarkemmin blockchainissa on kyse (ymmärtääkseni) teknologiasta, joka mahdollistaa turvalliset ja läpinäkyvät sopimukset tekijäosapuolten välillä ilman välikäsiä. Lisään ymmärtääkseni, sillä vaikka pidän itseäni melko hyvin tekniikkaa ja teknologiaa tajuavana, niin lohkoketju on keskimääräistä hankalampi konsepti ymmärtää. Koitin havainnollistaa lohkoketjun toimintaperiaatteen oheiseen kuvaan:

Kuva miten lohkoketju eli blockchain toimii teoriassa.
Lohkoketjun eli blockchainin toimintaperiaate

Kuten kuvassa kerron, on blockchain paljon muutakin kuin hajautettu virtuaalivaluutta. Lohkoketju on nähdäkseni ennen kaikkea luottamus- ja sopimustyökalu: jokaisen alustan toiminnallisuuksien puitteissa on mahdollista sopia lähes mistä tahansa digitaalisesti ja läpinäkyvästi (halutulla tarkkuudella).

Käytännön sovelluksia blockchainille ovat muun muassa:

  • Tuotantoketjun todentaminen ja seuranta. Eli mitä kuka on tehnyt mitäkin missä prosessin vaiheessa. Tämä mahdollistaa vaikkapa sen, että voidaan katsoa onko ruoka/vaate/timantti eettisesti valmistettu. On hyvä huomata, että itse lohkoketju ei tuotantoketjujen yhteydessä valvo kirjattujen sopimusten todenperäisyyttä. Tähän valvontaan vaaditaan kasvava määrä sertifikaatteja ja niitä ylläpitäviä ja valvovia toimijoita.
  • Tekijänoikeuksien merkitseminen digitaaliseen teokseen.
  • Digitaalisten keräilyesineiden valmistaminen. On jo mahdollista ostaa ja kerätä kryptokissoja, joista kallein on myyty 114 481,59 dollarin hintaan (2017).
  • Osto ja myynti: miten omistajuudesta on sovittu, kenen välillä ja koska.
  • Henkilötunnus: on hyvä tiedostaa, että maailmassa on edelleen ainakin 1,5 miljardia ihmistä, joita ei ole käytännössä olemassa missään dokumenteissa. Tämä altistaa heidät esimerkiksi ihmiskaupalle ja tekee omistamisesta tai äänestämisestä vaaleissa vaikeaa, jollei jopa mahdotonta.
  • Digitaalinen äänestäminen.

Blockchain tulevaisuudessa

Vielä on aikaista sanoa, mitä kaikkea lohkoketju mahdollistaa ja millä aikataululla.

Tuore uutinen aihepiirin tiimoilta tuli kesäkuussa 2019, että Facebook on julkaisemassa oman kryptovaluuttansa Libran. Tämän tarkoitus on mahdollistaa kaupankäynti Facebookissa juurikin niille ihmisille, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää ns. vanhaa rahaa. Nähtäväksi jää, kuinka Libran tuominen markkinoille onnistuu. Ongelmia on jo ilmaantunut tuoreeltaan, sillä teoriassa kryptovaluutat voivat uhata veronkeräystä, valtioiden kykyä valvoa rahaliikennettä ja pankkien olemassaoloa.

”Libran ja Calibran tarkoituksesta, rooleista, mahdollisesta käytöstä ja turvallisuudesta saadut hajanaiset tiedot paljastavat riskien valtavan mittaluokan ja suojaavan sääntelyn selkeän puutteen”, kirjeessä sanotaan. ”Jos tämän kaltaiset tuotteet ja palvelut jäävät ilman kunnollista sääntelyä ja riittävää valvontaa, ne voivat muodostaa systeemisen riskin, joka vaarantaa USA:n ja globaalin taloudellisen vakauden.”

5.7.2019, Arvopaperi.fi

On jopa mahdollista, että kryptovaluutat kielletään monissa maissa vanhan rahan ja vallan etujen nimissä. Esimerkiksi Kiina on jo kieltänyt kryptovaluutat varmastikin edellä mainituista syistä. Suomessa verottaja on myös herännyt ja määritellyt kryptovaluutoista saadut edut ja voitot verotettavaksi:

Virtuaalivaluutan käyttö missä tahansa tilanteissa realisoi sen arvonnousun verotuksen. Virtuaalivaluutan arvonnousu realisoituu verotettavaksi jokaisella kerralla erikseen esimerkiksi sillä hetkellä, kun:

1. virtuaalivaluutta vaihdetaan mihin tahansa viralliseen valuuttaan. Merkitystä ei ole sillä, jätetäänkö varat esimerkiksi välittäjän hallinnoimalle tilille vai siirretäänkö ne verovelvollisen tilille.

2. virtuaalivaluutasta luovutaan siirtämällä se toiselle osapuolelle hankkimalla joitakin hyödykkeitä tai palveluita.

3. virtuaalivaluutta vaihdetaan toiseen virtuaalivaluuttaan.

Ehkä kiinnostavin visio lohkoketjun mahdollisuuksista liittyy IoT:hen (IoT: Internet of Things eli esineiden internet). Tulevaisuudessa IoT:n yleistyessä voisi myös esineillä olla oma lohkoketjutunnuksensa, jonka varassa ne voisivat toimia.

Näin ollen olisi ainakin teoriassa mahdollista, että vaikkapa tekoälyllä toimiva auto olisi oma itsenäinen entiteetti. Se suorittaisi annettuja tehtäviä, joita voisivat olla asioiden kuljettaminen ja siitä saatavalla korvauksella itsensä huoltaminen ja pois maksaminen. Mahdollisen voiton tämä auto voisi käyttää uuden auton hankintaan, joka toistaisi samaa ohjelmointia. Tämä sama toimintamekanismi voitaisi käytännössä sijoittaa mihin tahansa verkkoon liitettyyn sähkölaitteeseen jääkaapista kotitietokoneeseen, jolloin se ylläpitää ja kehittää omaa toimintaansa. Ihmisten tehtäväksi jäisi kuluttaa prosessia, kaikki muu olisi ulkoistettu IoT-laitteille.

Yhteenveto blockchainista

Lohkoketju eli blockchain saattaa muuttaa mm. sopimisen, ostamisen ja omistamisen prosessit.

Suurimpana uhkana teknologialle pidän valtioita ja pankkeja, joilla on pelissä ehkä liian paljon menetettävää ainakin mitä tulee virtuaalivaluuttoihin.

Mahdollisten riskien toteutuessa virtuaalivaluuttojen osalta, on lohkoketjulla on onneksi myös muitakin edellä mainittuja käyttösovelluksia. Innolla jään odottamaan näiden ilmaantumista ja koitan myös pitää itseni hereillä siltä varalta, että jotain huikean distruptiivista ilmaantuu markkinaan.

Heräsikö ajatuksia tai kysymyksiä? Jatketaan keskustelua aiheesta kommenteissa.


Voit tilata blogini sisällöt myös uutiskirjeenä meiliisi.

Osoitettasi käytetään vain tämän blogin sisältöjen jakamiseen ja tilaus on mahdollista peruuttaa koska tahansa uutiskirjeestä löytyvästä linkistä.


Aina Parempaa Johtajuutta 2019

#ainaparempaajohtajuutta

https://www.linkedin.com/in/jukkaniittymaa/

S-postia voit lähettää myös: jukka@jukkaniittymaa.com

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Takaisin alkuun

Käyttämällä sivustoa suostut evästeiden käyttöön. By continuing to use the site, you agree to the use of cookies. Lisää tietoja

FIN Tällä sivustolla käytetään evästeitä, joita käytetään asetustesi muistamiseen. Evästeiden käytön voi estää selaimen asetuksista, mutta estolla saattaa olla kielteinen vaikutus sivuston toimintaan. Sivuston käytön analysointiin käytetään Google Analytics -palvelua, jonka tarjoaa Google Inc. (“Google”). Google ei kerää käyttäjistä arkaluonteisia tietoja. Anonyymit tiedot lähetetään Googlelle ja tallennetaan Yhdysvalloissa sijaitseville palvelimille. ENG The cookie settings on this website are set to "allow cookies" to give you the best browsing experience possible. If you continue to use this website without changing your cookie settings you are consenting to this. This site uses Google Analytics service. Anonymoys info is sent and stored in servers located in United States of America. By using this site you agree with this.

Sulje