Muutama vinkki sinulle videoblogauksesta

Aloitin lomani viimeisellä viikolla videoblogin: www.ainaparempaajohtajuutta.fi. Seuraavassa kerron muutaman vinkin sinulle, joka ehkä suunnittelet samaa. Ja vaikka et suunnittelisi, niin saatat olla kiinnostunut tietämään, kuinka suuren määrän työtä 87 sekuntinen introvideo oikein vaati.

ESITUOTANTOVAIHE

Olen nuoruudessani näytellyt jonkin verran lyhytelokuvissa ja siitä tiesin, että en erityisemmin pidä kameralle esiintymisestä. Syystä tai toisesta jännitän kuvaustapahtumaa. Se on hassua, koska en juuri jännitä yleisölle puhumista ja videoiden tekeminen on minulle tuttuakin tutumpaa puuhaa.

Kamerakammostani huolimatta, olin jo keväällä päättänyt, että haluan pysyä ajassa kiinni. Pikku hiljaa aloinkin edistää suunnitelmaani omasta videoblogista askel kerrallaan.

Entuudestaan minulla on asiansa ajava, teräväpiirtovideota kuvaava järjestelmäkamera, jalusta, pari kevyttä valoa ja järeään videoeditointiin sopiva pöytäkone. Lisäksi hommasin taustakankaan ja nappimikin*. Jos nämä kaikki olisin joutunut ostamaan tätä projektia varten, olisivat kalustokustannukset olleet reilusti yli 2000 euroa.

(HUOM! Pelkkä älypuhelinkin riittäisi aloitukseen, jos vaatimattomampi laatu riittää. Tekniikan taakse ei kannata piiloutua, jos tahtoa muuten on.)

Sisällöllisesti päätin aloittaa helposta, eli tulisin vain esittelemään itseni ja vlogini. Siinä se: arvioin että päivässä saisin ensimmäisen videon ulos ja muina päivinä voin sitten syventyä varsinaiseen sisältöön. Ja kuinka väärässä olinkaan…

TUOTANTOVAIHE

Ennakkosuunnittelmastani poiketen, päätin olla käyttämättä järjestelmäkameraa. Ajattelin, että prosessista ei kannata tehdä liian raskasta ja kuvaisinkin videot iPhonella. Kysehän on vain vlogista. Kun nappimikin tökkäisi kiinni, olisi iPhone heti kuvausvalmis. Mutta… Huomasin kuitenkin melko pian testailtuani, että iPhonen kuvanlaatu oli kelvoton  heti kun valoa oli vähemmän. Ainoastaan kun aurinko oikein kirkkaasti rollotti ikkunasta sisään, oli kuva mielestäni riittävän hyvää. Pienet valoni eivät riittäneet alkuunkaan. Tunnustin virhearvioni ja siirryin alkuperäiseen suunnitelmaani käyttää järjestelmäkameraa. Syy oli yksinkertainen: en halunnut antaa heikkoa laatumielikuvaa uudesta vlogistani: se olisi vähän sama kuin menisi verkkareissa asiakastapaamiseen.

Tekniset haasteet olivat oikeastaan aika pieniä verrattuna ongelmiin esiintyjän – eli itseni – kanssa. Ja kuten muistinkin: jännitin kameraa, mikä oli (ja on edelleen) ihan kreisiä.

Olin kirjoittanut vähintäänkin maailmoja syleilevän manifestin, josta en saanut purkkiin kuin lauseen kerrallaan – jos hyvin kävi. Tämä ilmiö oli toki tuttu niiltä ajoilta kun ohjasin jos jonkinlaisia videoita. Amatööriesiintyjä – yleensä asiantuntija tai johtaja – saattoi olla hyvinkin kokenut puhuja, mutta kameran edessä ihminen jäätyi täydellisesti.

Aikani käsikirjoitusta veivattuani, päätin hylätä sen ja vetää räpin enemmän freestylenä. Se onnistuikin jo heti paremmin. Noin neljäntenä päivänä, harjoiteltuani tunnin-kaksi päivässä, aloin olla pisteessä, jossa sain tuotettua itselleni kelpaavaa settiä kameran edessä. Tiedän toki, että jonain kauniina päivänä naureskelen ensimmäisen videoni jäykkyydelle, mutta se on osa prosessia. Niin kuulemma kaikki vlogaajat tekevät. 😛

JÄLKITUOTANTOVAIHE

Kun sitten kelvolliset otot olivat kasassa, oli aika siirtyä editoimaan materiaalia. Päätin, että leikkaan sisältöä mahdollisimman vähän, mutta käytän tarvittaessa kevyttä graafista siirtymää peittämään leikkausta.  Tällä vältyn rumilta hyppyskarveilta – eli niiltä leikkauksilta, joita syntyy kun yhdistellään samasta kuvakulmasta eri otoksia tai leikataan aikaa välistä.

Siirtymään käytin Blender 3D -ohjelmaa, joka on ilmaiseksi ladattavissa, grafiikoihin Photoshoppia ja editointiin DaVinci 12.5 -ohjelman ilmaista versiota. Videon värikorjailun tein myös DaVincillä, jossa on erinomaiset työkalut siihen. Ääniä en juuri käsitellyt, mutta reservissä minulla on Reason 9.5 ja Reaper siltä varalta, että haluan jatkossa säätää enemmänkin ääniä. Musiikkia en laittanut introon tietoisesti, sillä olen huomannut, että ainakin minua vlogeissa musiikki käy nopeasti ärsyttämään. Ja lisäksi saatan kuunnella samaan aikaan itse valitsemaani musiikkia, jolloin saan juuri sellaisen äänimaton puheen alle kuin haluan.

Laitan ohjelmien linkit blogauksen loppuun, niin halukkaat voivat tutustua itse tarjontaan ja mahdollisuuksiin.

Yhteismäärällisesti noin kahden päivän uurastuksen jälkeen olin lopulta saanut kasaan 87 sekuntia pitkän intron. Suuntaa antavasti laskin, että kaikkinensa ulkopuolisena palveluna ostettuna videotuotannon hinta olisi ollut noin paritonnia. Toki tulevat videot syntyvät nopeammin ja sitä myöden “halvemmalla”, mutta antaa tämä kuitenkin hyvää perspektiiviä, että ei videoblogaus ole ihan pelkkää puuhastelua kun siihen haluaa hiukan panostaa.

Videoalaa tuntemattoman lukijan on hyvä tiedostaa, että pari tonnia videosta on peanuts. Heti kun tehdään "puhuvaa päätä" kunnianhimoisempaa ammattilaistuotantoa, puhutaan jo ihan toisista summista. Ei mene pahasti metsään, jos varaa budjetiksi 3-30 kertaisen summan riippuen tavoitteista. Haitari on valtava, mutta kysymys on lopulta yhtä vaikea, kuin vaikkapa että "mitä maksaa auto?" Koskaan ei kuitenkaan kannata olettaa mitään kysymättä. Video ei välttämättä ole kallis työkalu, tai sitten se voi olla. Mutta toisaalta, hyvän ja kalliimman videon ROI voi olla parempi, kuin huonon ja halvan. Lopultahan kyse on aina siitä, että mitä uudesta asiakkaasta kannattaa maksaa.

ENSI-ILTA

Voit itse arvioida lopputuloksen tästä näin:

Arvostaisin suuresti, jos tilaisit vlogini. Syynkin kerron intron lopuksi! 🙂

TO BE CONTINUED!

Tulevaisuudessa tämä blogi toimii edelleen kotipesänä. Videoblogaus palvelee (toivottavasti) nopeampitempoista julkaisutahtia, on sisällöllisesti karvan kevyempää ja rikastaa blogia. Tulen myös varmasti tekemään useasta aikaisemmasta postauksestani tänne tiiviimmän videon katsottavaksi.

VINKIT VIDEOBLOGAUKSEN ALOITTAMISEEN

Loppuun lyhyt tiivistys jutuista, mitä kannattaa ottaa huomioon, kun päätät ryhtyä videoblogaamaan:

  • Mieti mikä on sinulle SE juttu, josta haluat puhua.
  • Mieti mikä siinä on SE kulma, mistä yleisö voisi olla kiinnostunut.
  • Aseta itsellesi tavoite: millaista videosisältöä ja kuinka usein.
  • * Hommaa etukäteen nappimikki: videoblogauksien suurin ongelma on yleensä huono äänenlaatu. Se vaikuttaa fiilikseen ratkaisevasti ja antaa helposti huonon vaikutelman, vaikka sisältö olisi kuranttia.
  • Treenaa esiintymistä. Ihmiset rakastavat rentoutta ja aitoutta. Aluksi se on todella hankalaa. TIEDÄN!
  • Ole selkeä viestissäsi. Kuka-Mitä-Miksi-ja Mitä sitten pitäisi tehdä?
  • Varaudu siihen, että aikaa menee aluksi paljon enemmän kuin luulit.
  • Kaiken VOI tehdä itse, mutta joskus kannattaa miettiä, että mikä on sitä omaa ydinosaamista? Jos ulkoistat tuotannon tai osia siitä, jääkö sinulle aikaa tehdä sitä millä maksat videon teon ja mitä rakastat – ja lopputulos on varmasti parempi. Ota yhteys jos tarvitset apua.
  • Muista tekijänoikeudet: et voi käyttää muiden tekemää musiikkia, videoita tai kuvia ilman lupaa ja yleensä isoa korvausta.
  • Anna mennä, who dares wins! Liika itsekritiikki on meille suomalaisille kovin tyypillistä.

TEKSTISSÄ MAINITUT OHJELMAT

Mikäli budjettia löytyy, niin suosittelen keskittymään Adoben-tuoteperheeseen videoiden jälkituotannossa.

Share

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *