Tietotyöläinen: miksi kannattaa harrastaa liikuntaa?

Tietotyöläinen: miksi kannattaa harrastaa liikuntaa?

Veikkaan, että otsikkoni ”Tietotyöläinen: miksi kannattaa harrastaa liikuntaa?” saattaa kuulostaa toisista lukijoista itsestäänselvyydeltä ja toisista ärsyttävältä tuputukselta. Nimittäin harva asia jakaa yleensä ihmiset niin kahteen leiriin, kuin liikunnan harrastaminen.

Mutta vaikka oma suhde liikuntaan olisi mikä tahansa, niin totuus on silti se, että ihmislaji on lajin kehityksen näkökulmasta edelleen siinä vaiheessa, että meidän tulisi liikkua päivittäin tunteja, keskittyä vain yhteen asiaan kerrallaan ja käyttää paikoillaan oleva lepoaikamme chillailuun.

Seuraavassa hiukan perusteita näille väitteille ja muutakin pohdintaa ja kokemuksia aiheesta.

Oma suhde liikuntaan

Hassua ehkä, mutta olen itse kuulunut kumpaankin leiriin. Olen siis sekä rakastanut että vihannut sporttaamista. Teininä harrastin karatea muutaman vuoden intohimoisesti, sitten tuli muita kiinnostuksen kohteita, kunnes innostuin salitreenistä joskus 2004-2005. Salilla olen käynyt siitä asti enemmän tai vähemmän, vuosina 2012-2015 en oikeastaan ollenkaan. Miksi näin, tästä lisää vielä myöhemmin…

Mutta onneksi tällä hetkellä suhteeni liikuntaan on taas ehdottomasti lämminhenkinen ja nautin yleensä treeneistä.

Kuva: victor-freitas-604838-unsplash

Työn, urheilun, opiskelujen ja muun elämän yhdistäminen ei tietenkään ole aina mutkatonta. Siitäkin huolimatta, että tiedän sen olevan yksi terveyden ja hyvinvoinnin perustekijöistä, joudun usein itsekin tinkimään treeneille varatusta ajasta.

Protip: Mielestäni tärkeintä on kuitenkin säilyttää rutiini liikkumiseen, sillä mikäli se katkeaa, jää sporttaaminen tosi helposti kokonaan.

Tietotyöläinen: miksi kannattaa harrastaa liikuntaa?

Kuva: charlotte-karlsen-585721-unsplash

Mielenkiintoisessa ”Aivot työssä” -kirjassa liikunnan hyötyjä käsitellään ytimekkäästi.  Tiivistettynä kyse on siitä, että olemme geneettisesti edelleen metsästäjä-keräilijöitä, joiden aivot on ohjelmoitu ja optimoitu toimimaan erityisesti liikkeessä.

”Säännöllinen liikunta ylläpitää niitä aivoalueita, jotka vastaavat muistista ja toiminnan suunnittelusta… Monissa tutkimuksissa myös toiminnanohjaukselle tärkeän otsalohkon paksuuden on näytetty korreloivan liikunnan harrastamiseen: otsalohko paksuuntuu liikuntaa lisäämällä.” –Aivot työssä

Kärjistettynä siis liikkuva tietotyöläinen on potentiaaliltaan liikkumatonta vahvempi. Sillä vaikka tietotyöläiset olisivat hetkellä X tasavahvoja, niin X+Y hetkellä liikkuvalla tietotyöläisellä on enemmän (aivo)kapasiteettia kehittyä, jos muuten perimä, tehtävät ja elintavat ovat olleet tasaväkiset. Ainakin teoriassa.

Aivojen hyvinvoinnin lisäksi liikunnan muut hyödyt ovat lukuisat ja hyvin tunnetut ja tunnustetut ja tuntuukin melkein hölmöltä listata tähän näitä positiivisia vaikutuksia. Mutta toisaalta, kertaushan on opintojen äiti.

Kirjoitus jatkuu kuvan jälkeen.

Kestävyysliikunta

  • kehittää hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa
  • edistää sydämen, verisuonten ja keuhkojen terveyttä
  • parantaa veren rasva- ja sokeritasapainoa
  • auttaa painonhallinnassa.

Lihaskuntoa ja liikehallintaa kehittävä liikunta

  • parantaa lihasvoimaa ja lihaskestävyyttä
  • kehittää notkeutta
  • harjoittaa tasapainoa
  • lisää luun lujuutta
  • edistää tuki- ja liikuntaelimistön terveyttä.

Liikunta vaikuttaa myös psyykkiseen hyvinvointiin. Liikkuminen mm.

  • kohentaa mielialaa ja vireystilaa
  • parantaa unen laatua
  • lievittää stressiä
  • helpottaa masennusoireita.

Lähde: http://www.ukkinstituutti.fi/tietoa_terveysliikunnasta/liikunnan_vaikutukset

Lepokin on tärkeää

Paikallaanolon ajat ovat olleet historiallisesti hetkiä, jolloin keho vaipuu palauttavaan tilaan. Nämä lepohetket ovat toki todella tärkeitä sekä keholle että mielelle, sillä usein levossa tulevat ne parhaat oivallukset (koska aivot käsittelevät ja järjestävät tietoa myös taustalla).

”Pelisuunnittelija Jaakko Iisalo kertoo piirrelleensä ”Angry Birds” –hahmojen idean paperille tylsänä hetkenä töissä.” –Aivot työssä

Kuva: hamza-bounaim-708318-unsplash

Lisäksi jos työ on jatkuvasti stressaavaa (joka luontaisesti ylläpitää kortisolitasot korkealla estämällä mm. korkeamman tason ajattelun) ja kiireistä, ei tietotyöläisellä ole edellytyksiä huippusuorituksiin.

Hän voi pärjätä hyvin, koska on huippuammattilainen, mutta luultavasti kaukana omasta maksimistaan, koska ihmismieli ei toimi optimaalisesti, jos se on pitkiä aikoja jännittyneessä tilassa.

Kortisolin ja stressin murhaaviin vaikutuksiin voit tutustua tarkemmin oheisesta videostani.

Liikkuminen voi mennä liiallisuuksiinkin

Näin on käynyt myös minulle, sillä innostuin salitreenistä vasta melko boheemien elokuvataidekouluvuosien jälkeen.

Aloin pumppaamaan rautaa melko tosissani ja söin hiukan kärjistäen vain rahkaa ja raejuustoa.

Kyllähän siinä sitten kohtuulliseen kuntoon tulikin, vaikka omasta mielestäni olinkin onneton rimpula.

Kehitys kuitenkin tyssäsi kun talouskriisiä seurannut stressi ja ylikunto veivät voimat liikkua joksikin aikaa. Käytännössä tämä oli syy alussa mainitsemaani liikuntavihaan. Olin yksinkertaisesti liian poikki, enkä saanut mitään nautintoa liikkumisesta.

Tämä sama ylikunnon riski vainoaa ketä tahansa kovin tavoite- tai voittamishakuista persoonaa. Jos kokee, että koko ajan pitää kehittyä ja olla parempi versio itsestään, on iso riski, että jotain menee rikki ennemmin tai myöhemmin. Harmillisesti tämänkaltainen  ihminen oppii yleensä kohtuuden vain kantapään kautta.

”Kärsimys on monelle paras opettaja” kuuluu sanonta.

Entä kannattaisiko työnantajan kannustaa ja mahdollistaa sporttaaminen?

Jos itse liikkuminen, niin myös tämä tuntuu olevan aihe, joka jakaa ihmiset selkeästi kahteen leiriin: toisista jokainen tehkööt omalla ajallaan mitä tykkää, ja toisista kannattaisi tehdä kaikki voitava, jotta asiantuntija ja tietotyöläinen voivat loistaa.

Itse kuulun jälkimmäiseen joukkoon, mutta olen todennut, että taidan olla vähemmistössä? Onneksi en kuitenkaan ole ihan yksin, kuten seuraava kommentti tähän blogaukseeni viikonlopulta (19.1.2019) osoittaa:

”Totisesti: keho on portti mieleen, mieli on portti ihmissuhteisiin ja ihmissuhteet on portti elämään.” Jari Sarasvuo

Huomaan silti usein miettiväni, että miksi liikunnan hyötyihin asiantuntijatyön tukena ei ole juuri havahduttu tai reagoitu laajemmin johtamisen piirissä. Enkä tarkoita nyt itsensä johtamista – huippujohtajat tai sellaiseksi pyrkivät kyllä ymmärtävät liikunnan hyödyt – vaan organisaation tuloksen näkökulmaa.

Kuva: victor-freitas-570027-unsplash_small

Sillä mitä jos pieni sporttaus; kuntopiiri, salitreeni tai kahvakuulatreeni kesken päivän olisikin asia johon kannustettaisi, koska se tarkoittaa ehkä enemmän viivan alle?

Faktoja minulla ei ole esittää, mutta siksi olisi todella kiinnostavaa, jos voisi tehdä seurantatutkimuksen kahdella ryhmällä:

Ryhmä A: ei työnantajan tukemaa liikuntaa.

Ryhmä B: mahdollisuus käyttää tunti työajasta (firman) kuntosalilla.

Sitten verrattaisiin vuosi A vs. B laskutusta, sairauspoissaoloja, vaihtuvuutta ja työtyytyväisyyttä ja katsottaisiin oliko yrityksen investointi liikuntaan kannattava.

Miten mahtaisi käydä?

Olisikohan työnantajan panostus B-ryhmään investointi vai kulu?

Mitä veikkaat? Vai löytyykö tästä ehkä jopa jo tutkimusta? Kerro täällä jos tiedät tai sinulla on ajatuksia aiheesta.

Mutta ennen kaikkea: liikkumisen iloa!


Voit tilata blogini sisällöt uutiskirjeenä meiliisi.

Osoitettasi käytetään vain tämän blogin sisältöjen jakamiseen ja tilaus on mahdollista peruuttaa koska tahansa uutiskirjeestä löytyvästä linkistä.


Aina Parempaa Johtajuutta 2018

#ainaparempaajohtajuutta

Verkostoidun myös mielelläni kanssasi:

https://www.linkedin.com/in/jukkaniittymaa/

S-postia voit lähettää myös: jukka@jukkaniittymaa.com

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Takaisin alkuun

Käyttämällä sivustoa suostut evästeiden käyttöön. By continuing to use the site, you agree to the use of cookies. Lisää tietoja

FIN Tällä sivustolla käytetään evästeitä, joita käytetään asetustesi muistamiseen. Evästeiden käytön voi estää selaimen asetuksista, mutta estolla saattaa olla kielteinen vaikutus sivuston toimintaan. Sivuston käytön analysointiin käytetään Google Analytics -palvelua, jonka tarjoaa Google Inc. (“Google”). Google ei kerää käyttäjistä arkaluonteisia tietoja. Anonyymit tiedot lähetetään Googlelle ja tallennetaan Yhdysvalloissa sijaitseville palvelimille. ENG The cookie settings on this website are set to "allow cookies" to give you the best browsing experience possible. If you continue to use this website without changing your cookie settings you are consenting to this. This site uses Google Analytics service. Anonymoys info is sent and stored in servers located in United States of America. By using this site you agree with this.

Sulje