Mitä yhteistä on Jari “Bull” Mentulalla ja minulla?

Mitä yhteistä on Jari “Bull” Mentulalla ja minulla?

Tässä blogauksessa kirjoitan ajatuksista, joita Jari ”Bull” Mentulan kirja ”Bull’s All Out” herätti. Lukemani perusteella meillä on yllättävän paljon yhteistä. Paljastan myös jotain sellaista itsestäni, mikä ei ehkä muissa olosuhteissa olisi tullut tässä blogissa esille.

Yllätys

Päällimmäinen tunne Mentulan kirjasta on yllätys. On toki tuttu juttu, että ihmisen julkisuudenkuva eroaa paljon hänen siviiliminästään. Tämähän on jokaiselle tuttua vaikkapa työpaikalta tai sosiaalisesta mediasta – harvassa ovat ne ihmiset, jotka pystyvät olemaan joka tilanteessa ja ympäristössä aina samanlaisia.

Mutta Mentulan tapauksessa hänen ”Bull” alter egonsa on niin vahva, että luulin Jarin olevan pelkästään samanlainen töksäyttelevä pässi. Anteeksi Jari jos tätä luet, uskon että olen ollut väärässä luulossa. Tein virheellisiä päätelmiä stereotypioiden ja ulkonäön pohjalta, vaikka olen niiden uhriksi joutunut itsekin. Anteeksi Jari.

“Sanonta niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan pitää täysin paikkaansa. Jos perseilee jollekulle, hän varmasti perseilee takaisin.” Jari “Bull” Mentula

Pata kattilaa soimaa

Ne, jotka tuntevat minut hyvin, tietävät että olen helposti hämmentävän suorapuheinen, hyvin kärsivällinen ja myös itsepäinen, joskus jopa pässi. En anna kovinkaan helpolla periksi, jos ja kun uskon jonkin asian välttämättömyyteen. Saatan tietenkin vaihtaa suunnitelmaa tavoitteeseen pääsemiseksi, mutta en epäröi käyttää aikaa ja vaivaa minulle tärkeisiin asioihin.

Kärsivällisyys ja itsepäisyys ovat varmasti ainakin osin perimällisiä ominaisuuksia, mutta olen myös elämässäni huomannut, että onnistumisen mahdollisuus kasvaa suoraan suhteessa yrittämisen määrään ja määrätietoisuuteen. Pässiys on usein kantanut hedelmää, ainakin ennen pitkää. Onnella on toki iso vaikutus onnistumisissa, mutta jokainen yritys on uusi lipuke elämän arpajaisissa.

”Aina on liian aikaista antaa periksi.” Jari ”Bull” Mentula

Itse olen kuitenkin oppinut, että joskus pitää valita taistelunsa. Jokaista ei voi voittaa. Siksi on tärkeää oppia tunnistamaan se minkä voi voittaa ja se mikä on turhaa vääntöä, tai koska on väärässä. Vuosien karttuessa koen, että nämä kyvyt ovat minulla parantuneet.

Yksi Jarin taktiikka asioiden hoitamisessa on puhua suoraan ja joskus kuulemma hyvin tylysti – tämän ominaisuuden kontrollointia olen opetellut paljon. Nuorempana sanoin suoraan liian usein ääneen mitä ajattelin, mutta kun huomasin sen pelottavan ja ahdistavan ihmisiä liiaksi, opettelin hienotunteisuutta. Edelleen joskus saatan vahingossa sanoa mielipiteeni töksäyttäen, mutta huomaan yleensä nopeasti, jos vaikkapa palautteen saaja pahastui aiheesta ja pyydän anteeksi viimeistään viiveellä. On ikuista tasapainoilua sen välillä, koska saa ja kannattaa olla suorapuheinen ja koska ei. Itse arvostan enemmän suoraan asiaan menoa, kuin jaarittelua asian ympärillä. Toki asian voi silti esittää aina fiksusti. Varsinkin vittuilemalla annettu palaute on ehdoton no go.

Ai niin, siitä kirjasta tässä piti puhua

Kirjassaan ”Bull’s All Out” Jari kertoo järkkyttävän tiukasta treenifilosofiastaan,  perheen ja ystävien tärkeydestä, bisneksensä onnistumisista ja myös epäonnistumisista, kuin myös yllättävän paljon parisuhteestaan ja seksuaalisuudestaan. Karkeaa ja paksua paperia olevilla sivuilla Jari maalaa itsestään silti varsin lempeän ja viisaan kuvan, ja useat testimoniaalit tukevat tätä näkökulmaa. Koen, että tämä on luultavasti totta siksi, että uskon lähes jokaisen ihmisen olevan pohjimmiltaan hyvä. Joskus olosuhteet saattavat vain pakottaa kehittämään piikikkään kuoren. Mutta joskus ulos näkyy vain tuo kuori.

“Ulospäin voi näyttää siltä, että teen itsekkäitä ja joskus jopa julman suoria ratkaisuja.” Jari “Bull” Mentula

Tulkintani on, että ongelmia seuraa silloin, kun kuori on aina päällä ja pääsee liian paksuksi. Lopulta ihminen muuttuu kyyniseksi ja luultavasti masentuukin ennen pitkää. Mielestäni avoimuus, terve nöyryys ja aitous suojelevat paljolta pahalta.

Salaisuuden paljastus

Paljastettakoon nyt sekin, että olen ollut kiinnostunut kehonrakennuksesta hyvän matkaa yli kymmenen vuotta, likemmäs viisitoista. Olen seurannut suomalaisten kehonrakentajien menoa tuon ajan säännöllisen epäsäännöllisesti. Mentula, Nyyssölä, Hietala, Savolainen, Wilenius ja muut ovat niminä tuttuja lähinnä Pakkotoisto.com –foorumin kautta. Muutamat Lahden bodauskisat on tullut tsekattua katsomosta ja salillakin olen käynyt vaihtelevasti 12-13 vuotta.

Ihan tarkkaan en muista koska uskaltauduin Turussa Gym2000:lle ensimmäistä kertaa. Kostean taidekoulun jälkeen halusin nimittäin laittaa itseni fyysisti hyvään kuntoon. Olin kuitenkin jo liian vanha bodaamaan vakavasti, eli n.26 v., kun voimalukipinä iski, ja minulle “riitti” ihan vain semi-vakava treenaaminen usean vuoden ajan: treeniohjelmia hinkattiin, roheiinia rouskutettiin, kaloreita laskettiin ja progressiota seurattiin. Opiskelin suurella intohimolla ihmiskehon ja -mielen toimintaa. Jossain vaiheessa tavoitteet “kiristyä” alkoivat muuttua epäterveiksi ja söin käytännössä vain rahkaa, tonnikalaa, raejuustoa ja kanaa. Alkoholinkäytön lopetin vallan osin siksi, että se ei hidastaisi kehitystäni. Vuoden 2010 hujakoilla olin jo ihan kohtuullisessa kunnossakin, toki kaukana kehonrakentajasta, mutta huomattavasti kesikivertojamppaa skrodempi. Elävästi muistan erään kerran kuntosalin saunassa, kun muuan markkinointialan kollega tokaisi hyväntahtoisesti: “älä kasvata enempää lihasta tai ihmiset alkavat pitää sua tyhmänä.” Kertoo jotain siitä negatiivisesta ilmapiiristä, jota tässä maassa viljellään. Tähän asenteeseen uskon, että lähes jokainen hiukan lihasta kasvattanut on jossain vaiheessa törmännyt…

Noihin aikoihin kuitenkin kroppani hyytyi totaalisesti työstressin, liian treenin ja matalien kalorien seurauksena. Vaikka teoriassa tiesin stressin ja ylikunnon vaarat, en silti osannut höllätä ajoissa, vaan koitin puskea väkisin läpi harmaan kiven. Halusin voittaa itseni ja päästä tavoitteisiini – jotka karkasivat aina horisonttiin.  Lopulta muistan itkeneeni bussissa matkalla töistä ja salilta kotiin. Olin niin väsynyt. Harmaa kivi oli vahvempi.

Vahvakin voi mennä rikki

Edellisen johdosta, minun oli pakko antaa periksi ja lopettaa treenaaminen käytännössä kokonaan. Palautumisessa meni monta vuotta, ja vasta 2015 alkoi kuntoni olla sellainen, että kykenin varovaisesti harkitsemaan treenaamista uudelleen. Sillä tiellä olen edelleen – joskin nykyisi treenejäni pidän lähinnä satujumppana.

Edellisen luettuasi ymmärrät varmasti paremmin, miksi luin tämän kirjan. Kun ei kai Mentulan kirjaa voi kannen perusteella ihan johtamisklassikoksi luonnehtia. Mutta niin vain kirja yllätti – eikä vähiten siksi, että sain pohtia omaa matkaani tähän pisteeseen kehonhuollon näkökulmasta.

”Mitä mittaat, sitä hallitset”

Sitaatti yllä on Jarin versio vanhasta totuudesta ”sitä saat, mitä mittaat” – itse uskon myös tuohon. Mittarit ohjaavat tekemistä ja tuloksia, oli kyse sitten johtamisesta, bisneksen pyörittämisestä tai kehonrakennuksesta. Näillä kaikilla on muuten yllättävän paljon yhteistä. Uskallan suositella Jarin kirjaa ”Bull’s All Out” vaikka kehonrakentaminen tai voimailu ei kiinnostaisi pätkän vertaa. Avoimin mielin ja pohdiskellen voi tästä kirjasta saada useitakin vinkkejä arkeen ja sen hallintaan, jos myös esimiestyöhön – Jari vaikuttaa reilulta pomolta, joka pitää omiensa puolia no matter what. Se on hyvän johtajuuden perusta.

Kirja on vain 160 sivua pitkä, helppoa tekstiä ja siinä on paljon kuvia. Luin sen läpi kahdessa illassa. Eli kyseessä oli kevyt välipala. Mutta niin elämänkerralliset kirjat pakkaavat aina olemaan. Jari Sarasvuon kirjan ”Välähdyksiä pimeässä ja pimeitä välähdyksiä” luin myös kahdessa-kolmessa päivässä. Siinä tosin oli sivuja noin 450. Piru vie se oli hyvä.

En anna mitään pisteitä ”Bull’s All Outille”, sillä kokemustani värittää liiaksi oma historiani, eikä arvio olisi millään muotoa objektiivinen. Minä kuitenkin pidin kirjasta. Toivon kaikkea hyvää ja menestystä Jarille ja Bullille kaikkeen mihin he ryhtyvät.

”Ihminen voi pahoittaa mielensä jokaisesta asiasta. Sen takia kannattaa olla tarkkana sen suhteen, mihin ärsyttäviin asioihin tarttuu tai mistä menettää hermonsa. Itsehillintää voi kehittää siinä missä muitakin hyviä ominaisuuksia.” Jari “Bull” Mentula

Voit ostaa kirjan oheista linkistä

En saa provikoita tai muuta, mutta lukeminen kannattaa aina: https://www.adlibris.com/fi/kirja/bulls-all-out-9789510418215

Share

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Käyttämällä sivustoa suostut evästeiden käyttöön. By continuing to use the site, you agree to the use of cookies. more information

FIN Tällä sivustolla käytetään evästeitä, joita käytetään asetustesi muistamiseen. Evästeiden käytön voi estää selaimen asetuksista, mutta estolla saattaa olla kielteinen vaikutus sivuston toimintaan. Sivuston käytön analysointiin käytetään Google Analytics -palvelua, jonka tarjoaa Google Inc. (“Google”). Google ei kerää käyttäjistä arkaluonteisia tietoja. Anonyymit tiedot lähetetään Googlelle ja tallennetaan Yhdysvalloissa sijaitseville palvelimille. ENG The cookie settings on this website are set to "allow cookies" to give you the best browsing experience possible. If you continue to use this website without changing your cookie settings you are consenting to this. This site uses Google Analytics service. Anonymoys info is sent and stored in servers located in United States of America. By using this site you agree with this.

Close